Ammattikorkeakoulut haluavat vaikuttaa tasavertaisen korkeakoululaitoksen kehittämiseen

23.02.2011

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. esitteli medialle keskiviikkona 23.2. ajatuksia, joita suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa pitäisi huomioida, kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään. ARENEn kannanottoja selvittivät puheenjohtaja, VTT Vesa Saarikoski ja pääsihteeri, KT Timo Luopajärvi.

ARENEn mielestä korkeakoulutus tuottaa sen osaamisen, jonka varaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ja menestys rakentuvat globaalissa maailmassa. Toiminnan vakauden ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi ammattikorkeakoulut on yliopistojen tapaan nimettävä niiden toimintaa määrittävässä laissa. ARENE korostaa, että molempia korkeakoulusektoreita tulee resursoida riittävästi ja arvioiden aidosti niiden tehtävien laajuus ja vaikuttavuus. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluillahan on suunnilleen sama laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä eli FTE[1]: yliopistoilla noin 112 000 ja AMK:eilla noin 104 000.

Koulutuksen rahoitus elintärkeää koko Suomen kehittämiselle

Suomessa on nyt yhteensä 41 korkeakoulua: 16 yliopistoa ja 25 ammattikorkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuonna 2020 yliopistoja on 15 ja ammattikorkeakouluja 18.

ARENE kannattaa rakenteellisen kehittämisen maltillista jatkamista. Säästyvät varat tulee sen mielestä käyttää korkeakoulutuksen laadun ja kansainvälisyyden kehittämiseen.

Selvityshenkilöt Hannele Salminen ja Pekka Ylä-Anttila ehdottivat joulukuussa ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallin uudistamista.

ARENE kannattaa monia selvityksen ehdotuksia, mutta korostaa omassa lausunnossaan, että talouden ja hallinnon uudistamista ei tule käyttää välineenä ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen supistamiseen. Kokonaisrahoituksen taso tulee turvata niin, että nuorisoasteen tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkamäärien vähenemisestä syntyvät säästöt siirretään kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja niiden laadun kehittämiseen. Rahoituksen vuosittainen kehitys tulee turvata yliopistoindeksin kaltaisella menettelyllä. (ks. koko lausunto).

Resurssikysymys on ammattikorkeakouluille elintärkeä. Ammattikorkeakoulut toimivat jo nyt erittäin kustannustehokkaasti.

Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on suunnilleen sama FTE1, ammattikorkeakouluilla on puolta pienempi budjetti kuin yliopistoilla (yliopistot 1,9 mrd euroa, AMK:t 0,9 mrd euroa). Ammattikorkeakouluissa on henkilökuntaa vain kolmannes yliopistojen henkilökunnasta (yliopistot noin 30 900, AMK:t noin 10 400). Ammattikorkeakouluissa jokaista opettajaa kohden on 16,6 opiskelijaa; yliopistoissa on 8,4 opiskelijaa yhtä opettajaa ja tutkijaa kohden. (Luvut OKM:n raportista 2009:49).

Läpäisy on koko korkeakoulusektorin ongelma. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa noin 60 prosenttia aloittaneista viidessä vuodessa ja yliopiston maisteritutkinnon noin 49 prosenttia seitsemässä vuodessa. Tutkinnot kuitenkin työllistävät hyvin: ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyy 87,2 prosenttia ja jatko-opintoihin siirtyy 3,3 prosenttia. Maisterintutkinnon suorittaneista työllistyy 85,6 prosenttia ja jatko-opintoihin siirtyy 3,8 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan vuonna 2011 ammattikorkeakoulututkintoja suoritetaan runsaat 22 000 ja ylempiä AMK-tutkintoja 1800. Yliopiston maisteritutkintoja suoritetaan vajaat 15 000 ja tohtorintutkintoja 1600. (Valtion talousarvio 2011).

Resurssien jakokysymys on elintärkeä myös koko Suomen kehittämiselle. Ammattikorkeakoulut tuottavat yhteiskunnan perusosaajia elintärkeille aloille maan eri alueilla. Myös AMKien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on löytämässä selkeän paikkansa Suomen innovaatiojärjestelmässä kuten pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto on linjannut seuraaville vuosille. Ammattikorkeakoulujen TKI-panostus on kasvanut voimakkaasti. Nykytaso on 125 m€ vuodessa.

ARENE muistuttaa, että päätökset on tehtävä nyt ja asiat huomioitava seuraavassa hallitusohjelmassa. Ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain noin 22 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta eri alojen ammattilaista. He työllistyvät hyvin ja ylläpitävät yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kuka siis hoitaa meitä, suunnittelee tai rakentaa infrastruktuuriamme parinkymmenen vuoden kuluttua, jos ammattikorkeakoulutusta leikataan väärästä kohdasta?

Keskustelu jatkuu

ARENE kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan keskustelua ja vaikuttamaan Suomen korkeakoulutuksen tulevaisuuteen. Seuraavan kerran siihen on mahdollisuus, kun Suomen yliopistot UNIFI ry ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. järjestävät korkeakoulutuksen visioseminaarin ”Suomen korkeakoulutus 2020?” tiistaina 22.3.2011 klo 9–12.30 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun auditoriossa Pasilassa. Ammattikorkeakoulut järjestävät myös omia keskusteluja aiheesta omilla alueillaan ja tiedottavat niistä itse.

Lisätietoja

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry, www.arene.fi

Puheenjohtaja
Rehtori, VTT, dosentti Vesa Saarikoski, p. 050 407 3141. vesa.saarikoski@pkamk.fi

Pääsihteeri
KT, dosentti Timo Luopajärvi, p. 050 522 6709. timo.luopajarvi@arene.fi

Hallituksen jäsen, viestintätyöryhmän pj.
Rehtori, YTT, dosentti Jorma Niemelä, p. 0400 200 760. jorma.niemela@diak.fi

Taustatietoa

 


Opiskelija Saara Wacklin kertoo oppimiskokemuksiaan käytännön maahanmuuttajatyöstä

16.08.2017

Veto-verkosto ja Metropolia järjestivät kesällä 2017 opintojakson Käytännön kokemuksia maahanmuuttajatyöstä. Se tarjosi hurjasti uusia näkökulmia, ihmetyksen aiheita ja oppeja maahanmuuttajatyön käytännöistä sekä er...

Lue lisää

80+80: Insinöörikoulutuksen vaikuttajat Kokka ja Blåfield

11.08.2017

Kaksi vuonna 1937 syntynyttä ja Helsingin teknillisestä opistosta 53 vuotta sitten valmistunutta insinööriä, Esa Kokka ja Yrjö Blåfield, ovat monin tavoin edistäneet insinöörikoulutusta ja yrittäjyyttä sekä vaikuttaneet ammattikorkeak...

Lue lisää

Japanin korkeakoulujärjestelmän uudistamiseen eväitä Metropolialta

25.07.2017

Japanin delegaatio ja Metropolian edustajat Bulevardin päärakennuksen portailla.
Japanin parlamentin delegaatio vieraili Helsingissä tutustumassa Metropolia ammattikorkeakoulun toimintaan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ms. Keiko Nagaokan (Chairman of Standing Committee on Education, Culture, Sports, Science and Technology) johdolla.
Metropoliaa tapaamisessa edustiv...

Lue lisää

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan suunta on oikea

18.07.2017

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisen TKI-toiminnan kehittämisestä vastaava R&D Excellence -ryhmä vieraili Brysselissä 10. - 12.7.
Helsingin EU-Office oli järjestänyt 3AMK-ryhmälle tapaamisia Euroopan alueiden komiteassa, Euroopan parlamentissa ja Euro...

Lue lisää

04.07.2017

Metropolia ja Rovio yhteistyöhön pelikehityksessä

Metropolian peliopiskelijat kehittävät peliprototyyppejä syksyllä 2017 Espoossa mobiilipelitalo Roviolle.
Kyseessä on ensimmäinen yhteistyökokeilukerta Rovion prototyyppien parissa; kokeilu on tarkoitus vakiinnuttaa jokasyksyiseksi projektiksi ja jatkossa toteuttaa mui...

Lue lisää

03.07.2017

Taiteilija Pekka Jylhän ja Metropolian yhteistyö esillä Kultarannassa

Tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan veistosnäyttelyn avajaisia vietettiin jälleen 15. kesäkuuta 2017. Veistosnäyttely on järjestetty yhdessä Alfred Kordelinin säätiön kanssa vuodesta 2011. Tänä vuonna näyttely rakentuu usean eri ...

Lue lisää

29.06.2017

Tervetuloa Metropoliaan — opiskelijavalinnat julkaistu

Kevään 2017 korkeakoulujen yhteishaun opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä Metropoliassa aloittaa noin 3700 uutta opiskelijaa; tekniikan alalla noin 2000, sosiaali- ja terveysalalla 840, liiketaloudessa 390 ja kulttuurialalla 390 uutta opiskelijaa.
Kevään yhteishau...

Lue lisää


1 - 7 / 1318

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lue aikaisemmat uutiskirjeet

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015