Kehitysympäristöt ovat innovaatioiden kasvualusta

26.04.2013

Liisa Välikangas puhui Metropolian Metodologia-seminaarissa.

Innovaatioista ja niiden metodologiasta keskusteltiin vilkkaasti Metodologiaseminaarissa torstaina 25.4.2013 Leppävaaran kampuksella. 12. vuosittainen seminaari järjestettiin teemalla Kestävä innovointi.

Tapahtumassa toisaalta korostettiin positiivista, yrittäjämäistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia konkreettisesti hahmottavaa asennetta innovaatioihin, toisaalta myös kyseenalaistettiin itsestäänselvyyksiä. Innovaatioilla ei ole välttämättä mitään tekemistä sellaisten nykyhetken hyveiden kanssa kuin itsensä esille tuominen, ulospäin suuntautuneisuus tai tiimityö, tutkimusten mukaan voi olla jopa päinvastoin. Jatkuva innovointi ei myöskään voi olla itseisarvo, vaan innovaatioita kannattaa tehdä vain saadakseen aitoja ja kestäviä parannuksia ihmisten elinolosuhteisiin.

Metodologiaseminaari on jo perinteeksi muodostunut ammattikorkeakoulututkimuksen perusteiden tutkimusseminaari. Seminaarin teemat ovat vaihdelleet, mutta ovat aina liittyneet ammattikorkeakoulututkimuksen keskeisiin alueisiin. Viime vuosina järjestelyistä on vastannut Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys – Finnish Society for Practice Based Inquiry (PraBa) sekä isännöivä ammattikorkeakoulu, joka tänä vuonna oli Metropolia.

Innovaatioherkkyys on kykyä nähdä toisin

Vierailevana luennoitsijana kuultiin Aalto-yliopiston innovaatiojohtamisen professoria Liisa Välikangasta aiheesta Mikä innovoinnissa on kestävää, mikä muuttuvaa? Välikangas valotti aihetta runsailla käytännön esimerkeillä ja kansainvälisellä kokemuksellaan liike-elämästä. Hän kertoi miten innovaatiot syntyvät kun olemme herkkiä sille mitä ympärillä tapahtuu ja löydämme jotain muuta kuin olemme etsimässä. Hyvä oivallus on kääntänyt jopa tuhoisan luonnonmullistuksen ja yrittäjän musertavan tappion uudeksi tuottoisaksi liikeideaksi. Hän myös korosti innovaatioiden kasvualustana käytännön toimenpiteitä, esimerkiksi tulevaisuuden näkyväksi tekemistä vaikkapa virtuaalisuuden avulla, siis kuvaamalla millainen itse olet 30 vuoden päästä tai millainen on asuinalueesi. Yrittäjämäinen asenne tarkoittaa, että ei juututa nykyhetken menestykseen vaan on mietittävä kaiken aikaa mikä voisi olla toteutettavissa. Välikankaan mukaan innovoivassa yhteisössä sallitaan hovinarrit eli toimintatapojen kyseenalaistaminen ja käytävillä raikuu nauru. Havainnollistava esitys herätti innostunutta keskustelua noin 60 paikalle saapuneen kuulijan keskuudessa.

Aamupäivän kuluessa kuultiin lisäksi Seija Ristimäkeä (Metropolia, Meteli-hanke) aiheesta Tekniikan opetus uuden edessä, sekä tutkija, dosentti Arto Mutasen (Merisotakoulu) alustus Järki ja innovointi.

Mutanen käsitteli esityksessään näkökulmia mm. Susan Cainin teoksesta Hiljaiset - introverttien manifesti ja totesi, että innovaatioita syntyy tutkimusten mukaan myös työpöydän äärellä ja poikkeuksellinen lahjakkuus vaatii aina työtä. On tutkimustuloksia, joiden mukaan intuitio tuottaa tilanteesta riippuen samoilta ihmisiltä täysin erilaisia tuloksia, samoin aivoriihet ovat osoittautuneet joskus jopa täydelliseksi ajanhukaksi. Organisaatioissa ei useinkaan olla selvillä, että idea joka ns. on tuotettu ryhmässä, voikin olla yksien tai kaksien oivaltavien aivojen tuotosta ja vain otettu yhteiseen käyttöön. Oleellista korkeakoulussakin on se, miten tiimityö ja ryhmässä toimiminen saadaan yksilön ja myös sisäänpäin kääntyvien persoonallisuuksien oppimista hyödyntäväksi ja tukevaksi.

Iltapäivällä seminaarin osallistujat jakautuivat oman kiinnostuksensa mukaisesti kuulemaan esityksiä innovaatioista projektitoiminnassa sekä innovaatioista ja oppimisesta.

Työelämäosaamisen arviointi tulee: jotakin vanhaa, jotakin uutta

Antero Stenlund (TAMK) oli tutkinut Proakatemiaa aiheenaan Innovaationa rajoja ylittävä korkeakoulu. Keskeiseksi tutkimuksessa nousi kyky kehittää tiimikäytäntöjä ja käytäntöyhteisöjä. Toiminnallisesta tohtoritutkinnosta puhui Reima Raijas (Karelia-amk). Metropolialaiset Kaija Matinheikki-Kokko ja Anna-Maria Vilkuna ja työryhmä palasivat Metropolian näkökulmasta ammattikorkeakoulujen viime vuosikymmenen puhutuimpaan aiheeseen kysymällä, miten käyttäjälähtöisyys haastaa perinteisen menetelmäosaamisen. Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun iso työryhmä oli usean amkin yhteistyöhankkeessa tarkastellut ammattikorkeakoulujen tämän hetken tärkeää puheenaihetta, työelämää ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden osaamisen arvioijana ja ammattikorkeakoulujen mahdollista siirtymistä vastavuoroisesti työelämäosaamisen arvioijiksi. Osaamisen arviointia ovat tähän asti tehneet isot yritykset, joilla on selkeä standardisoitava laatutavoite (esim. McDonalds). Lopuksi Ulla Huhtinen kertoi ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyöstään NMKY-keskusten sähköinen verkosto.

Kehitysympäristöt tulevat, mutta missä muodossa

Sami Kalliokoski kertoi Metropolian soveltavan tutkimuksen yksikkö Electriasta ja sen kiinnostavista mahdollisuuksista toimia sen liikeideaan sopivien monialaisten innovaatioiden kehitysympäristönä. Juha Järvinen jatkoi kuvailemalla miten opiskelijainnovaatioita Metropoliassa tuetaan ja viedään eteenpäin. Ulla Vehkaperä pohti, kumpaa painotetaan, innovatiivista oppimisprosessia vai työelämäkumppanin tilaustyötä, vai voidaanko valita yhtä aikaa molemmat näkökulmat. Tiina Rautkorpi hahmotteli kaksitasoista organisaatiorakennetta kohteelliselle oppimiselle, ja lanseerasi improvisaatiokompetenssin käsitteen. Pasi Lankinen puhui siitä, miten kieli ei kanna valmiita asiantuntijamerkityksiä kuin pulloposti, vaan perustuu jatkuvaan toimintaan, tulkinnan areenoihin.

Ammattikorkeakouluissa pidetään nykyisin kehitysympäristöjä usein itsestään selvyytenä. Kehitysympäristöt ovat usein työläitä toteuttaa ja kuitenkin jää miettimättä itse pääasia, se miten oppiminen ja innovaatiot niissä synnytetään. Päivän osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että uudet ideat syntyvät jatkuvassa dialogissa, epävirallisten kohtaamisten kautta ja rajapinnoissa ja vaativat ennakkoluulotonta mieltä. Kehitysympäristöjen tai vaikkapa innovaatioprojektien pitää olla joustavia mutta opiskelijalle riittävän selkeitä.

Iltapäivän sessio syntyi myös kommenttina Liisa Välikankaan väitteisiin, että hyviä tuloksia voi syntyä resursseiltaan niukoissa toimintaympäristöissä. Ongelmana nykyisin on, että resurssien jatkuva allokointi vie voimavarat, jotka pitäisi suunnata itse tiimityöhön. Tämän takia tarvitaan pysyviä rakenteita joissa toisaalta opettajat, toisaalta opiskelijat vahvistavat kumuloituvasti innovaatio-osaamistaan.

 


Digital Wellbeing Sprint valtasi Lapinjärven

18.08.2017

3AMK-yhteistyönä toteutetulla intensiiviviikolla etsittiin uusia ratkaisuja ikäihmisten avuksi.
Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevan Lapinjärven kylänraitilla oli kuluvalla viikolla aivan uudenlaista vilinää. Kunnan keskustaajama toimi nimittäin t&au...

Lue lisää

Opiskelija Saara Wacklin kertoo oppimiskokemuksiaan käytännön maahanmuuttajatyöstä

16.08.2017

Veto-verkosto ja Metropolia järjestivät kesällä 2017 opintojakson Käytännön kokemuksia maahanmuuttajatyöstä. Se tarjosi hurjasti uusia näkökulmia, ihmetyksen aiheita ja oppeja maahanmuuttajatyön käytännöistä sekä er...

Lue lisää

80+80: Insinöörikoulutuksen vaikuttajat Kokka ja Blåfield

11.08.2017

Kaksi vuonna 1937 syntynyttä ja Helsingin teknillisestä opistosta 53 vuotta sitten valmistunutta insinööriä, Esa Kokka ja Yrjö Blåfield, ovat monin tavoin edistäneet insinöörikoulutusta ja yrittäjyyttä sekä vaikuttaneet ammattikorkeak...

Lue lisää

Japanin korkeakoulujärjestelmän uudistamiseen eväitä Metropolialta

25.07.2017

Japanin delegaatio ja Metropolian edustajat Bulevardin päärakennuksen portailla.
Japanin parlamentin delegaatio vieraili Helsingissä tutustumassa Metropolia ammattikorkeakoulun toimintaan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ms. Keiko Nagaokan (Chairman of Standing Committee on Education, Culture, Sports, Science and Technology) johdolla.
Metropoliaa tapaamisessa edustiv...

Lue lisää

18.07.2017

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan suunta on oikea

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisen TKI-toiminnan kehittämisestä vastaava R&D Excellence -ryhmä vieraili Brysselissä 10. - 12.7.
Helsingin EU-Office oli järjestänyt 3AMK-ryhmälle tapaamisia Euroopan alueiden komiteassa, Euroopan parlamentissa ja Euroopan ...

Lue lisää

04.07.2017

Metropolia ja Rovio yhteistyöhön pelikehityksessä

Metropolian peliopiskelijat kehittävät peliprototyyppejä syksyllä 2017 Espoossa mobiilipelitalo Roviolle.
Kyseessä on ensimmäinen yhteistyökokeilukerta Rovion prototyyppien parissa; kokeilu on tarkoitus vakiinnuttaa jokasyksyiseksi projektiksi ja jatkossa toteuttaa mui...

Lue lisää

03.07.2017

Taiteilija Pekka Jylhän ja Metropolian yhteistyö esillä Kultarannassa

Tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan veistosnäyttelyn avajaisia vietettiin jälleen 15. kesäkuuta 2017. Veistosnäyttely on järjestetty yhdessä Alfred Kordelinin säätiön kanssa vuodesta 2011. Tänä vuonna näyttely rakentuu usean eri ...

Lue lisää


1 - 7 / 1319

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lue aikaisemmat uutiskirjeet

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015