Kamat kasaan ja kipinää liikkumiseen!

16.08.2016

Osallistujan oppimisprosessi. Kuva1.

Kokemuksia Metropolian Terveysliikunta ja -teknologia verkkokurssilta.


Pelkkä tiedon välittäminen ei riitä, vaan motivaation ja sitoutumisen tueksi sekä muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös asiantuntijan läsnäoloa ja ohjausta.

Ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumahdollisuuksien kehittämisen tarve on suuri. Digitaalisia oppimisalustoja hyödyntämällä voidaan tavoittaa kerralla suuri joukko ihmisiä ja saada kaikki saman tiedon äärelle.

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa on verkossa tarjolla paljon, mutta on todettu, että pelkkä tiedon välittäminen ei riitä, vaan motivaation ja sitoutumisen tueksi sekä muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös asiantuntijan läsnäoloa ja ohjausta. Asiantuntijan on kiinnitettävä huomiota ohjauksessaan ennen kaikkea siihen, mitä motivaatio, sitoutuminen, uuden oppiminen tai muutos vaatii yksilöltä ja miten tätä prosessia voidaan tukea. Ohjauksen tulee olla ‘läsnäolevaa’, säännöllistä, vuorovaikutteista ja myös henkilökohtaista, jotta kyetään edistämään sitoutumista ja muutoksessa onnistutaan.

Teknologian hyödyntäminen oman fyysisen aktiivisuuden seurannassa ja omien kokemusten jakaminen yhteisössä voivat edistää ihmisen fyysistä aktiivisuutta. Metropolian Terveysliikunta ja -teknologia -kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa verkkokurssina. Kurssin osaamistavoitteina olivat mm. liikkumisen ja terveysliikunnan merkityksen ymmärtäminen osana omaa hyvinvointia, monipuolisen liikkumissuunnitelman laatiminen terveysliikunnan näkökulmasta ja sen toteuttaminen kaupunkimaisessa ympäristössä terveysteknologiaa hyödyntäen. Opiskelijat osallistuivat ’fyysisesti läsnäollen’ ainoastaan orientaatioon. Orientaation haluttiin ‘antavan kasvot’ osallistujille ja ohjaaville opettajille. Se toimi myös aktiivisena ja vuorovaikutteisena starttina itsenäiselle, verkossa tapahtuvalle pienryhmätyöskentelylle.

Mekaanisesta liikuntakäsityksestä kehokokemuksiin

Perinteisessä liikuntatiedossa korostuu biomekaniikka ja kehon fysiologia. Useat digitaaliset laitteet ja terveysteknologia mittaavatkin liikkujan fysiologista tilaa ja antavat siitä liikkujalle numeerista palautetta. Liikunta on teknologisoitumassa ja liikuntasuhde saattaa muuttua numeerisia arvoja korostavaksi. Kurssilla tuotiin biomekaniikan ja kehon fysiologian rinnalle osallistujan oma havainnot, tuntemukset ja kokemukset sekä rohkaistiin niiden reflektointiin itsenäisesti ja pienryhmässä. On tärkeää, että liikuntadatan seuraaminen ei peitä liikkujan omaa kokemusta eikä laske hänen luottamustaan omiin tuntemuksiin tai oman kehon suoraan palautteeseen. Osallistujan ‘päästessä jyvälle’ kehokokemusten ymmärryksestä ja oppiessa tunnistamaan omassa arjessaan olevia haasteita, voi tutkimusten mukaan liikunnan harrastamisen itseohjautuvuus ja motivaatio liikunnan jatkamiseen ja kehittämiseen lisääntyä.

“Kaikki liikkuminen, joka tuottaa hyvää oloa ja myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, on terveysliikuntaa. Terveysliikunnalla ei tavoitella suorituskyvyn parantamista, vaan kokonaisvaltaista hyvää oloa, elämään laatua sekä hyvää terveyttä ja sen ylläpitoa.“ (Fogelholm, Vuori & Vasankari 2011)

Liikunnan harrastaminen antaa ihmiselle erilaisia kokemuksia, taitoja ja osaamista, jota tiedostamalla ja reflektoimalla ihminen voi vaikuttaa harjoitteluunsa, tottumuksiinsa ja sitä kautta omaan hyvinvointiinsa. Kurssilla painotettiin liikunnan tuomia kokemuksia osana arjen hyvinvointia ja rohkaistiin osallistujaa pohtimaan teknologian toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta hänen omassa liikkumisessaan. Jo kurssin sisältöjen suunnitteluvaiheessa koettiin, että tulevana ihmisläheisen työn ja terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisena opiskelijan on tärkeää oppia ensin tunnistamaan oman kehonsa tuntemuksia ja reaktioita suhteessa ympäristöönsä. Keskustelu, tuntemusten jakaminen ja palautteen antaminen pienryhmässä antaa myös eväitä erilaisten asiakkaiden ymmärtämiseen, kohtaamiseen ja kuunteluun. Osallistuja oppii vähitellen tunnistamaan millainen liikunta lisää hänen hyvinvointiaan ja näin kehollinen tieto liittyy laajemmin omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Kurssin suunnitteluvaiheessa jouduttiin myös ravistelemaan omia oppimiskäsityksiä. Miten ihmeessä terveysliikuntaa voi oppia ja omaksua verkossa? Verkkokurssin sisältöä lähdettiin rakentamaan opintojakson tavoitteiden suuntaisesti opettajien vahvuuksien ympärille. Näitä olivat mm. hyvinvoinnin tukeminen liikkeen, kehon ja vuorovaikutuksen kautta, innovatiiviset, luovat ja toiminnalliset menetelmät, digitaaliset oppimisympäristöt, liikkumisen tutkiminen ja innovatiivinen tiimityöskentely. Verkkototeutuksessa oppijan aktiivisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus korostuvat. Opettajan rooli muuttuu “tiedon siirtäjästä” mentoriksi ja ilmiöiden ymmärtäminen korostuu ulkoa opettelun sijaan. Verkkokeskustelu on parhaimmillaan demokraattista, vastavuoroista ja vilpitöntä keskustelua, jossa tärkeää on mielipiteiden sisältö ja perustelut eikä se kuka ne esittää. Opiskelijoita rohkaistiin oppimistekojen ja ohjauksen avulla avoimeen, luottamukselliseen ja muita opiskelijoita kunnioittavaan keskusteluun. Toteutustavat ja opiskelijan oppimisteot rakennettiin kokonaisuudeksi (kuva 1.), jossa asiantuntijan ohjauksessa jokaisen opiskelijan aktiivisuus, osallistuminen ja dialogisuus tulisivat näkyväksi.

Verkkokurssi sisälsi viisi osiota alkuverrasta jälkilöylyihin ja osallistuja pääsi etenemään aina seuraavaan osioon tehtyään annetut tehtävät. Kurssin aikana osallistujat työskentelivät sekä itsenäisesti että annetussa pienryhmässä. Opettajan ohjaus ja palaute koko opintojakson ajan oli tärkeä osa koko oppimisprosessia. Aikatauluun sitoutumista sekä vastuuta ja luottamusta ryhmäkeskusteluissa korostettiin.

Alkuverrasta hifistelyyn

Jokainen suomalainen on liikkunut ja harrastanut liikuntaa jossain muodossa, jossain elämänsä vaiheessa. Kaikilla on jonkinlaista liikkumiseen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa ja taitoa. Kurssin toteutuksen ja ohjauksen tehtävänä oli auttaa ja rohkaista opiskelijoita tunnistamaan ja tekemään näkyviksi omaa suhdettaan liikkumiseen ja koettuun hyvinvointiin sekä löytämään vahvuuksiaan, voimavarojaan ja liikkumiseen motivoivia arjen asioita. Opiskelijat kokivat tärkeänä ja merkityksellisenä opettajien aktiivisen ohjauksen verkossa sekä mahdollisuuden päästä tarkastelemaan omaa liikkumistaan uusista näkökulmista. Mielenkiintoisella tavalla toteutetut tehtävät, omat oivalluksen hetket ja onnistumisen tunteet sekä kokemukset uuden oppimisesta koettiin innostavina. Omaa kokemusta peilattiin annettuun materiaaliin ja siitä keskusteltiin pienryhmissä, kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä. Tutkimuksen mukaan oman pystyvyydentunteen kasvaessa on sen pohjalle huomattavasti helpompi lähteä rakentamaan uutta suhdetta liikkumiseen.

“Parasta kurssissa oli positiivisuus, hyvä yhteishenki ja keskinäinen kannustaminen!
Tätä tarvitsemme ehdottomasti elämässä lisää. :)”

“Liikun ja olen liikkumisessa itselleni myös armollinen, jokainen voi liikkua yksilöllisesti ja tämän olen myös huomannut kurssin ansiosta. Tässä asiassa tulen kannustamaan lähitulevaisuudessa läheisiäni sekä tulevaisuudessa myös ammatillisessa mielessä ammattini kautta, jokainen liikkuu omien kykyjensä ja mahdollisuuksien mukaan.”

Verkkokurssin aikana korostettiin, että on tärkeää edetä pienin askelin ja päätöksin. Osallistujat arvioivat omaa liikkumistaan ja rakensivat annetun materiaalin ja opettajien ohjauksen perusteella omaan arkeen sopivan yksilöllisen liikkumisohjelman. He miettivät mitä haluavat tehdä, tavoitella ja millä tavoin sekä antoivat ohjattua palautetta pienryhmän muiden opiskelijoiden suunnitelmista.

“Parasta opintojaksolla oli hyvin suunnitellut tehtävät ja monipuolinen materiaali, positiivinen tekemisen meininki ja kurssista saatu uusi motivaatio.”
“Oli mahtavaa huomata loppupuolella omien energiavarastojen ja motivaation säännölliseen liikuntaan kasvaneen.”

Oma lähiympäristö määrää pitkälle ihmisen valintoja; se lisää tai rajaa mahdollisuuksiamme arjen liikkumiseen ja toimintaan. Elinympäristö ja arjen rutiinit ohjaavatkin liikkumistamme voimakkaammin kuin omat asenteet ja valinnat. Liikkumiseen inspiroiva lähiympäristö sisältää usein elvyttäviä elementtejä, kuten puita, pensaita, viheralueita, vettä ja esteettisiä näkymiä. Elvyttävä lähiympäristö auttaa irtautumaan arkipäivän haasteista, parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Treeni -osiossa opiskelijat tutkivat myös omaa lähiympäristöään eri tavoin liikkuen ja pohtivat millaiset asiat innostavat liikkumaan. Omasta lähiympäristöstä löydettiin mielipaikkoja, joita kuvattiin ja joista keskusteltiin pienryhmässä.

“Itseäni ilahdutti suunnitelmassasi luonto ja sen tärkeyden korostaminen hyvinvoinnissa. Selvästi olet luontoihminen :). Ryhdyin oikein itsekin miettimään, että luontoa täytyisi lisätä omaan arkeen.”

“WAU! Suunnitelmasi vaikutti todella hyvältä. Tykkäsin miten monipuolisesti olet ajatellut harjoittelua ja pienellä päätöksellä voi ollakin todella suuri merkitys. Taidan itsekin varastaa tuon omaan päivääni :D.”

Liikunnan monitorointi eli yksilön liikunnan seuranta mittaamalla on lisääntynyt. Teknologian käytön yleistymisen lisäksi yhtenä syynä esim. erilaisten älypuhelinsovellusten lisääntyminen. Saatua tietoa voi hyödyntää liikkuja, asiantuntija tai sitä voidaan jakaa eri tavoin muodostetuissa yhteisöissä. Kokemusten jakaminen voi motivoida ja parantaa liikunnan toteutumisen seurantaa sekä lisätä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Verkkokurssin Hifistely-osiossa osallistujat arvioivat oman liikkumisen toteutumista teoriatietoon pohjautuen sekä valitsemaansa liikuntateknologian sovellusta hyödyntäen. Osallistuja reflektoi myös sovelluksen käyttökokemusta liikkumisensa seuraamisessa. Pienryhmä keskusteli mm. sovellukseen liittyvistä haasteista ja koetuista hyödyistä.

“Valitsin appsin ylipäänsä kokoamaan yhteen liikuntani ja koska se oli yksi niistä harvoista ilmaisista sovelluksista, jossa voi seurata myös jotain muuta, kuin juoksu- tai pyöräilymatkoja. Käytin mobiilisovellusta, koska puhelin on koko ajan mukana ja siitä se helpoiten pomppaa silmille. Kävin tutustumassa myös tietokoneversioon, joka olikin monipuolisempi kuin mobiiliversio.”

Älypuhelinsovellusten vaikuttavuus ja pätevyys liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä herättävät kuitenkin kysymyksiä. Katsaukset osoittavat, että yleisimmin käytettyjen sovellusten teoreettinen perusta on heikkoa ja niiden testaus sekä valvonta puutteellista. Toisaalta sovellusten käytöstä on saatu myönteisiä tuloksia esim. perusterveydenhuollon puolella. Liikunnan määrä on tutkimukseen osallistujilla lisääntynyt merkittävästi ja kokemukset sovellusten käytöstä ovat olleet positiivisia. Liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen teknologiaa hyödyntäen on mahdollisuus. Oleellista on teknologian huolellinen valinta käyttötarkoituksen mukaan, sen valjastaminen liikettä lisääväksi välineeksi ja käytön sekä sen tuoman mahdollisen lisäarvon arviointi.

Uusia oivalluksia tulevaisuuteen

Verkkototeutuksessa on erityisen tärkeää, että opettaja on läsnä ja käytettävissä melko lyhyellä varoitusajalla. Tiukkojen aikataulujen vuoksi opiskelijat tarvitsevat vastauksia kysymyksiinsä pikaisesti. Tiedotus pitää olla proaktiivista ja täsmällistä. Luottamuksellisen ilmapiirin ja arvostavan dialogin merkitystä ei voi liikaa korostaa! Sen onnistuminen oli opintojakson onnistumisen edellytys. Eri työskentelymuotojen vaihdellessa ja oppimistekojen pohjautuessa aina edelliseen osioon, oli myös erittäin tärkeää sitouttaa opiskelijat tarkkaan aikatauluun.

“Yhdessä pähkäily on rohkaissut tekemään täysin uusia ratkaisuja ja antanut uutta näkökulmaa vanhallekin ketulle!”

“On ollut koskettavaa elää mukana opiskelijoiden fiiliksissä ja onnistumisen elämyksissä.”

Kurssin lopussa opiskelijat reflektoivat omaa oppimistaan tavoitteiden ja ammatillisen kasvun näkökulmasta.

“Sai olla luova ja annettiin vapaat kädet toteutuksessa.”

“Opin työskentelemään pienryhmässä näin netin välityksellä. Opin myös tykkäämään tällaisesta nettityöskentelystä. Aina ei myös ole ollut helppoa noudattaa tarkkoja palautus ajankohtia, opin niistä pitämään kiinni ja suunnittelemaan opiskeluani tämän opintojakson aikana.”

“Löysin lisää apuvälineitä, joilla voi kartoittaa liikkumista ja opin kuinka jokainen ihminen liikkuu eri tavalla ja kokee myöskin liikunnan eri tavoin. Opin myös löytämään tutkittua tietoa, joilla pystyn perustelemaan suosituksia ja tavoitteita.”

“Lisäksi tehtävät olivat itselleni mieluisia, sillä opittua pääsi soveltamaan käytännössä tekemällä liikuntasuunnitelmia ja kokeilemalla erilaisia sovelluksia sekä pohtimalla näitä yhdessä ryhmän kanssa. Tämä onkin mielestäni paras tapa oppia.”

“Olen myös oppinut arvostamaan omaa liikkumistani enemmän ja koen että pystyn oikeasti tekemään muutoksia elämässäni ja liikkumisessani. Monesti ajatuksiani liikunnasta on hallinnut tietynlainen syyllisyydentunne ja erilaiset ”pitäisi”-ajatukset, mutta nyt koen, että olen jollain tavalla löytänyt liikkumisen ilon ja helppouden uudestaan.”

Liikkumisen ja toimintakyvyn lehtorit

Anita Ahlstrand
p. 040 641 8140

Tiina Karihtala
p. 040 641 8332

etunimi.sukunimi@metropolia.fi

Lähteet:

Absetz 2013.Liikkumattomasta liikkujaksi, mutta miten? Liikunta ja Tiede 50: 6/2013, 4-8.
Fogelholm M. - Vuori I. - Vasankari T. 2011. Terveysliikunta (2. uud. p). Helsinki: Duodecim.
Paronen O, Nupponen R. Terveyden ja liikunnan edistäminen. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. Hki: Duodecim, UKK-instituutti, 2011:186—196
Parviainen J. 2016. Keho tietää, kertoo ja kehittää itsetuntemusta. Liikunta ja Tiede 53: 2-3/2016. 10-15.
Ruotsalainen H. 2016. Sitoutuminen liikunnan lisäämiseen ei ole helppoa Facebook-ohjauksellakaan. Liikunta ja Tiede 53: 2-3/2016, 24-25.
Suominen R. - Nurmela S. 2011. Verkko-opettaja. WSOYpro Oy.
Tynjälä P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä, Helsinki.
Vasankari, T. 2014. Teknologia - aktivoiko liikkumaan vai jarruttaa paikoilleen? Terveysliikuntauutiset 2014. UKK-instituutti.
Vuori, I. - Laukkanen, R. 2015. Liikunnan monitorointi on uusi mahdollisuus terveysliikunnan edistämisessä. Liikunta ja Tiede 52: 5/2015, 67-71.


Terveysteknologian YAMK –tutkinto on trendin harjalla

17.11.2017

Terveysteknologia on tällä hetkellä kovimmassa kasvussa Suomen huipputeknologian kentällä. Tästä johtuen Metropolia Ammattikorkeakoulu aloitti syksyllä 2017 terveysteknologian tuotekehitykseen keskittyvän englanninkielisen ylemmän ammattikorkeakoulut...

Lue lisää

Pekka Korhonen aloittaa kehitysjohtajan tehtävässä

16.11.2017

Filosofian lisensiaatti, palvelujohtaja Pekka Korhonen on valittu perhevapaalle jäävän kehitysjohtaja Eeva Viitasen sijaiseksi. Korhonen aloittaa tehtävässä maanantaina 20. marraskuuta.
Kehitysjohtaja vastaa Metropolian strategia- ja kehitys-, tieto...

Lue lisää

Doing Business in the EU

15.11.2017

Metropolian toisen vuoden esimiestyön ja työyhteisön kehittämisen opiskelijat järjestivät jälleen perinteisen lakiviikon Leiritiellä 15-18.10.2017.
Vierailevia opiskelijoita ja luennoitsijoita saapui Belgiasta, Hollannista ja Saksasta. Lakiviikko jakaantui vi...

Lue lisää

Suomi edelläkävijä automaattibussien tutkimuksessa - kuskiton bussi tuntuu luotettavalta

13.11.2017

Itseajavien ajoneuvojen mahdollisuudet tulevaisuuden kulkuvälineinä kiinnostavat kaikkialla maailmassa. Käyttäjäkokemuksista ei ole kuitenkaan aikaisempaa tutkimustietoa. Maailman ensimmäinen robottibussien matkustajien kokemuksiin perustuva tutkimus julkaistiin 6.11.20...

Lue lisää

09.11.2017

Miksi nuoret miehet syrjäytymisvaarassa? Minne miehet katoavat?

Minne miehen matka -seminaari kokosi yhdeksi päiväksi monialaisia asiantuntijoita pohtimaan syitä ja ratkaisuja nuorten miesten syrjäytymiseen. Metropolian ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Matti - miesten matkat työhön ja Diakin ja Miessakit ry:n Auta miestä m&aum...

Lue lisää

07.11.2017

Syksyn yhteishaun hoitotyön pääsykokeissa oli aineistoon liittymättömiä kysymyksiä

Metropolian hoitotyön koulutusten syksyn yhteishaun pääsykokeissa oli aiheeseen liittymättömiä kysymyksiä.
Ensihoidon, kätilötyön, sairaanhoitotyön ja terveydenhoitotyön pääsykokeeseen osallistui noin 500 hakijaa maanantaina 6. marras...

Lue lisää

03.11.2017

Arabian kampuksen rakentaminen on edennyt harjannostajaisiin

Metropolian Arabian kampuksen rakentaminen Helsingin Arabia135:n kortteliin on edennyt harjannostajaisvaiheeseen.
Korkeakoulu keskittää kulttuurialat Arabiaan osana toimintojensa tiivistämistä neljälle kampukselle. Muut kolme kampusta sijaitsevat Vantaan Myyrmäessä, Es...

Lue lisää


1 - 7 / 1389

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Lue aikaisemmat uutiskirjeet

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015