Kamat kasaan ja kipinää liikkumiseen!

16.08.2016

Osallistujan oppimisprosessi. Kuva1.

Kokemuksia Metropolian Terveysliikunta ja -teknologia verkkokurssilta.


Pelkkä tiedon välittäminen ei riitä, vaan motivaation ja sitoutumisen tueksi sekä muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös asiantuntijan läsnäoloa ja ohjausta.

Ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumahdollisuuksien kehittämisen tarve on suuri. Digitaalisia oppimisalustoja hyödyntämällä voidaan tavoittaa kerralla suuri joukko ihmisiä ja saada kaikki saman tiedon äärelle.

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa on verkossa tarjolla paljon, mutta on todettu, että pelkkä tiedon välittäminen ei riitä, vaan motivaation ja sitoutumisen tueksi sekä muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös asiantuntijan läsnäoloa ja ohjausta. Asiantuntijan on kiinnitettävä huomiota ohjauksessaan ennen kaikkea siihen, mitä motivaatio, sitoutuminen, uuden oppiminen tai muutos vaatii yksilöltä ja miten tätä prosessia voidaan tukea. Ohjauksen tulee olla ‘läsnäolevaa’, säännöllistä, vuorovaikutteista ja myös henkilökohtaista, jotta kyetään edistämään sitoutumista ja muutoksessa onnistutaan.

Teknologian hyödyntäminen oman fyysisen aktiivisuuden seurannassa ja omien kokemusten jakaminen yhteisössä voivat edistää ihmisen fyysistä aktiivisuutta. Metropolian Terveysliikunta ja -teknologia -kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa verkkokurssina. Kurssin osaamistavoitteina olivat mm. liikkumisen ja terveysliikunnan merkityksen ymmärtäminen osana omaa hyvinvointia, monipuolisen liikkumissuunnitelman laatiminen terveysliikunnan näkökulmasta ja sen toteuttaminen kaupunkimaisessa ympäristössä terveysteknologiaa hyödyntäen. Opiskelijat osallistuivat ’fyysisesti läsnäollen’ ainoastaan orientaatioon. Orientaation haluttiin ‘antavan kasvot’ osallistujille ja ohjaaville opettajille. Se toimi myös aktiivisena ja vuorovaikutteisena starttina itsenäiselle, verkossa tapahtuvalle pienryhmätyöskentelylle.

Mekaanisesta liikuntakäsityksestä kehokokemuksiin

Perinteisessä liikuntatiedossa korostuu biomekaniikka ja kehon fysiologia. Useat digitaaliset laitteet ja terveysteknologia mittaavatkin liikkujan fysiologista tilaa ja antavat siitä liikkujalle numeerista palautetta. Liikunta on teknologisoitumassa ja liikuntasuhde saattaa muuttua numeerisia arvoja korostavaksi. Kurssilla tuotiin biomekaniikan ja kehon fysiologian rinnalle osallistujan oma havainnot, tuntemukset ja kokemukset sekä rohkaistiin niiden reflektointiin itsenäisesti ja pienryhmässä. On tärkeää, että liikuntadatan seuraaminen ei peitä liikkujan omaa kokemusta eikä laske hänen luottamustaan omiin tuntemuksiin tai oman kehon suoraan palautteeseen. Osallistujan ‘päästessä jyvälle’ kehokokemusten ymmärryksestä ja oppiessa tunnistamaan omassa arjessaan olevia haasteita, voi tutkimusten mukaan liikunnan harrastamisen itseohjautuvuus ja motivaatio liikunnan jatkamiseen ja kehittämiseen lisääntyä.

“Kaikki liikkuminen, joka tuottaa hyvää oloa ja myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, on terveysliikuntaa. Terveysliikunnalla ei tavoitella suorituskyvyn parantamista, vaan kokonaisvaltaista hyvää oloa, elämään laatua sekä hyvää terveyttä ja sen ylläpitoa.“ (Fogelholm, Vuori & Vasankari 2011)

Liikunnan harrastaminen antaa ihmiselle erilaisia kokemuksia, taitoja ja osaamista, jota tiedostamalla ja reflektoimalla ihminen voi vaikuttaa harjoitteluunsa, tottumuksiinsa ja sitä kautta omaan hyvinvointiinsa. Kurssilla painotettiin liikunnan tuomia kokemuksia osana arjen hyvinvointia ja rohkaistiin osallistujaa pohtimaan teknologian toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta hänen omassa liikkumisessaan. Jo kurssin sisältöjen suunnitteluvaiheessa koettiin, että tulevana ihmisläheisen työn ja terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisena opiskelijan on tärkeää oppia ensin tunnistamaan oman kehonsa tuntemuksia ja reaktioita suhteessa ympäristöönsä. Keskustelu, tuntemusten jakaminen ja palautteen antaminen pienryhmässä antaa myös eväitä erilaisten asiakkaiden ymmärtämiseen, kohtaamiseen ja kuunteluun. Osallistuja oppii vähitellen tunnistamaan millainen liikunta lisää hänen hyvinvointiaan ja näin kehollinen tieto liittyy laajemmin omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Kurssin suunnitteluvaiheessa jouduttiin myös ravistelemaan omia oppimiskäsityksiä. Miten ihmeessä terveysliikuntaa voi oppia ja omaksua verkossa? Verkkokurssin sisältöä lähdettiin rakentamaan opintojakson tavoitteiden suuntaisesti opettajien vahvuuksien ympärille. Näitä olivat mm. hyvinvoinnin tukeminen liikkeen, kehon ja vuorovaikutuksen kautta, innovatiiviset, luovat ja toiminnalliset menetelmät, digitaaliset oppimisympäristöt, liikkumisen tutkiminen ja innovatiivinen tiimityöskentely. Verkkototeutuksessa oppijan aktiivisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus korostuvat. Opettajan rooli muuttuu “tiedon siirtäjästä” mentoriksi ja ilmiöiden ymmärtäminen korostuu ulkoa opettelun sijaan. Verkkokeskustelu on parhaimmillaan demokraattista, vastavuoroista ja vilpitöntä keskustelua, jossa tärkeää on mielipiteiden sisältö ja perustelut eikä se kuka ne esittää. Opiskelijoita rohkaistiin oppimistekojen ja ohjauksen avulla avoimeen, luottamukselliseen ja muita opiskelijoita kunnioittavaan keskusteluun. Toteutustavat ja opiskelijan oppimisteot rakennettiin kokonaisuudeksi (kuva 1.), jossa asiantuntijan ohjauksessa jokaisen opiskelijan aktiivisuus, osallistuminen ja dialogisuus tulisivat näkyväksi.

Verkkokurssi sisälsi viisi osiota alkuverrasta jälkilöylyihin ja osallistuja pääsi etenemään aina seuraavaan osioon tehtyään annetut tehtävät. Kurssin aikana osallistujat työskentelivät sekä itsenäisesti että annetussa pienryhmässä. Opettajan ohjaus ja palaute koko opintojakson ajan oli tärkeä osa koko oppimisprosessia. Aikatauluun sitoutumista sekä vastuuta ja luottamusta ryhmäkeskusteluissa korostettiin.

Alkuverrasta hifistelyyn

Jokainen suomalainen on liikkunut ja harrastanut liikuntaa jossain muodossa, jossain elämänsä vaiheessa. Kaikilla on jonkinlaista liikkumiseen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa ja taitoa. Kurssin toteutuksen ja ohjauksen tehtävänä oli auttaa ja rohkaista opiskelijoita tunnistamaan ja tekemään näkyviksi omaa suhdettaan liikkumiseen ja koettuun hyvinvointiin sekä löytämään vahvuuksiaan, voimavarojaan ja liikkumiseen motivoivia arjen asioita. Opiskelijat kokivat tärkeänä ja merkityksellisenä opettajien aktiivisen ohjauksen verkossa sekä mahdollisuuden päästä tarkastelemaan omaa liikkumistaan uusista näkökulmista. Mielenkiintoisella tavalla toteutetut tehtävät, omat oivalluksen hetket ja onnistumisen tunteet sekä kokemukset uuden oppimisesta koettiin innostavina. Omaa kokemusta peilattiin annettuun materiaaliin ja siitä keskusteltiin pienryhmissä, kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä. Tutkimuksen mukaan oman pystyvyydentunteen kasvaessa on sen pohjalle huomattavasti helpompi lähteä rakentamaan uutta suhdetta liikkumiseen.

“Parasta kurssissa oli positiivisuus, hyvä yhteishenki ja keskinäinen kannustaminen!
Tätä tarvitsemme ehdottomasti elämässä lisää. :)”

“Liikun ja olen liikkumisessa itselleni myös armollinen, jokainen voi liikkua yksilöllisesti ja tämän olen myös huomannut kurssin ansiosta. Tässä asiassa tulen kannustamaan lähitulevaisuudessa läheisiäni sekä tulevaisuudessa myös ammatillisessa mielessä ammattini kautta, jokainen liikkuu omien kykyjensä ja mahdollisuuksien mukaan.”

Verkkokurssin aikana korostettiin, että on tärkeää edetä pienin askelin ja päätöksin. Osallistujat arvioivat omaa liikkumistaan ja rakensivat annetun materiaalin ja opettajien ohjauksen perusteella omaan arkeen sopivan yksilöllisen liikkumisohjelman. He miettivät mitä haluavat tehdä, tavoitella ja millä tavoin sekä antoivat ohjattua palautetta pienryhmän muiden opiskelijoiden suunnitelmista.

“Parasta opintojaksolla oli hyvin suunnitellut tehtävät ja monipuolinen materiaali, positiivinen tekemisen meininki ja kurssista saatu uusi motivaatio.”
“Oli mahtavaa huomata loppupuolella omien energiavarastojen ja motivaation säännölliseen liikuntaan kasvaneen.”

Oma lähiympäristö määrää pitkälle ihmisen valintoja; se lisää tai rajaa mahdollisuuksiamme arjen liikkumiseen ja toimintaan. Elinympäristö ja arjen rutiinit ohjaavatkin liikkumistamme voimakkaammin kuin omat asenteet ja valinnat. Liikkumiseen inspiroiva lähiympäristö sisältää usein elvyttäviä elementtejä, kuten puita, pensaita, viheralueita, vettä ja esteettisiä näkymiä. Elvyttävä lähiympäristö auttaa irtautumaan arkipäivän haasteista, parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Treeni -osiossa opiskelijat tutkivat myös omaa lähiympäristöään eri tavoin liikkuen ja pohtivat millaiset asiat innostavat liikkumaan. Omasta lähiympäristöstä löydettiin mielipaikkoja, joita kuvattiin ja joista keskusteltiin pienryhmässä.

“Itseäni ilahdutti suunnitelmassasi luonto ja sen tärkeyden korostaminen hyvinvoinnissa. Selvästi olet luontoihminen :). Ryhdyin oikein itsekin miettimään, että luontoa täytyisi lisätä omaan arkeen.”

“WAU! Suunnitelmasi vaikutti todella hyvältä. Tykkäsin miten monipuolisesti olet ajatellut harjoittelua ja pienellä päätöksellä voi ollakin todella suuri merkitys. Taidan itsekin varastaa tuon omaan päivääni :D.”

Liikunnan monitorointi eli yksilön liikunnan seuranta mittaamalla on lisääntynyt. Teknologian käytön yleistymisen lisäksi yhtenä syynä esim. erilaisten älypuhelinsovellusten lisääntyminen. Saatua tietoa voi hyödyntää liikkuja, asiantuntija tai sitä voidaan jakaa eri tavoin muodostetuissa yhteisöissä. Kokemusten jakaminen voi motivoida ja parantaa liikunnan toteutumisen seurantaa sekä lisätä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Verkkokurssin Hifistely-osiossa osallistujat arvioivat oman liikkumisen toteutumista teoriatietoon pohjautuen sekä valitsemaansa liikuntateknologian sovellusta hyödyntäen. Osallistuja reflektoi myös sovelluksen käyttökokemusta liikkumisensa seuraamisessa. Pienryhmä keskusteli mm. sovellukseen liittyvistä haasteista ja koetuista hyödyistä.

“Valitsin appsin ylipäänsä kokoamaan yhteen liikuntani ja koska se oli yksi niistä harvoista ilmaisista sovelluksista, jossa voi seurata myös jotain muuta, kuin juoksu- tai pyöräilymatkoja. Käytin mobiilisovellusta, koska puhelin on koko ajan mukana ja siitä se helpoiten pomppaa silmille. Kävin tutustumassa myös tietokoneversioon, joka olikin monipuolisempi kuin mobiiliversio.”

Älypuhelinsovellusten vaikuttavuus ja pätevyys liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä herättävät kuitenkin kysymyksiä. Katsaukset osoittavat, että yleisimmin käytettyjen sovellusten teoreettinen perusta on heikkoa ja niiden testaus sekä valvonta puutteellista. Toisaalta sovellusten käytöstä on saatu myönteisiä tuloksia esim. perusterveydenhuollon puolella. Liikunnan määrä on tutkimukseen osallistujilla lisääntynyt merkittävästi ja kokemukset sovellusten käytöstä ovat olleet positiivisia. Liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen teknologiaa hyödyntäen on mahdollisuus. Oleellista on teknologian huolellinen valinta käyttötarkoituksen mukaan, sen valjastaminen liikettä lisääväksi välineeksi ja käytön sekä sen tuoman mahdollisen lisäarvon arviointi.

Uusia oivalluksia tulevaisuuteen

Verkkototeutuksessa on erityisen tärkeää, että opettaja on läsnä ja käytettävissä melko lyhyellä varoitusajalla. Tiukkojen aikataulujen vuoksi opiskelijat tarvitsevat vastauksia kysymyksiinsä pikaisesti. Tiedotus pitää olla proaktiivista ja täsmällistä. Luottamuksellisen ilmapiirin ja arvostavan dialogin merkitystä ei voi liikaa korostaa! Sen onnistuminen oli opintojakson onnistumisen edellytys. Eri työskentelymuotojen vaihdellessa ja oppimistekojen pohjautuessa aina edelliseen osioon, oli myös erittäin tärkeää sitouttaa opiskelijat tarkkaan aikatauluun.

“Yhdessä pähkäily on rohkaissut tekemään täysin uusia ratkaisuja ja antanut uutta näkökulmaa vanhallekin ketulle!”

“On ollut koskettavaa elää mukana opiskelijoiden fiiliksissä ja onnistumisen elämyksissä.”

Kurssin lopussa opiskelijat reflektoivat omaa oppimistaan tavoitteiden ja ammatillisen kasvun näkökulmasta.

“Sai olla luova ja annettiin vapaat kädet toteutuksessa.”

“Opin työskentelemään pienryhmässä näin netin välityksellä. Opin myös tykkäämään tällaisesta nettityöskentelystä. Aina ei myös ole ollut helppoa noudattaa tarkkoja palautus ajankohtia, opin niistä pitämään kiinni ja suunnittelemaan opiskeluani tämän opintojakson aikana.”

“Löysin lisää apuvälineitä, joilla voi kartoittaa liikkumista ja opin kuinka jokainen ihminen liikkuu eri tavalla ja kokee myöskin liikunnan eri tavoin. Opin myös löytämään tutkittua tietoa, joilla pystyn perustelemaan suosituksia ja tavoitteita.”

“Lisäksi tehtävät olivat itselleni mieluisia, sillä opittua pääsi soveltamaan käytännössä tekemällä liikuntasuunnitelmia ja kokeilemalla erilaisia sovelluksia sekä pohtimalla näitä yhdessä ryhmän kanssa. Tämä onkin mielestäni paras tapa oppia.”

“Olen myös oppinut arvostamaan omaa liikkumistani enemmän ja koen että pystyn oikeasti tekemään muutoksia elämässäni ja liikkumisessani. Monesti ajatuksiani liikunnasta on hallinnut tietynlainen syyllisyydentunne ja erilaiset ”pitäisi”-ajatukset, mutta nyt koen, että olen jollain tavalla löytänyt liikkumisen ilon ja helppouden uudestaan.”

Liikkumisen ja toimintakyvyn lehtorit

Anita Ahlstrand
p. 040 641 8140

Tiina Karihtala
p. 040 641 8332

etunimi.sukunimi@metropolia.fi

Lähteet:

Absetz 2013.Liikkumattomasta liikkujaksi, mutta miten? Liikunta ja Tiede 50: 6/2013, 4-8.
Fogelholm M. - Vuori I. - Vasankari T. 2011. Terveysliikunta (2. uud. p). Helsinki: Duodecim.
Paronen O, Nupponen R. Terveyden ja liikunnan edistäminen. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. Hki: Duodecim, UKK-instituutti, 2011:186—196
Parviainen J. 2016. Keho tietää, kertoo ja kehittää itsetuntemusta. Liikunta ja Tiede 53: 2-3/2016. 10-15.
Ruotsalainen H. 2016. Sitoutuminen liikunnan lisäämiseen ei ole helppoa Facebook-ohjauksellakaan. Liikunta ja Tiede 53: 2-3/2016, 24-25.
Suominen R. - Nurmela S. 2011. Verkko-opettaja. WSOYpro Oy.
Tynjälä P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä, Helsinki.
Vasankari, T. 2014. Teknologia - aktivoiko liikkumaan vai jarruttaa paikoilleen? Terveysliikuntauutiset 2014. UKK-instituutti.
Vuori, I. - Laukkanen, R. 2015. Liikunnan monitorointi on uusi mahdollisuus terveysliikunnan edistämisessä. Liikunta ja Tiede 52: 5/2015, 67-71.


Nuorelle aitoa oppimista ja oikeita työpaikkoja Matti-hankkeen työpajoissa

22.02.2018

Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoiman Matti- miesten matkat työhön -hankkeen (2016-2018 ESR) tavoitteena on kehittää ohjausmalleja, joilla voidaan edistää nuorten miesten kouluttautumista ja vähentää työttömyyden uhkaa. Hankkeen ty&ou...

Lue lisää

Pitkäaikainen unelma harjakorkeudessa – kampus nousee Myllypuroon

16.02.2018

”Teette unelmamme todeksi rakentamalla uutta kampusta”, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola puhui Myllypuron kampuksen rakentajille harjannostajaisissa 15. helmikuuta.
Kampusta rakentaa parhaillaan noin 300 työntekijää. Harjakorkeuden on saavuttanut kampuks...

Lue lisää

Metropolian Myllypuron kampuksella vietetään harjannostajaisia

15.02.2018

Metropolian Myllypuron kampuksella vietetään 15. helmikuuta harjannostajaisia.
Harjakorkeuteen edenneen kampuksen A-osaan asennetaan keväällä 2018 talotekniikkaa ja sen rakennuksessa tehdään sisätöitä. Toisessa vaiheessa valmistuvien B-, C- ja D-osi...

Lue lisää

Toimintaterapian tulevaisuus on yhteistoiminnassa ja teknologian hyödyntämisessä

14.02.2018

– Kansainvälinen toimintaterapian Joint Programme, FAB
Viikon verran 17 toimintaterapian opiskelijaa Itävallasta, Belgiasta ja Suomesta pohtivat mitkä ovat toimintaterapian tulevaisuuden näkymät ja mitkä ovat sellaisia asioita joihin toimintaterapian asiantuntemu...

Lue lisää

14.02.2018

Metropolian opiskelijoiden tekemä VR-mobiilipeli vie 1920-luvun kieltolakiaikaan

Olet etsivänä 1920-luvun Helsingissä, jossa kieltolaki rajoittaa ihmisten elämää. Tehtäväsi on soluttautua kahvilaan, jota epäillään laittoman alkoholin myynnistä. Etsi todistusaineistoa ja livahda huomaamatta ulos, mutta älä jä&a...

Lue lisää

14.02.2018

Maailma muuttuu kohtaamisissa - varainhankintakampanja alkaa

Metropolian varainhankintakampanja  on käynnistynyt. Kutsumme kumppanimme mukaan kohtaamisiin, jotka vauhdittavat yhteiskunnan uudistumista ja muuttavat maailmaa. Kampanjateema on ”Merkityksellisiä kohtaamisia, jotka muuttavat maailmaa”. Merkityksellisiä kohtaamisia syntyy...

Lue lisää

09.02.2018

Metropolia palkitsi henkilöstöään Metropolian menestyjä -palkinnolla

Helmikuu käynnistyi torstaina 1.2.2018 metropolialaisten menestyjien palkitsemisella. Toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola jakoi Metropolian menestyjä -tunnustuksen yhteensä 13 metropolialaiselle.
Palkkion saivat
Yliopettaja Kai Laitinen ja lehtori Arto Yli-Pentti Puhtaat teknologiat ...

Lue lisää


1 - 7 / 1437

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Lue aikaisemmat uutiskirjeet

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015