Ammattikorkeakoulu löysi paikkansa

19.05.2008

Ammattikorkeakoulujen asema Tekes-rahoituksessa on ollut jäsentymätön. Stadia-ammattikorkeakoulun hankekokonaisuudessa tuotettiin yrityksille algoritmeja koneiden kunnonvalvontaan, värähtelyvaimennukseen ja koordinaattiohjaukseen. Hanketta pidettiin erittäin onnistuneena. Mitkä tekijät olivat onnistumisen takana ja miten ammattikorkeakoulut voisivat integroitua paremmin Tekes-rahoitukseen?

Ammattikorkeakoulut ovat perustamisestaan lähtien olleet Tekesin hankerahoitusasioissa hieman lapsipuolen asemassa. On ollut epäselvää, miten ne voisivat parhaiten tuoda oman lisäarvonsa yritys- ja tutkimushankkeisiin. AMK-opettajat tulevat yleisesti teollisuudesta, jolloin esimerkiksi tieteellisen tutkimustyön tekemisen perinnettä ei välttämättä ole syntynyt. Toisaalta lisäarvon tuottaminen yrityshankkeisiin on vaikeaa, koska yritysten ongelmat ovat usein hyvin spesifejä. Toisin kuin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa tehtävät ja tuntikehykset jaetaan määrävälein. Liian lyhyen rahoituksen ja liian kapean henkilöpohjan hankkeiden jatkuvuus saattaa tämän sisäisen järjestelyn vuoksi vaarantua.

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kone- ja tuotantotekniikan osaston tutkijaryhmä osallistui Masina-ohjelmaan hankekokonaisuudella "Suunnittelijan käyttöliittymä älykkäisiin työkoneisiin" ja "Älykäs koneen ohjaus" vuosina 2002-2008. Yrityspartnereina hankkeisiin osallistuivat myös Loglift Oy, Bosch Rexroth, Rocla Oy ja Metacase Oy. Rahoitus hankkeille järjestyi tutkimushaun yhteydessä.


Ryhmän toteuttama testiympäristö käytössä

Hankkeissa tuotettiin yrityksille algoritmeja koneiden kunnonvalvontaan, värähtelyvaimennukseen ja koordinaattiohjaukseen. Konkreettina tuloksena mm. tuotettiin koordinaattiohjauksen suunnitteluun soveltuva Linux-ympäristössä toimiva ohjelmakirjasto, joka on konfiguroitavissa sovelluskehitintyyppisesti

Konkreettisten tulosten käyttöönottoa on hidastanut - yllättävää kyllä - työkoneiden laskentaympäristöjen rajallisuus; jopa liukulukulaskenta on mahdotonta. Myös alan yleiset asenteet uudenlaisia algoritmeja kohtaan ovat varautuneet. Tässä syynä ovat mm. monimutkaiseen tuotekehitykseen liittyvät korostuneet tuotevastuuriskit.

Yleisesti hanketta pidettiin erittäin hyvin onnistuneena. Avainasioina onnistumiselle on ollut t&k-ketjun vertikaalinen integraatio. Ryhmässä oli yhtäältä mukana tutkijakoulutuksen saanut henkilö antamassa tukea tutkimustyyppisen työn tekemiselle. Toisaalta ryhmässä on ollut mukana paljon käytännön osaajia viemässä tutkimustuloksia käytäntöön. Koneenrakennus on luonteeltaan vahvan integroivaa, jolloin uusien asioiden implementointi käytännön tasolla edellyttää syvällistä käytännön osaamista eri alueilla. Saman ryhmän on periaatteessa pystyttävä purkamaan hydrauliventtiileitä ja kääntämään sulautettuja ohjelmistoja. Ammattikorkeakoulun käytännön osaamispohja on ollut luomassa vahvan implementointipolun tutkimustuloksista käytännön toimilaitteeseen.

Näyttäisikin siltä, että eräs ammattikorkeakouluhankkeiden luonnollinen osa-alue olisivat juuri vahvaa integraatiota edellyttävien alojen hankekokonaisuudet, joissa käytännön implementointi edellyttää monialaista käytännön osaamista. Toisaalta hankkeet saattavat tarvita - toteuttajien henkilökohtaisesta taustasta riippuen - tuekseen tutkimuksen ammattisuorittajia.

Lisätietoja:

Mikko Syrjänen
s-posti: mikko.syrjanen@gaia.fi
puh: 09-686 6620



Digital Wellbeing Sprint valtasi Lapinjärven

18.08.2017

3AMK-yhteistyönä toteutetulla intensiiviviikolla etsittiin uusia ratkaisuja ikäihmisten avuksi.
Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevan Lapinjärven kylänraitilla oli kuluvalla viikolla aivan uudenlaista vilinää. Kunnan keskustaajama toimi nimittäin t&au...

Lue lisää

Opiskelija Saara Wacklin kertoo oppimiskokemuksiaan käytännön maahanmuuttajatyöstä

16.08.2017

Veto-verkosto ja Metropolia järjestivät kesällä 2017 opintojakson Käytännön kokemuksia maahanmuuttajatyöstä. Se tarjosi hurjasti uusia näkökulmia, ihmetyksen aiheita ja oppeja maahanmuuttajatyön käytännöistä sekä er...

Lue lisää

80+80: Insinöörikoulutuksen vaikuttajat Kokka ja Blåfield

11.08.2017

Kaksi vuonna 1937 syntynyttä ja Helsingin teknillisestä opistosta 53 vuotta sitten valmistunutta insinööriä, Esa Kokka ja Yrjö Blåfield, ovat monin tavoin edistäneet insinöörikoulutusta ja yrittäjyyttä sekä vaikuttaneet ammattikorkeak...

Lue lisää

Japanin korkeakoulujärjestelmän uudistamiseen eväitä Metropolialta

25.07.2017

Japanin delegaatio ja Metropolian edustajat Bulevardin päärakennuksen portailla.
Japanin parlamentin delegaatio vieraili Helsingissä tutustumassa Metropolia ammattikorkeakoulun toimintaan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ms. Keiko Nagaokan (Chairman of Standing Committee on Education, Culture, Sports, Science and Technology) johdolla.
Metropoliaa tapaamisessa edustiv...

Lue lisää

18.07.2017

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan suunta on oikea

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisen TKI-toiminnan kehittämisestä vastaava R&D Excellence -ryhmä vieraili Brysselissä 10. - 12.7.
Helsingin EU-Office oli järjestänyt 3AMK-ryhmälle tapaamisia Euroopan alueiden komiteassa, Euroopan parlamentissa ja Euroopan ...

Lue lisää

04.07.2017

Metropolia ja Rovio yhteistyöhön pelikehityksessä

Metropolian peliopiskelijat kehittävät peliprototyyppejä syksyllä 2017 Espoossa mobiilipelitalo Roviolle.
Kyseessä on ensimmäinen yhteistyökokeilukerta Rovion prototyyppien parissa; kokeilu on tarkoitus vakiinnuttaa jokasyksyiseksi projektiksi ja jatkossa toteuttaa mui...

Lue lisää

03.07.2017

Taiteilija Pekka Jylhän ja Metropolian yhteistyö esillä Kultarannassa

Tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan veistosnäyttelyn avajaisia vietettiin jälleen 15. kesäkuuta 2017. Veistosnäyttely on järjestetty yhdessä Alfred Kordelinin säätiön kanssa vuodesta 2011. Tänä vuonna näyttely rakentuu usean eri ...

Lue lisää


1 - 7 / 1319

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lue aikaisemmat uutiskirjeet

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015