Hammastekniikka

Hammasteknikko (AMK) on suun terveydenhuollon ammattilainen, joka suunnittelee ja valmistaa pään alueen proteettisessa kuntoutuksessa tarvittavia proteeseja yms. välineitä. Keskeisempiä näistä ovat erilaiset hammasproteesit sekä hampaiston oikomishoidossa ja purentaelimien toiminnallisten häiriöiden hoidossa tarvittavat kojeet.

Suomessa voi tällä hetkellä opiskella hammasteknikoksi ainoastaan Metropolia ammattikorkeakoulun hammastekniikan koulutusohjelmassa. Sisäänotto on kerran vuodessa kevään yhteishaussa.

Hammasteknikko asiantuntijana

Keskeinen osa hammasteknikon työtä on hammasproteesien valmistusta sekä hampaiden oikomishoidossa ja purentaelimien toiminnallisten häiriöiden hoidossa tarvittavien kojeiden teknistä toteutusta. Työ on perusluonteeltaan suurta tarkkuutta vaativaa käsityötä. Perinteisestä käsityöstä poiketen käytetään toiminnassa tekniikkaa ja pitkälle automatisoituja koneita. Kädentaitojen lisäksi työ edellyttää muodon ja estetiikan tajua sekä teknis- loogista ajattelua.

Ammatinkuvassa korostuu erityisesti hienomotorinen käsityötaito. Lisäksi tähdennetään yrittäjyyttä ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, sekä valmiuksia toimia hammastekniikan kehittäjänä.

Hammasteknikon keskeisimmät osaamisalueet ovat erilaisten hammasproteesien, sekä hampaiston oikomishoidossa ja purentaelimen toiminnallisten häiriöiden hoidossa tarvittavien kojeiden tekninen suunnittelu ja valmistus. Kasvo- ja leukaprotetiikkaan sekä kuulonhuoltoon liittyvät tekniset työt kuuluvat myöskin osittain hammasteknikon toimenkuvaan.

Koulutuksessa voi erikoistua joihinkin seuraavista erityisaloista: kruunu- ja siltaproteesien yksilöllinen toteutus, yhdistelmäprotektiikka, keinojuuriprotektiikka, irtoprotektiikka, oikomiskojeet, leuka- ja kasvoprotektiikka tai tutkimustyö hammastekniikassa. Teknologia alalla edistyy nopeasti, siksi seurataan myös alan ulkomaista kehitystä.

Hammasteknikko tekee kiinteää yhteistyötä hammaslääkärin kanssa. Työpaikkoja löytyy hammaslaboratorioissa, todennäköisimmin kuitenkin omassa yrityksessä.

Harjoittelu

Hammasteknikon tutkinto sisältää 75 opintopistettä ohjattua harjoittelua, josta osa toteutetaan opiskelun yhteydessä tehtävillä harjoitustöillä. Varsinainen työharjoittelu aidoilla asiakastöillä tapahtuu kuitenkin eri puolilla Suomea sijaitsevissa hammaslaboratorioista sekä oppilaitoksen omassa palvelutoiminnan laboratoriossa.

Opiskelijoiden harjoittelussa tekemien töiden vaikeusaste kasvaa opiskelujen edetessä. Ensimmäinen oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva harjoittelu toteutetaan yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Se kestää tavallisesti noin viisi viikkoa, jolloin opiskelija tutustuu aitoon hammasteknisen alan työympäristöön ja tekee lähinnä hammastekniikan perustöitä. Myöhemmissä harjoitteluissa tulevat mukaan irrotettavat ja kiinteät hammasproteesit.

Hammastekniikan koulutus tapahtuu hammaslääkärikoulutuksen kanssa samassa rakennuksessa. Talossa toimii myös Helsingin kaupungin yliopistohammasklinikka, jossa hammaslääketieteen opiskelijat hoitavat alueen väestöä. Ammattikorkeakoulun ja terveysviraston väliseen sopimukseen perustuen hammastekniikan koulutusohjelmassa opiskelijat valmistavat suuren osan klinikan potilaiden hammasproteeseista maksullisena palvelutoimintana..