Osaajia tulevaisuuden työterveyshuoltoon!

työterveyshuollon koulutus
vas. Heidi Niemi, Sonja Rönnblad

Sonja Rönnblad ja Heidi Niemi osallistuivat 2016-2017 Työterveyshuollon koulutukseen terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille, 15 op.

1. Kuka olet, mikä on koulutustaustasi ja nykyinen työtehtäväsi?

Olen Sonja Rönnblad ja työskentelen Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollossa. Koulutukseltani olen terveydenhoitaja AMK ja ylioppilasmerkonomi.

Olen Heidi Niemi, koulutukseltani fysioterapeutti AMK ja seksuaalineuvoja. Työskentelen Porvoon lääkärikeskuksessa.

2. Mikä on ollut tärkein koulutuksessasi oppimasi asia?

Sonja: Tärkein oppimani asia on ollut työpaikkaselvitysprosessi. Olen oppinut koulutuksessa myös työterveyshoitajan työn moninaisuuden ja sitä kautta työn hahmottanut työn perustan. Nämä ovat olleet tärkeitä oivalluksia omaa työtä jäsentäessä. Olen myös oppinut uudenlaisia työskentely- ja ajattelutapoja sekä toimintamalleja erityisesti koulutuksessa tehtyjen ryhmätöiden myötä.

Heidi: Minulle tärkein oppi on ollut työterveyshuollon kokonaiskentän hahmottaminen ja sen myötä oman työfysioterapeutin roolini paikantuminen suhteessa työterveyshoitajiin ja -lääkäreihin. Omassa työssä tiettyjä asioita tekee rutinoituneesti, mutta koulutus haastoi uudenlaiseen työotteeseen. Myös se oli tärkeä oivallus, että koulutuksessa opin katsomaan työtäni käsitteellisellä tasolla.

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut oman työsi kannalta?

Sonja: Aloitin työterveyshoitajan työssä koulutuksen alkaessa. Käytännön työ ja koulutus ovat tukeneet valtavasti toisiaan, kun opittua on voinut koko ajan soveltaa työssä. Hyötyä on ollut myös siitä, että koulutuksessa on käyty työterveyshoitajan työn osa-alueet kattavasti läpi. Olen myös saanut varmuutta työtehtävien suorittamiseen ja löytänyt erilaisia keinoja työn tekemiseen.

Heidi: Myös minusta suuri hyöty on ollut opitun soveltaminen omassa työssä. Koulutus ja työ ovat täydentäneet toisiaan. Koulutuksen kautta olen myös saanut virallisen pätevyyden toimia työfysioterapeutin tehtävissä. Kaikkiaan laajemman työterveyshuollollisen näkökulman ja kentän hahmottamisesta on hyötyä.

4. Suosittelisitko koulutusta?

Sonja: Kyllä. Pätevyyden saamiseksi koulutus on pakollinen, joten se on yksi peruste. Koen, että parhaan hyödyn saa, kun osallistuu koulutukseen työterveyshoitajan uran alkupuolella. Toisaalta on arvokasta, kun ryhmässä opiskelijoita, joilla on eri pituinen työkokemus. Näin vertaisoppiminen ja kokemustieto ovat tärkeä osa koulutusta.

Heidi: Suosittelen koulutusta heille, jotka hakeutuvat työterveyshuollon tehtäviin. Koulutus palvelee työllistymistä. Koulutukseen hakeutuessa kannattaa olla kuitenkin jonkin verran alan työkokemusta takana, näin oppimisesta tulee syvempää, kun teoriaa voi nivoa käytäntöön.

Kokonaiskuva laajeni diabeteksesta - Essin kokemuksia Diabeteshoitaja, 30 op -koulutuksesta

diabeteshoitaja

1. Kuka olet ja mikä on koulutustaustasi sekä nykyinen työtehtäväsi?
Heippa. Olen Essi Huomo, 24-vuotias sairaanhoitaja Kotkasta. Työskentelen päivystysosastolla Kymenlaakson keskussairaalassa, Careassa. Päivystysosastolla ovat edustettuna kaikki muut erikoisalat paitsi lapset ja synnyttäjät, joten työnkuva on laaja ja potilaat mielenkiintoisia ja erilaisia päivittäin. Meillä on myös nelipaikkainen monitorihuone, jossa on tarkempaa valvontaa vaativia potilaita. Päivystysosastolla potilaat ovat max. 2 vrk, toki joskus on poikkeustapauksia. Työni on todellakin moniammatillista yhteistyötä, sillä konsultoin lähes päivittäin eri ammattiryhmien edustajia, esimerkiksi diabeteshoitajaa.

2. Mikä oli tärkein koulutuksessa oppimasi asia?
Koulutuksen aikana kokonaiskuvani diabeteksesta on laajentunut huomattavasti. Osaan hahmottaa asioita laajemmassa mittakaavassa. Olen saanut myös paljon uusia työkaluja ja varmuutta omaan työhöni.

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut oman työsi kannalta?

Olen oppinut uutta, mutta ennen kaikkea syventänyt jo pohjalla olleita tietoja. Minulle tyypin 1 diabeteksen hoito on ollut tutumpaa, vaikka oikeastaan tapaan työssäni enemmän tyypin 2 diabeetikoita.

Arki-iltaisin ja viikonloppuisin diabeteshoitaja ei ole paikalla. Pienemmissä pulmissa, joissa ei ehkä lääkäriä tarvita, voi asiasta kysyä perehtyneemmältä kollegalta, esimerkiksi varmistaakseen pistääkö pitkävaikutteisen insuliinin ravinnotta olevalle potilaalle vai ei. (Oikea vastaus on, että pitkävaikutteinen insuliini pitää AINA pistää, vaikka annosta pienentäen.)

4. Miksi diabeteshoitajakoulutus?

Asuin ulkomailla ja hoidin pientä diabeetikkolasta. Hänellä oli insuliinipumppu, jota en ollut koskaan nähnyt. Innostuin siitä, miten tarkkaa lapsen diabeteksen hoito on ja toisaalta, kuinka normaalia elämää silti on. Myös uuden laitteen käytön opettelu oli kiinnostavaa. Ajattelin, ettei diabeteksen erikoisosaamisesta ole koskaan haittaa.

4. Suosittelisitko koulutusta?

Totta kai! Kaikki koulutus ja tieto on pelkkää plussaa, enkä usko että tiedonjanoni tukahtui 30 opintopisteen jälkeen vielä tähän. Sitä paitsi, valitettavasti ihmisiä sairastuu diabetekseen lähivuosina entistä enemmän, eikä diabetes ole nykytiedon valossa parannettavissa. Eli vaikka en tulisi toimimaan varsinaisesti diabeteshoitajana tai saisi sitä ammattinimikettä koskaan käyttää, on täydennyskoulutuksestani varmasti hyötyä aina. 

Tämän koulutuksen myötä olen tavannut ihan mahtavia, hauskoja ja vankalla asiantuntemuksella varustettuja ihmisiä, joita jään kaipaamaan. Se tieto mitä työelämässä olleilta konkareilta (eli mun luokkakavereilta) olen saanut, on korvaamatonta. Kaikki he ja kouluttajamme ovat jaksaneet aina nauraa luokan juniorin/atk-vastaavan hassuttelulle, meillä on ollut hyvä vuosi!

Asiakas edellä - Heidi Syrjälän kokemuksia Asiakasvastaava, 30 op -koulutuksesta

1. Kuka olet ja mikä on koulutustaustasi sekä nykyinen työtehtäväsi?
Toimin sairaanhoitajana Laihian lääkärin vastaanotolla, joka kuuluu Vaasan yhteistoiminta-alueeseen. Olen valmistunut terveydenhoitajaksi 2006, jonka jälkeen olen toiminut ensin Kyrönmaan kuntayhtymässä ja sen jälkeen Vaasan kaupungilla sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana. Meillä on lääkärin vastaanotolla on sekä kiireetöntä vastaanottoa sekä päivystystä. Työnkuvaani kuuluu sekä päivystävän sairaanhoitajan että asiakasvastaavan vastaanoton pitämistä.

2. Mikä oli tärkein koulutuksessa oppimasi asia?
Olen oppinut koulutuksessa erilaisen työotteen: mennään asiakas edellä. Koulutuksessa on käyty läpi työtapoja, joilla asiakaskeskeisyys on mahdollista. Esimerkiksi motivoiva haastattelu on hyvä keino asiakkaan hoidon läpikäynnissä. Asiakkaan sitouttaminen omahoitoon on vahvistunut koulutuksessa saamieni työvälineiden kautta.

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut oman työsi kannalta?
Meillä on ollut hyviä kokemuksia asiakasvastaavan vastaanotosta. Paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita hoitaa asiakasvastaava. Asiakkaat ovat ottaneet toimintamallin vastaan. Myös lääkäreiltä on tullut kiitosta, kun heidän työmääränsä on vähentynyt.
Koen myös, että oma työni on nyt haasteellisempaa ja vastuullisempaa, joka motivoi minua.

4. Suosittelisitko koulutusta?
Suosittelisin. Olen saanut koulutuksesta paljon uusia välineitä tehdä terveydenhoitajan työtä paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kanssa.

Koulutuksen anti on ollut myös opiskelutovereiden kanssa käydyt keskustelut. Ihmiset ovat eri paikoista ja on mielenkiintoista kuulla, miten joku asia toisaalla tehdään. Samalla on tulee huomattua omia hyviä käytäntöjä, joita voi jakaa. Benchmarkkauksen kautta tulee monia uusia ideoita ja oivalluksia.

Maria Linkoaho-Nordlingin kokemuksia Seksuaalineuvonta, 30 op -koulutuksesta

1.Kuka olet ja mikä on koulutustaustasi sekä nykyinen ammattisi/työtehtäväsi?

Olen Maria Linkoaho-Nordling. Työskentelen Helsingin yliopiston hallinnossa, tehtäviini kuuluvat mm. sisäisten ja ulkoisten verkkosivujen päätoimittajuus ja strategiset kansainväliset yliopistokumppanuudet.

Koulutustaustani on yhteiskuntatieteellinen, olen valtiotieteiden maisteri ja opiskellut sosiologiaa sekä sosiaalipsykologiaa. Olen ollut pitkään kiinnostunut terapiatyöstä ja rohkaistuin hakemaan Seksuaalineuvontakoulutukseen. Aikomuksenani on jatkaa kouluttautumista tämän koulutuksen jälkeen esimerkiksi psykoterapiaopintoihin.

2.Mikä oli tärkein koulutuksessa oppimasi asia?

Olen todella kiinnostunut ihmisen seksuaalisuudesta sekä siitä kuinka tärkeä ja monipuolinen asia se on. Koulutuksen myötä olen ymmärtänyt, kuinka paljon neuvontatyöhön on tarvetta. Vaikka yhteiskuntamme onkin hyvin seksualisoitunut ja seksuaalisuus on pinnalla, asiallista tietoa esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyvistä ongelmista tarvitaan nykyistä enemmän. Tarvitaan myös ilmapiiriä, jossa seksuaalisuudesta voi turvallisesti puhua.

Tein lopputyöni heteromiesten seksuaalisuudesta verkkokyselynä. Työni aihe on: Miesten seksuaalisuus; Heteromiehet ja seksuaaliset käyttäytymistavat. Miesten seksuaalisuutta on tutkittu tähän mennessä vähemmän.

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut sekä oman työsi kannalta?

Opiskelu on antanut minulle enemmän kuin osasin odottaakaan.

Olen opiskelun aikana tehnyt neuvontatyötä vapaaehtoisena Sexpossa ja Poikien e-talossa. Koulutuksen myötä olen vakuuttunut siitä, että haluan hyödyntää saamaani koulutusta neuvontatehtävissä.

Opiskelutovereistani olen saanut korvaamattoman ammatillisen verkoston. Meitä on koulutuksessa erilaisista taustoista ja työtehtävistä. Tulemme varmasti pitämään yhteyttä koulutuksen jälkeenkin.

4. Suosittelisitko koulutusta?

Suosittelisin ehdottomasti! Koulutus on ihan 10+!

Koulutuksessa on ollut runsaasti lähipäiviä ja lähijaksot ovat olleet todella antoisia. Koulutus on ollut hyvin käytännönläheistä. Metropolian järjestämä koulutus on ollut erittäin laadukasta. 

GAS- Goal Attainment Scaling (3 op) -koulutus toi tukea terapiatoimintaan

1.Kuka olet ja mikä on koulutustaustasi sekä nykyinen ammattisi/työtehtäväsi?

Sari Roos. Filosofian maisteri (logopedia), MBA. Ammatinharjoittaja, puheterapeutti.

2.Mikä oli tärkein koulutuksessa oppimasi asia?

GAS - Goal Attainment Scaling -koulutuksen käytyäni pystyn konkretisoimaan ja hahmottamaan millaisia potentiaalisia polkuja voisi olla lapsen puheterapian kehityksessä.

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut sekä oman työsi että työyhteisösi kannalta?

Koulutuksessa oppimani GAS-menetelmän avulla on helpompi keskustella muiden ammattilaisten, päiväkodin ja vanhempien kanssa lapsen terapiasta. Menetelmä antaa yhteisen kielen ja keskustelun pohjan sille mihin terapialla tähdätään. Kaikilla on tällöin realistinen käsitys terapiasta. GAS parantaa myös terapian seurattavuutta.

Hoitotason ensihoito (30 op) -koulutus pätevöittää sairaanhoitajista ensihoitajia

1. Kuka olet ja mikä on koulutustaustasi sekä nykyinen ammattisi/työtehtäväsi?

Antti Hautamäki, sairaanhoitaja (AMK), työskentelen ensihoitajana.

2. Mikä oli tärkein koulutuksessa oppimasi asia?

Tärkeintä Hoitotason ensihoito (30 op) -koulutuksessa oli oppia monipotilastilanteissa toimimista ja viestiliikennettä, koska niihin en ole saanut aiemmin koulutusta. Kaikki käsitellyt asiat olivat kuitenkin tärkeitä, koska ne liittyvät tiiviisti toisiinsa.

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut sekä oman työsi että työyhteisösi kannalta? 

Hyödyn hoitovelvoitteen saamisesta ja luvasta toimia hoitotason ensihoitajana. Pystyn soveltamaan opittua työssäni sekä välittämään sitä muille työyhteisössäni.

4. Kenelle voisit suositella kyseistä koulutusta?

Ehdottomasti kaikille sairaanhoitajille, jotka työskentelevät ensihoidossa. Tämä sopii erinomaisesti myös niille, joilla on hoitovelvoite siirtymäsäännösten takia.

Pop-/jazzlaulun perusteista näkökulmia musiikin
tekemiseen ja vinkkejä opettamiseen

1. Kuka olet ja mikä on koulutustaustasi?

Olen Solja Virta, valmistuin Musiikkipedagogiksi Metropoliasta v. 2012 ja sitä ennen muusikoksi Palmgren-konservatoriosta. Tällä hetkellä toimin laulunopettajana Merikarvia-Siikaisten ja Rauman kansalaisopistoissa sekä Eurajoen Kristillisellä opistolla.

2. Mikä oli tärkein koulutuksessa oppimasi asia?

Kurssi on ollut loistava! Se on avannut paljon näkökulmia musiikin tekemiseen ja hyviä vinkkejä omaan opettamiseen. Kunnioitus pop-jazz-laulua kohtaa on lisääntynyt ihan älyttömästi.

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut sekä oman työsi että työyhteisösi kannalta?

Olen tykännyt erityisesti tekniikkaan liittyvistä asioista. Niistä olen saanut paljon uusia ideoita. Tästä kurssista jäi minulle kipinä, että haluaisin jatkaa tämän aihepiirin parissa. Meidän ryhmä on ollut mieletön ja opettajat aivan huippuja omalla alallaan! Ikävä tulee kun tämä loppuu!

Asiakastyön kirjaamiskoulutus: Anita Karppinen, ASPA Palvelut Oy

Koulutuksen kuvaus
Koulutuksen tarkoituksena oli antaa koko Aspa Palvelut Oy:n henkilöstölle yhtenäinen tietoperusta kirjaamisen lainsäädännöstä, varmistaa neutraalin asiakaslähtöisen kirjaamisen osaaminen sekä edistää asiakastyön kirjaamisen yhtenäisiä toimintakäytäntöjä ja ohjeistusta siirryttäessä Aspa Palvelut Oy:ssä kokonaan sähköisen asiakastietojärjestelmän käyttöön.

1. Kuka olet ja mikä on koulutustaustasi sekä nykyinen ammattisi?
Olen Anita Karppinen ja työskentelen asumispalveluvastaavana Aspa Palvelut Oy:ssä. Koulutukseltani olen sosiaaliohjaaja.

2. Mikä oli tärkein koulutuksessa oppimasi asia?
Yhtä yksittäistä asiaa on vaikea nimetä. Päällimmäiseksi nousee oma huomio siitä, miten kirjaamiseen ”rutinoituu” ja kirjaamisesta tulee yleistävää ja varsin kapea-alaista. Unohtaa perussäännötkin. Ei itsekkään huomaa sitä arjessa, ennen kuin joutuu pohtimaan ja arvioimaan omia kirjaamisia. Olisikin tärkeää, että kirjaamisesta pidettäisiin säännöllisin väliajoin ”kertauskursseja".

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut oman työsi ja työyhteisösi kannalta?
Saimme hyvän pohjan ja selkeät reunaehdot kiinnittää huomiota oikeanlaiseen kirjaamiseen. Opettelemme porukalla kirjaamista ja ennen muuta on syntynyt hyvää keskustelua ja keskustelun pohjalta on olettavissa, että kirjaamisesta tulee asiakaslähtöisempää ja monimuotoisempaa ja silloin siitä on hyötyä kaikkiin työprosesseihin.

Neurologisen fysioterapian täydennyskoulutus: Noora Peltoniemi, Espoon kaupunki, avofysioterapia

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen tavoitteena oli syventää ja päivittää Espoon kaupungin avoterveydenhuollon fysioterapeuttien neurologisen fysioterapian osaamista laaja-alaisesti. Koulutus antoi työyhteisölle mahdollisuuden yhteisten työtapojen kehittämiseen neurologisen fysioterapian alueella.

1. Kuka olet ja mikä on koulutustaustasi sekä nykyinen ammattisi/työtehtäväsi?

Olen Noora Peltoniemi ja koulutukseltani fysioterapeutti (Metropolia AMK 2009). Valmistumisen jälkeen olen täydentänyt osaamistani mm. MET I kokonaisuudella, sekä valmistuin Selkäneuvojaksi nyt keväällä 2013 (Metropolia AMK). Olen saanut hengitysfysioterapian täydennyskoulutuksen (kouluttaja ft Kristiina Jokinen, Lihastautiliitto 2010), mutta muita neurologisen täydennyskoulutuksen kokonaisuuksia minulla ei vielä ole. GAS koulutus (Laurea AMK 2011).

Tällä hetkellä toimin fysioterapeuttina Espoon kaupungin avofysioterapiassa. Työtehtäviini kuuluu polikliininen vastaanotto ja fysioterapeuttinen tutkiminen. Asiakkaita on aina lapsista ikäihmisiin. Suurin osa asiakkaistamme on tule-ongelmaisia, mutta myös pitkäaikaisia neurologisia kuntoutujia. Työni sisältää yksilöllistä ohjausta ja terapiaa, lisäksi pidän 1-3 fysioterapiaryhmää viikossa. Ryhmät ovat olleet neurologisille asiakkaille kohdennettuja tasapainoryhmiä, terapeuttisen laiteharjoittelun ryhmiä sekä yleisallasryhmiä.

2. Mikä oli tärkein koulutuksessa oppimasi asia?

Tärkeänä koulutuksesta jäi mieleeni se, miten aivojen kapasiteettia on mahdollista hyödyntää ja kouluttaa visuaalisten vihjeiden sekä satojen, intensiivisten toistojen kautta. (Tästä näimme videon ensimmäisen koulutuspäivän aikana). Työssäni neurologisten asiakkaiden kanssa kaipaan usein tietoa ja näyttöä siitä, minkälaisella terapialla oikeasti on merkittävää vaikuttavuutta. Mikä frekvenssi riittää ylläpitämään/parantamaan toimintakykyä.

3. Mitä hyötyä koulutuksesta on ollut sekä oman työsi että työyhteisösi kannalta?

Toisena koulutuspäivänä observoimme jokaisesta toimipisteestä kuvattuja videoita, joissa oli kuvattu todellinen potilas omassa terapiatilanteessaan. Analysoimme potilaiden tapaa liikkua ja toimia, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota, sekä mitä potilaan kanssa olisi mahdollista kokeilla. Työyhteisö oli kokonaisuudessaan tilanteessa mukana, ja saimme toisiltamme hyviä vinkkejä/huomioita, jotka itseltä jäävät herkästi huomaamatta. Etenkin, jos kyseessä on potilas, jonka terapeuttina on toiminut jo pitkään, ja on ikään kuin ”leipiintynyt” hommaan.