Osaamisen tunnistaminen

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) korkeakoulussa

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) on nostettu valtakunnallisesti korkeakoulujen yhteiseksi koulutuksen kehittämisen kohteeksi tukemaan opiskelijan elinikäistä oppimista.

Korkeakouluun hakeneella ja siellä opiskelevalla on mahdollisuus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Osaamisen tulee vastata tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman osaamistavoitteita.

AHOT tulee sinulle ajankohtaiseksi sitten, kun olet saanut opiskelupaikan korkeakoulussa tutkinto-opiskelijana tai joissain tapauksissa myös avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston opiskelijana.

Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu Suomessa

Tutkinnon tunnustaminen tarkoittaa, että opiskelutodistuksesi tarkistetaan ja verrataan sitä suomalaiseen vastaavaan koulutukseen. Vastaavuustarkistus ja tunnustaminen tehdään Suomessa Opetushallituksessa.

Lue lisää tutkintojen tunnustamisesta Suomessa >>

Mikäli sinulla on sosiaali- tai terveydenhoitoalan tutkinto, sen tunnustamisesta ja vertailtavuudesta vastaa Suomessa Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto)

Lue lisää Valviran käytänteistä >>

Osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin keskeiset periaatteet

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittavat sitä, että kaikilla taustastaan riippumatta on samat mahdollisuudet osaamisensa tunnistamiseen ja arviointiin.

Ohjaus on tärkeä osa osaamisen tunnistamista ja arviointia. Ohjaus tarkoittaa sitä, että sinun kanssasi  keskustellaan ja sovitaan yhdessä, miten etenet jatkossa eteenpäin joko opintojen jatkamisessa, opintoihin pyrkimisessä tai työelämään hakeutumisessa.

Ongelmissa auttaminen ja ratkaisujen löytäminen on tärkeä osa osaamisen tunnistamisesta ja arviointia. Sinulla voi olla erilaisia tekijöitä, jotka hidastavat tai estävät opiskelua tai kokoaikaista työskentelyä. Näihin ongelmiin pyritään löytämään sinulle sopiva ratkaisu ja etenemistapa.

Osaamisen tunnistamisen menetelmiä

Osaamista voidaan tunnistaa ja arvioida monella eri tavalla. Lähes aina käytetään paria eri tunnistamisen keinoa. Keinot ja välineet riippuvat koulutuksesta ja työurasta. Insinöörityössä ja sosiaalityössä keinot ovat erilaiset. Samoin esimerkiksi vaatetussuunnittelijan tai graafikon työssä/opinnoissa.

Alla on esimerkkejä osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin ”työkaluista”. Niistä saat käsityksen eri tavoista tunnistaa osaamista. Alla olevien lisäksi on myös paljon muitakin keinoja osaamisen tunnistamiseen.

Itsearvionti Oma näkemyksesi osaamisestasi. Itsearviointi voi olla monipuolinen lomake, jossa täytät esimerkiksi asteikolla 1 – 5 osaamisesi tason. Itsearviointi voi olla myös kirjoittamasi teksti omasta osaamisestasi. Itsearviointi toimii usein pohjana muiden arviointimenetelmin käyttämiselle. Itsearviointi on peili siitä, miten näet osaamisesi ja mitä teet ”oikeassa” tilanteessa. 
Ammatillinen keskustelu/haastattelu Kollegoiden välinen keskustelu, jossa käy esiin, kuinka hyvin ymmärrämme toisiamme ammatillisesti. Tätä tapaa käytetään usein haastatteluissa.
Todellinen tai simuloitu työpaikkatyöskentely Olet oikeassa työpaikassa tekemässä oman ammattialasi työtä hetkellisesti. Joskus työpaikkatyöskentely on järkevää ja mahdollista simuloida. Silloin se tarkoittaa, että teet joitakin työtehtäviä ammattikorkeakoulun laboratoriossa tai studioissa. Olosuhteet vastaavat oikeaa työympäristöä.
Ammatillinen portfolio kokoelma tekemistäsi töistä ja oma arvioisi onnistumisestasi. Portfolion tulee olla tiivis ja kertoa olennainen osaamisesi työnäyttein. Näytteet voivat olla sekä varsinaisista töistäsi että opiskelutöistäsi. Portfolio sisältää aina ansioluettelosi eli CV:n. Portfolio on hyvä osaamisen tunnistamisen väline, kun sinulla on kattavasti työnäytteitä.
Kirjalliset tehtävät Omiin työtehtäviin liittyviä tehtäviä. Myös erilaiset tenttityyppiset tehtävät ovat mahdollisia. Maahanmuuttajien osaamista tunnistettaessa suullinen tentti voi olla parempi vaihtoehto kuin kirjallinen.
Vuorovaikutus ja ryhmätyöskentely Keino selvittää ongelmanratkaisuosaamista. Tehtävään voisi kuulua myös esityksen tekeminen siitä, miten ratkaisuun päädyttiin.
Harjoitustyö Tekemistä, lukemista, tiedon hakemista, suunnittelua tai jotakin muuta. Työ voidaan tehdä yksin tai ryhmässä. Työhön voi liittyä ohjausta tai se tehdään täysin itsenäisesti. Arviointi voi tapahtua vertaisryhmässä.
Kuvien käyttö Sopii tilanteisiin, jossa kielitaitoa ei tarvita, ja ammatillista taustaa tunnistetaan kuvien avulla. Näin voidaan edetä yhä tarkempiin ammattikuviin. Tätä keinoa voidaan käyttää myös koulutustaustan selvittämisessä. Kuvien käyttö on hyvä keino myös sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen ja – roolien tunnistamisessa. Yksi käytetty menetelmä on esimerkiksi ”kuvien projektiivinen käyttö”, josta on useita sovelluksia.
Verkkotyöskentely ja -arviointi Soveltuu hyvin digitaalisen osaamisen kartoittamiseen. Se on myös nopea keino selvittää ammatillista osaamistasi ”rasti ruutuun” - periaatteella.
Vertaisarviointi Voi olla osana lähes mitä tahansa arviointimenetelmää. Siinä arvioidaan toisten samassa tilanteessa olevien tuotoksia tai toimintaa.  Arviointia voi tukea antamalla osallistujille arviointiohjeen siitä, mihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota. Vertaisarviointi kehittää osallistujien taitoa arvioida omaa työskentelyään. Vertaiset voivat antaa palautetta samalta tasolta toisilleen. Vertaispalaute yleensä kannustaa tekemään työnsä paremmin kun tietää, että toiset tulevat arvioimaan sitä.
Mind Map eli miellekartta Miellekartta (Mind map) on graafinen esitys jostakin asiasta. Miellekarttaan ei kirjoiteta kaikkea yksityiskohtaisesti vaan siihen poimitaan avainsanoja. Niistä voi arvioida kykyä hahmottaa asiakokonaisuutta. Miellekartan arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen miten monipuolisesti asia on esitetty. Miellekarttoja voi yhdistää muihin arviointimenetelmiin.


Testaa osaamistasi

TAITO-URA auttaa sinua tunnistamaan vahvuutesi sekä kehittämiskohteesi - ja tekemään tulevaisuudessa tarpeittesi mukaisia valintoja. Tee TAITO-URA -testi >>