Kuukauden alumni: Terhi Peltokorpi

  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Kätilö (AMK)
  • Poliitikko
  • Kasvatustieteiden maisteriopiskelija
  • Yhdeksän lapsen äiti

"Identiteetiltäni olen vahvasti kätilö."

Tarinani

Alumni olen jo Sairaanhoito-opistosta, suoritin siellä ylioppilaspohjaisen sairaanhoitajan tutkinnon suuntautuen sisätauteihin ja kirurgiseen hoitotyöhön. Tukholmankadulla vietin 3,5 vuotta. Siinä vaiheessa oli jo moduuliopiskelua ja suunniteltiin ammattikorkeakouluja. Tammikuussa 1998 valmistuin sairaanhoitajaksi ja jäin lähes heti äitiyslomalle. Ensimmäinen lapsemme syntyi maaliskuussa -98, muutaman keikan ehdin tehdä sitä ennen.

Hain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiaan kätilökoulutukseen vuonna 2000. Aloitin aikuisryhmässä, jossa opiskelin kaksi vuotta. Opinnot venyivät muutaman kuukauden, kun meille syntyi 2001 kesällä vauva. Anoin silloisesta Stadiasta oikeutta tehdä harjoittelujakson seuraavana kesänä, mutta sain vastauksen, että kesä ei ole lukukausi. Valmistuin lokakuussa 2002 kätilöksi.

Työhistoriani

Valmistumiseni jälkeen tein alkuvaiheessa kätilön keikkatöitä, välillä olin lasten kanssa kotona. Minun oli tarkoitus mennä äitiysloman jälkeen kätilön töihin keväällä 2004, mutta minulla alkoikin kesän europarlamenttivaalien jälkeen eduskuntatyö. Anneli Jäätteenmäki siirtyi Europarlamenttiin ja nousin hänen tilalleen eduskuntaan ja olin kansanedustajana 2007 vaaleihin asti.

Palasin vaalien jälkeen kätilön töihin, välillä olin lasten kanssa kotona, kunnes 2009 aloitin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella kasvatustieteen maisterin opinnot. Opiskelin ensin pari vuotta päätoimisesti ja tein sen jälkeen opintojen ohessa kätilön työtä.

Eduskuntaan palasin syyskuussa 2014 varapaikalta, kun Mari Kiviniemi siirtyi OECD:n palvelukseen. Olin kansanedustajana huhtikuun 2015 vaaleihin saakka eli vajaan yhdeksän kuukautta.

Viime kesänä tein kätilön keikkatöitä ja syksyllä sekä opettajan, että kätilön sijaisuuksia. Opinnoistani on ollut kaikissa töissäni hyötyä. Osaamiset tukevat toisiaan. Huomasin sen konkreettisesti myös kätilötyössä. Opettajakoulutuksesta oli todella paljon hyötyä sekä perheiden, että erityisesti opiskelijoiden ohjaamisessa. Jätin juuri graduni tarkastettavaksi ja valmistun alkusyksystä kasvatustieteen maisteriksi. Tein graduni Tyttöjen Talolle siitä, miten vertaisryhmätoiminta on tukenut nuoria ensisynnyttäjä-äitejä arjen hallinnassa.

Viime marraskuussa aloitin eduskunnassa Keskustan eduskuntaryhmässä asiantuntijatehtävässä sivistys- ja sosiaalipoliittisena sihteerinä. Vastaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sektoreiden seurannasta. Molemmilla sektoreilla on menossa isoja uudistuksia.

Eduskuntatyö

Aamulla ei koskaan tiedä, mitä työpäivän aikana on edessä. Kätilön ja opettajan työssä tulee myös yllätyksiä, mutta siitä huolimatta ne työt ovat usein ennakoitavampia. Kaikissa töissäni on vaadittu kuitenkin sosiaalisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, jatkuvaa valppautta, joustavuutta ja kykyä priorisoida asioita ja reagoida nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Terveydenhuollon ja opettajankoulutuksesta on todella paljon hyötyä nykyisessä työssäni sisältöjen ymmärtämisessä.

Tänään olen hahmotellut tulevan viikon ja tulevan kuukauden aikana esiin tulevia asioita. Ryhmäkansliassa vastaan siitä, että tiedämme, mitä niillä sektoreilla, joista vastaan, on tulossa päätöksentekoon ja valmisteluun.

Huolehdin, että valmistelussa oleviin asioihin vaikutetaan ajoissa, jo ennen kuin ne ovat käsittelyssä eduskunnassa. Pidän yhteyttä ministeriöihin ja ministerien erityisavustajiin sekä lukuisiin yhteistyötahoihin sekä tapaan heitä säännöllisesti.

Teen tausta- ja valmistelutyötä sekä sivistys- että sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmille ja tarpeen mukaan kaikille muillekin keskustan kansanedustajille ja autan heidän avustajiaan asioiden selvittämisessä.

Käytännössä pyrimme pitämään paketin kasassa. Paljon on myös yleispolitiikkaa, yhdessä porukalla asioiden miettimistä ja ennakoimista. Työ on erittäin sosiaalista ja mielenkiintoista.

Koulutuspolitiikka murroksessa

Työssä toistuvat teemat ovat nyt olleet sote-uudistus ja koulutuskysymykset, joissa tärkeitä teemoja ovat ammatillisen ja korkeakoulutuksen verkko, koulutuksen saavutettavuus ja laatu, miten eri puolilla maata ja eri aloilla taataan oppilaalle ja opiskelijoille laadukas koulutus ja sivistys ja miten saadaan osaavia työtekijöitä.

Laadukas peruskoulutus muodostaa pohjan kaikelle. Koulutuspolitiikassa on tärkeää, ettei unohdeta myöskään ammatillista koulutusta, kaikki reitit jatko-opintoihin on pidettävä avoimina ja houkuttelevina. Ammatillisissa oppilaitoksissa lähdetään onneksi tänä päivänä jo varhain suunnittelemaan yksiköllisiä opinpolkuja.

Ei ole arvokkaampaa ja vähemmän arvokasta polkua korkeakouluun. Ne ovat vain erilaisia. Yliopiston vuosikurssillani oli myös useita ammatillisen polun kautta tulleita. Joitain haasteita voi olla. Ammatilliset valmiudet ovat yleensä vahvat, mutta esimerkiksi kielitaito voi olla heikompi.

On seurattava tarkoin, miten uudistukset, kuten 2016 voimaan astunut ensikertalaiskiintiö vaikuttaa nuorten opiskeluvalintoihin. Tarpeettomia välivuosia ei saisi tulla nuorille. Aikuisten ja nuorten opiskelijoiden tarpeet ovat erilaisia, nuorille säännöllinen arkirytmi ja opiskelijayhteisö ovat tärkeitä ja tuovat tukea arkeen. Tästä syystä lähiopintoja olisi tärkeää olla riittävästi. Aikuisille pitäisi olla tarjolla myös vaihtoehtoisia suoritustapoja, kuten etä- ja verkko-opintoja enemmän.

Ammattikorkeakoulut ovat nykyään hyvin tunnettuja ja houkuttelevia. Keskustalle duaalimalli on ollut tosi tärkeä, olemme halunneet puolustaa sitä. Tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tehtävä ja tavoitteet ovat osittain erilaisia, vaikka yhteistäkin löytyy.

AMK-jatkotutkintojen työelämälähtöisyys on oleellista. Tutkintojen päälle on voitava tehdä myös lisäosia ja täydennettävä siten työelämässä tarvittavaa osaamista. Aina ei tarvitse aloittaa koko tutkinnon suorittamista alusta. Ammatin vaihtamisen pitäisi olla myöhemminkin mahdollista. Ei pidä luoda tarpeettomia esteitä.

Aiemman osaamisen tunnustamista tulisi edistää erityisesti aikuisten kohdalla. Työ voi loppua keneltä vain ja alanvaihdos tai osaamisen täydentäminen voi olla silloin välttämätöntä.

Ammattikorkeakoulut ja innovaatiot

Ammattikorkeakoulut ovat monilla alueilla aluekehittämisen näkökulmasta erittäin tärkeitä. Ammattikorkeakoulujen on tehtävä kiinteää yhteistyötä ja projekteja alueensa kuntien ja yritysten kanssa. Tämä auttaa myös opiskelijoita työllistymisessä.

Olisi hyvä, että jo opinnäytetyöt linkittyisivät käytännön työelämään. Opiskelu ei ole vain pulpetin ääressä istumista, vaan se on yhä enemmän konkreettista tekemistä. Tarvittavaa teoreettista tietopohjaa ei pidä kuitenkaan väheksyä.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhteistyössä

Verkostoituminen on tosi tärkeää – parhaillaan on menossa selvityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämisestä. Yhteistyötä tehtäessä on huolehdittava, että AMK ei jää yliopiston jalkoihin.

Molemmilla on omat vahvuutensa, joista molemmat hyötyvät yhteistyön lisääntyessä. Konkreettisena esimerkkinä eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, jonka ansiosta yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat jatkossa järjestää yhdessä kieltenopetusta. Tavoitteena on purkaa turhaa byrokratiaa.

Tulevaisuus uralla

Monet ovet ovat itselläni avoimena. Olen kiinnostunut monenlaisista töistä ja myös opiskelujen jatkaminen työn ohessa kiinnostaa. Olen tottunut pätkätyöelämään ja tälläkin hetkellä minulla on määräaikainen työsopimus.

En koe tilannetta stressaavana vaan enemmänkin mahdollisuutena. Tekevälle löytyy aina töitä. Joskus sitä miettii myös, pitäisikö perustaa yritys vaikka miehen kanssa yhdessä tai koko perheen voimin!

Yksityiselämässä

Olen ollut mukana noin 20 vuotta Helsingin kunnallispolitiikassa kuten kaupunginvaltuustossa, lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa sekä erilaisissa valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Luottamustoimien hoitaminen vaatii lähes puolipäivätyön verran aikaa. Opinnoistani ja työkokemuksestani on ollut erittäin paljon hyötyä luottamustoimien hoitamisessa.

Vaikuttamisaktiivisuuteni olen perinyt kotoa – isäni oli yrittäjä, äiti apulaisrehtori ja mukana jonkin verran kunnallispolitiikassa. Omista lapsistani osa on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.

  • Vapaa-ajalla: kunnallispolitiikka, perhe-elämä, kotityöt yhdessä, retkeily, vaatteiden ompelu ja muu käsillä tekeminen. Enemmän lukisin jos ehtisin!
  • Perhe: mies ja yhdeksän lasta, 2-18 -vuotiaat
  • Kotipaikka: Suutarila, Helsinki
  • Kotiseutuidentiteetti: helsinkiläinen ja keskisuomalainen

Peltokorpi.net

Kotisivuni löydät osoitteesta peltokorpi.net


Terhi Peltokorpi Twitterissä