Tulevaisuus on luovissa ihmisissä

12.10.2009

Metropolia järjesti vuoden 2009 valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen kulttuurialan kehittämispäivät 7.-8.10.2009 teemalla Kulttuuriala muutoksessa. Seminaarissa valotettiin kulttuurialan nykytilannetta ja pohdittiin sen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Seminaariohjelmaa ja sen tiimoilta virinnyttä keskustelua siivittivät kulttuurialan asiantuntijoiden ja edustajien puheenvuorojen lisäksi yhteiskunnallisten vaikuttajien esitykset.

Seminaarissa ensimmäisen vierailijapuheenvuoron pitänyt filosofian tohtori ja tekniikan lisensiaatti, dosentti Kaisa Kautto-Koivula on erinomainen esimerkki henkilöstä, joka toimii rajapinnoilla ja kykenee yhdistelemään erilaisia asioita toisiinsa luovilla tavoilla. Syysmyrskyä suurenmoiseksi seminaari-ilmaksi rempseään tyyliinsä hehkuttanut Kautto-Koivula pöllytti seminaariyleisön ajatuksia luovuudesta puheenvuorossaan "Tulevaisuus on luovissa ihmisissä".

Murroksesta muutokseen – yhden aikakauden loppu

Tulevaisuus on hämärän peitossa, mutta sen jo tiedämme, että luovuus ja kulttuuri ovat kohoamassa yhä merkityksellisempään asemaan. Puheenvuoronsa alussa Kaisa Kautto-Koivula pohdiskeli suomen kielen sanoja murros ja muutos, jotka foneettisesti toisiaan lähellä olevina ymmärretään usein synonyymeinä. Tosiasiassa murros on tilanne, jossa tullaan historiasta ja ollaan välitilassa ennen hämärää tulevaisuutta, kun taas muutoksessa jo toivottavasti tiedetään, mitä ollaan muuttamassa.

Syvä murros kouraisee tällä hetkellä kaikkea: arvoja, energiaa, kaupungistumista, kulutusta, luontoa, perhettä, persoonaa, politiikkaa, puhtaan veden riittävyyttä, ruokatilannetta, taloutta, teknologiaa, terveyttä, turvallisuutta, työelämää, väestöä, yhteiskuntaa. Ja kun nämä kaikki ovat limittäin ja lomittain toisiinsa liittyneinä, meillä on Ongelmia isolla oolla ja Haasteita isolla hoolla. Apuun voidaan huutaa vain holistista ymmärtämistä, jossa luovilla aivoilla on erityisen hyvät mahdollisuudet pärjätä. Kautto-Koivulan mukaan isossa murroksessa se kaikkein kipein asia ovat meidän itse kunkin korvien välissä jököttävät luutuneet ajatusmallit.

Elämme vapaiden globaalien markkinoiden maailmassa, jossa on käynnissä työvoiman maailmanlaajuinen uusjako. Työn kesto ja luonne ovat muuttuneet; nykyisin ajattelun osuus on merkittävä missä tahansa työssä. Työn välineistä on tullut ajasta ja paikasta riippumattomia, ja työ on usein luonteeltaan epävarmaa. Tulosvaatimukset ja uudenlaiset rakenteet sekä toiminta- ja johtamismallit ovat hektistä arkipäivää.

Arvomaailmamme on muuttunut ja työn mielekkyys on katoamassa. Ja ikään kuin tässä ei vielä olisi tarpeeksi, elämme keskellä suuria kriisejä. Ilmasto- ja energiakriisi sekä globaali taantuma muuttavat ihmisenä olemista perin juurin. Kautto-Koivulan mukaan käsillä on yhden aikakauden loppu.

Back to basics, oikean aivopuoliskon ohjaamana

Herkistyneen eettisen vastuuntunnon, pehmenneiden arvojen ja asenteiden sekä heikentyneen ostovoiman ansiosta ihmiset janoavat arkeensa vähemmän krääsää ja enemmän hyvää elämää, jota edustavat esimerkiksi sellaiset ihastuttavat aineettomuudet kuin aika, kauneus, läheisyys ja mielenrauha. Tulevaisuudessa korostuvat aineeton talous sekä työn ja hyvän elämän tasapaino. Verkostojen valta ja sosiaalinen media saavat yhä enemmän painoarvoa.

Kaisa Kautto-Koivula totesi, että tulevaisuuden ennakoijat sukeltavat nimenomaan historiaan. Mitä voimme oppia renessanssista? Entä mikä aikaansai Suomen taiteen kultakauden Sibeliuksineen ja Gallen-Kalleloineen? Olemmeko kuitenkin palaamassa menneisyyteen sen sijaan, että olisimme menossa tulevaisuuteen? Yksilöissä on todennäköisesti säilynyt elämän perusasioiden kaipuu, vaikka yhteiskunta tuntuukin ne välillä hylänneen. Tämän puolesta puhuu vahvasti se, että monista elämän perusasioista koetaan todellista löytämisen riemua nykyisin yhä useammalla taholla ja yhä useampien asioiden suhteen, ja verkostot auttavat tässä.

Nyt on tarpeen tutkia muutosvoimia ja trendejä ja pyrkiä ymmärtämään syvällisesti pinnan alla olevia asioita. Miten tähän hetkeen sitten on tultu? Lähdettiin kehittämään ICT-teknologiaa. Purettiin kaikenlaiset sääntelyt ja heittäydyttiin avoimeen, globaaliin (informaatio)talouteen. Noin niin kuin muun muassa.

Kautto-Koivula aprikoi, onko nykyihmisillä oikeanlaiset "linssit" nähdä oleellinen nykyhetkessä - oireet ja erityisesti niiden syyt. Teollisen ajan linsseillä nähtiin rahapääoman kasvava valta. Nyt olisi syytä nähdä puolestaan osaamispääoman vallan kasvavan. Luontokäsitys on keikahtamassa riiston puolelta suojeluksi. Ihmiset itsessään ovat muuttumassa resursseista pääomaksi, joka muodostuu kyvykkyyksistä ja aivotyön tuottavuudesta. Intuitio saa yhä enemmän jalansijaa innovoinnissa analysoimisen jäädessä taka-alalle. Arjen hyvinvointi on yhä enemmän henkistä laatua taloudellisen sijaan.

"Tulevaisuus on oikean aivopuoliskon ihmisten!" julisti Kaisa Kautto-Koivula. Tulevaisuudessa tullaan nimittäin tarvitsemaan aivan erityisesti kaikkea sitä, mikä sijaitsee aivoissamme oikealla, luoviin toimintoihin keskittyneellä puolella. Oikea aivopuolisko on aivojemme intuitiivinen, kokeileva, ei-sanallinen osa, joka käsittelee kuvia ja pyrkii asioiden välisten moninaisten suhteiden ja rakenteiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämisen. Se luo vertauskuvia, analogioita ja ajatusten uusia yhdistelmiä.

Oikea aivopuolisko kykenee luomaan valmiin kuvan siitä, mikä on kesken, ja sillä on myös tilantajua. Se havaitsee yhteyksiä ja yhteenkuuluvuuksia ja muodostaa synteesin todellisuudesta. Havainnointi ja huomiokyky sijaitsevat oikealla puolella, samoin musikaalisuus. Lienee siis juuri "oikean aivopuoliskon ihmisten" hommia yhdistää kauneus, eettisyys ja tunteet tietämystalouteen. Mukaan talkoisiin on valjastettava lääketiede, kasvatustiede, tekniikka, psykologia, sosiologia ja - olkoon menneeksi, tottahan toki - myös se toisinaan niin henkisesti kurjistuttava taloustiede.

Tulevaisuus tehdään tänään, yhdessä!

Luovuus, kyky tuottaa uutta ennakkoluulottomasti, koskettaa jatkossa kaikkia. On muistettava, että jokainen meistä on ainutlaatuinen luovana yksilönä, ja persoonallisuustyypillämme on siihen paljon vaikutusta. Luovuutta on pyrittävä tukemaan kaikin keinoin ja poistamaan sen usein täysin keinotekoiset rajoitteet. Niin sanotut luovat toimialat tulevat pörräämään kehityksen primus motoreina, mutta sitä ennen niiden on väännettävä muille rautalangasta ymmärrettävät mallit siitä, mistä kulttuurissa oikein on kysymys.

Niin sanottu hengen viljely avaa suuria mahdollisuuksia, jos kulttuurialan osaajat murtautuvat ulos "boxeistaan" tekemään hedelmällistä yhteistyötä yli tiedealojen rajojen. Tulevaisuudessa uudet innovaatiot syntyvät nimenomaan rajapinnoille. Kaisa Kautto-Koivulan mielestä kaikki tieto on nyt otettava käyttöön ja kissa-koiraleikki ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on lopetettava. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat yliopistoissa tehtyä tutkimusta ja yliopistot ammattikorkeakoulujen käytännönläheisyyttä.

Taiteelle ja kulttuurille on löydettävissä monia erilaisia tehtäviä. Ne ovat ensinnäkin itseisarvo. Toisekseen ne tukevat identiteettiä ja työhyvinvointia. Kolmanneksi ne toimivat luovuuden ilmentäjinä ja innoittajina. Ja niin edelleen.

Ja miten kulttuuri voi auttaa rakentamaan arjen uudenlaista hyvinvointia? On jo olemassa paljonkin tutkimustietoa siitä, että kulttuuri lisää elinikää, siirtää muistihäiriöiden kehittymistä ja auttaa tuntemaan elämän mielekkääksi. Kulttuuri myös eittämättä parantaa elämänlaatua ja edistää yhteisöllisyyttä ja verkostoja. Myös kulttuurin vaikutus viihtyisyyden ja kauneuden lisääntymiseen ihmisten elinympäristössä on aivan ilmeinen.

Murros on toisille mahdollisuus, mutta toisille myös todellinen katkeamisen uhka. Tällöin kulttuurin tärkeänä tehtävänä on harmonian tunteen vahvistaminen. Meillä nykyisin niin kovin yleinen "hyvä että jaksan huomiseen" –dilemma on ratkaistava, pian. Nykyihmisten henkisyyden nälkä kasvaa jatkuvasti. Kaisa Kautto-Koivula arvelikin, että Maslow jätti aikanaan tarvehierarkiastaan pois kuudennen ja seitsemännen portaan, koska ajatteli, ettei aika ollut vielä kypsä niille. Ylimmäksi jäi siis itsensä toteuttaminen, mutta pitäisikö sen yllä olla vielä kauneus ja hyvyys?

Tulevaisuus tehdään tänään. Kaisa Kautto-Koivulan mukaan se tehdään luovissa verkostoissa, joissa yksilön visiot ja unelmat yhdistyvät suotuisassa ilmapiirissä verkoston visioon ja unelmaan. Luovuuden jännite aikaansaa innovatiivisia ideoita ja aitoa edelläkävijyyttä. Kulttuuri ja taide ovat siis tulevaisuuden hyvinvoinnin ja vaurauden ekosysteemin ytimessä. Voisiko pienellä Suomella olla tässä globaalissa murroksessa keskeinen suunnannäyttäjän rooli? Entäpä nimenomaan suomalaisella kulttuurilla ja taiteella?

Dosentti Kaisa Kautto-Koivula päätti ajatuksia herättäneen puheenvuoronsa toivomukseen: "Toivon että tänä sateisena päivänä meiltä löytyy uudenlainen polku tulevaisuuteen. Suomi on riittävän pieni. Tämän kaltaisessa isossa uudistuksessa pieni maa voi toimia paremmin ja ketterämmin ennakkoluulottomana suunnannäyttäjänä."

Lisätietoja

Kulttuuriala muutoksessa -seminaarin muut esiintyjät


Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita


Kliinisen radiografiatieteen dosentin arvo FT Eija Metsälälle

16.08.2018

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen myönsi Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen -osaamisalueella työskentelevälle yliopettaja FT Eija Metsälälle kliinisen radiografiatieteen dosentin arvonimen 15.6.2018. Kysees...

Lue lisää

Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:ltä lahjoitus Metropolialle

14.08.2018

Tauno Nissinen Oy, Suomen yksi johtavista sähkötekniseen suunnitteluun erikoistuneista toimistoista, on tehnyt elokuun alussa lahjoituksen Metropolialle. Yli 60 vuotta alalla toiminut yritys on koko olemassaolonsa aikana panostanut käyttäjälähtöiseen ja laaduk...

Lue lisää

Autourheilijasta autoinsinööriksi Iso-Britanniaan – Jenni Kurki-Suonion alumnitarina

06.08.2018

Kaukana ovat ajat kun insinööri- ja autotekninen osaaminen olivat lähinnä miesten maailmaa. Autourheilutaustan omaava ja Metropolia Ammattikorkeakoulusta autosähköinsinööriksi vuonna 2012 valmistunut 29-vuotias Jenni Kurki-Suonio kannustaa mielellään...

Lue lisää

Metropolia mukana SuomiAreenassa keskustelemassa työn murroksen haasteista ja mahdollisuuksista

23.07.2018

Metropolia Ammattikorkeakoulun, Suora Työ Oy:n ja Teollisuusliiton yhteistyössä SuomiAreenassa järjestämä paneelikeskustelu #KelpaankoMinä – tarvitaanko työelämässä Tinderiä? sai helteisessä Porissa yleisöltä innokkaan ...

Lue lisää

12.07.2018

OP aloittaa tekoälyn valmennusohjelman – tähtäimessä tekoälyn käyttöönotto ja osaamisen uudistaminen

OP Ryhmä toteuttaa syksyllä 2018 tekoälyn koulutuspilotin 20 työntekijälleen yhteistyössä Metropolian kanssa. Valmennuksen tavoitteena on luoda perusta tekoälyn hyödyntämisessä tarvittavalle ymmärrykselle ja oppia soveltamaan tekoälyn tekni...

Lue lisää

29.06.2018

Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond tukee apurahallaan Metropolian ruotsinkielistä oopperaproduktiota

Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond on myöntänyt apurahan Metropolian oopperakoulutuksen Kung Karls jakt -produktioon. Tuki on tarkoitettu erityisesti koululaisnäytännön järjestämiseen ja yleisöyhteistyöhön ruots...

Lue lisää

28.06.2018

Intensiivinen kampusmuuttojen loppuvuosi

Metropoliassa eletään intensiivistä kampusmuuttojen aikaa loppuvuosi. Korkeakoulun toiminnot keskitetään 20 toimipisteestä neljälle kampukselle usean vuoden muutoksena. Intensiivisin muuttojen suma jatkuu loppuvuoden.
Jatkossa Metropolian kampukset sijaitsevat Espoon L...

Lue lisää


1 - 7 / 1558

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Uutiskirjeet 2018

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015