Kehitysympäristöt ovat innovaatioiden kasvualusta

26.04.2013

Liisa Välikangas puhui Metropolian Metodologia-seminaarissa.

Innovaatioista ja niiden metodologiasta keskusteltiin vilkkaasti Metodologiaseminaarissa torstaina 25.4.2013 Leppävaaran kampuksella. 12. vuosittainen seminaari järjestettiin teemalla Kestävä innovointi.

Tapahtumassa toisaalta korostettiin positiivista, yrittäjämäistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia konkreettisesti hahmottavaa asennetta innovaatioihin, toisaalta myös kyseenalaistettiin itsestäänselvyyksiä. Innovaatioilla ei ole välttämättä mitään tekemistä sellaisten nykyhetken hyveiden kanssa kuin itsensä esille tuominen, ulospäin suuntautuneisuus tai tiimityö, tutkimusten mukaan voi olla jopa päinvastoin. Jatkuva innovointi ei myöskään voi olla itseisarvo, vaan innovaatioita kannattaa tehdä vain saadakseen aitoja ja kestäviä parannuksia ihmisten elinolosuhteisiin.

Metodologiaseminaari on jo perinteeksi muodostunut ammattikorkeakoulututkimuksen perusteiden tutkimusseminaari. Seminaarin teemat ovat vaihdelleet, mutta ovat aina liittyneet ammattikorkeakoulututkimuksen keskeisiin alueisiin. Viime vuosina järjestelyistä on vastannut Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys – Finnish Society for Practice Based Inquiry (PraBa) sekä isännöivä ammattikorkeakoulu, joka tänä vuonna oli Metropolia.

Innovaatioherkkyys on kykyä nähdä toisin

Vierailevana luennoitsijana kuultiin Aalto-yliopiston innovaatiojohtamisen professoria Liisa Välikangasta aiheesta Mikä innovoinnissa on kestävää, mikä muuttuvaa? Välikangas valotti aihetta runsailla käytännön esimerkeillä ja kansainvälisellä kokemuksellaan liike-elämästä. Hän kertoi miten innovaatiot syntyvät kun olemme herkkiä sille mitä ympärillä tapahtuu ja löydämme jotain muuta kuin olemme etsimässä. Hyvä oivallus on kääntänyt jopa tuhoisan luonnonmullistuksen ja yrittäjän musertavan tappion uudeksi tuottoisaksi liikeideaksi. Hän myös korosti innovaatioiden kasvualustana käytännön toimenpiteitä, esimerkiksi tulevaisuuden näkyväksi tekemistä vaikkapa virtuaalisuuden avulla, siis kuvaamalla millainen itse olet 30 vuoden päästä tai millainen on asuinalueesi. Yrittäjämäinen asenne tarkoittaa, että ei juututa nykyhetken menestykseen vaan on mietittävä kaiken aikaa mikä voisi olla toteutettavissa. Välikankaan mukaan innovoivassa yhteisössä sallitaan hovinarrit eli toimintatapojen kyseenalaistaminen ja käytävillä raikuu nauru. Havainnollistava esitys herätti innostunutta keskustelua noin 60 paikalle saapuneen kuulijan keskuudessa.

Aamupäivän kuluessa kuultiin lisäksi Seija Ristimäkeä (Metropolia, Meteli-hanke) aiheesta Tekniikan opetus uuden edessä, sekä tutkija, dosentti Arto Mutasen (Merisotakoulu) alustus Järki ja innovointi.

Mutanen käsitteli esityksessään näkökulmia mm. Susan Cainin teoksesta Hiljaiset - introverttien manifesti ja totesi, että innovaatioita syntyy tutkimusten mukaan myös työpöydän äärellä ja poikkeuksellinen lahjakkuus vaatii aina työtä. On tutkimustuloksia, joiden mukaan intuitio tuottaa tilanteesta riippuen samoilta ihmisiltä täysin erilaisia tuloksia, samoin aivoriihet ovat osoittautuneet joskus jopa täydelliseksi ajanhukaksi. Organisaatioissa ei useinkaan olla selvillä, että idea joka ns. on tuotettu ryhmässä, voikin olla yksien tai kaksien oivaltavien aivojen tuotosta ja vain otettu yhteiseen käyttöön. Oleellista korkeakoulussakin on se, miten tiimityö ja ryhmässä toimiminen saadaan yksilön ja myös sisäänpäin kääntyvien persoonallisuuksien oppimista hyödyntäväksi ja tukevaksi.

Iltapäivällä seminaarin osallistujat jakautuivat oman kiinnostuksensa mukaisesti kuulemaan esityksiä innovaatioista projektitoiminnassa sekä innovaatioista ja oppimisesta.

Työelämäosaamisen arviointi tulee: jotakin vanhaa, jotakin uutta

Antero Stenlund (TAMK) oli tutkinut Proakatemiaa aiheenaan Innovaationa rajoja ylittävä korkeakoulu. Keskeiseksi tutkimuksessa nousi kyky kehittää tiimikäytäntöjä ja käytäntöyhteisöjä. Toiminnallisesta tohtoritutkinnosta puhui Reima Raijas (Karelia-amk). Metropolialaiset Kaija Matinheikki-Kokko ja Anna-Maria Vilkuna ja työryhmä palasivat Metropolian näkökulmasta ammattikorkeakoulujen viime vuosikymmenen puhutuimpaan aiheeseen kysymällä, miten käyttäjälähtöisyys haastaa perinteisen menetelmäosaamisen. Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun iso työryhmä oli usean amkin yhteistyöhankkeessa tarkastellut ammattikorkeakoulujen tämän hetken tärkeää puheenaihetta, työelämää ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden osaamisen arvioijana ja ammattikorkeakoulujen mahdollista siirtymistä vastavuoroisesti työelämäosaamisen arvioijiksi. Osaamisen arviointia ovat tähän asti tehneet isot yritykset, joilla on selkeä standardisoitava laatutavoite (esim. McDonalds). Lopuksi Ulla Huhtinen kertoi ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyöstään NMKY-keskusten sähköinen verkosto.

Kehitysympäristöt tulevat, mutta missä muodossa

Sami Kalliokoski kertoi Metropolian soveltavan tutkimuksen yksikkö Electriasta ja sen kiinnostavista mahdollisuuksista toimia sen liikeideaan sopivien monialaisten innovaatioiden kehitysympäristönä. Juha Järvinen jatkoi kuvailemalla miten opiskelijainnovaatioita Metropoliassa tuetaan ja viedään eteenpäin. Ulla Vehkaperä pohti, kumpaa painotetaan, innovatiivista oppimisprosessia vai työelämäkumppanin tilaustyötä, vai voidaanko valita yhtä aikaa molemmat näkökulmat. Tiina Rautkorpi hahmotteli kaksitasoista organisaatiorakennetta kohteelliselle oppimiselle, ja lanseerasi improvisaatiokompetenssin käsitteen. Pasi Lankinen puhui siitä, miten kieli ei kanna valmiita asiantuntijamerkityksiä kuin pulloposti, vaan perustuu jatkuvaan toimintaan, tulkinnan areenoihin.

Ammattikorkeakouluissa pidetään nykyisin kehitysympäristöjä usein itsestään selvyytenä. Kehitysympäristöt ovat usein työläitä toteuttaa ja kuitenkin jää miettimättä itse pääasia, se miten oppiminen ja innovaatiot niissä synnytetään. Päivän osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että uudet ideat syntyvät jatkuvassa dialogissa, epävirallisten kohtaamisten kautta ja rajapinnoissa ja vaativat ennakkoluulotonta mieltä. Kehitysympäristöjen tai vaikkapa innovaatioprojektien pitää olla joustavia mutta opiskelijalle riittävän selkeitä.

Iltapäivän sessio syntyi myös kommenttina Liisa Välikankaan väitteisiin, että hyviä tuloksia voi syntyä resursseiltaan niukoissa toimintaympäristöissä. Ongelmana nykyisin on, että resurssien jatkuva allokointi vie voimavarat, jotka pitäisi suunnata itse tiimityöhön. Tämän takia tarvitaan pysyviä rakenteita joissa toisaalta opettajat, toisaalta opiskelijat vahvistavat kumuloituvasti innovaatio-osaamistaan.

 


Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita


OP aloittaa tekoälyn valmennusohjelman – tähtäimessä tekoälyn käyttöönotto ja osaamisen uudistaminen

12.07.2018

OP Ryhmä toteuttaa syksyllä 2018 tekoälyn koulutuspilotin 20 työntekijälleen yhteistyössä Metropolian kanssa. Valmennuksen tavoitteena on luoda perusta tekoälyn hyödyntämisessä tarvittavalle ymmärrykselle ja oppia soveltamaan tekoälyn ...

Lue lisää

Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond tukee apurahallaan Metropolian ruotsinkielistä oopperaproduktiota

29.06.2018

Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond on myöntänyt apurahan Metropolian oopperakoulutuksen Kung Karls jakt -produktioon. Tuki on tarkoitettu erityisesti koululaisnäytännön järjestämiseen ja yleisöyhteistyöhön ...

Lue lisää

Intensiivinen kampusmuuttojen loppuvuosi

28.06.2018

Metropoliassa eletään intensiivistä kampusmuuttojen aikaa loppuvuosi. Korkeakoulun toiminnot keskitetään 20 toimipisteestä neljälle kampukselle usean vuoden muutoksena. Intensiivisin muuttojen suma jatkuu loppuvuoden.
Jatkossa Metropolian kampukset sijaitsevat Esp...

Lue lisää

Opiskelijavalinnat julkaistu — Metropoliassa aloittaa 3300 uutta opiskelijaa

28.06.2018

Kevään 2018 korkeakoulujen yhteishaun opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Metropoliassa aloittaa opintonsa syksyllä noin 3300 uutta opiskelijaa, joista tekniikan alalla noin 1558, sosiaali- ja terveysalalla 872, liiketaloudessa 409 ja kulttuurialalla 461 uutta opi...

Lue lisää

27.06.2018

Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta 1 080 000 euroa hankkeelle Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa

Vuodesta 2016 alkaen Metropolia on tarjonnut SIMHE-palveluja (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi ja heidän ohjaamiseksi tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille.
Hankkeessa Metropolia tulee luomaan yhteistyössä pä&a...

Lue lisää

25.06.2018

Svenska kulturfonden tukee ruotsinkielisen oopperaproduktion tuottamista 24 000 eurolla

Svenska kulturfonden on myöntänyt 24 000 euron apurahan Metropolian musiikin ensimmäisen ruotsinkielisen oopperaproduktion toteuttamiseen. Teokseksi on valittu Fredrik Paciuksen ooppera Kaarle-kuninkaan metsästys (Kung Karls jakt), vuodelta 1856.
”Suomen musiikin isän...

Lue lisää

21.06.2018

STEK ry tukee Myllypuron kampuksen kehittämistä

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry (STEK) tukee parhaillaan valmistumassa olevan Myllypuron kampuksen kehittämistä myöntämällään apurahalla.
Talotekniikan koulutuksessa on jo lähdetty kehittämään valmiuksia kerätä kampus...

Lue lisää


1 - 7 / 1554

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Uutiskirjeet 2018

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015