Kehitysympäristöt ovat innovaatioiden kasvualusta

26.04.2013

Liisa Välikangas puhui Metropolian Metodologia-seminaarissa.

Innovaatioista ja niiden metodologiasta keskusteltiin vilkkaasti Metodologiaseminaarissa torstaina 25.4.2013 Leppävaaran kampuksella. 12. vuosittainen seminaari järjestettiin teemalla Kestävä innovointi.

Tapahtumassa toisaalta korostettiin positiivista, yrittäjämäistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia konkreettisesti hahmottavaa asennetta innovaatioihin, toisaalta myös kyseenalaistettiin itsestäänselvyyksiä. Innovaatioilla ei ole välttämättä mitään tekemistä sellaisten nykyhetken hyveiden kanssa kuin itsensä esille tuominen, ulospäin suuntautuneisuus tai tiimityö, tutkimusten mukaan voi olla jopa päinvastoin. Jatkuva innovointi ei myöskään voi olla itseisarvo, vaan innovaatioita kannattaa tehdä vain saadakseen aitoja ja kestäviä parannuksia ihmisten elinolosuhteisiin.

Metodologiaseminaari on jo perinteeksi muodostunut ammattikorkeakoulututkimuksen perusteiden tutkimusseminaari. Seminaarin teemat ovat vaihdelleet, mutta ovat aina liittyneet ammattikorkeakoulututkimuksen keskeisiin alueisiin. Viime vuosina järjestelyistä on vastannut Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys – Finnish Society for Practice Based Inquiry (PraBa) sekä isännöivä ammattikorkeakoulu, joka tänä vuonna oli Metropolia.

Innovaatioherkkyys on kykyä nähdä toisin

Vierailevana luennoitsijana kuultiin Aalto-yliopiston innovaatiojohtamisen professoria Liisa Välikangasta aiheesta Mikä innovoinnissa on kestävää, mikä muuttuvaa? Välikangas valotti aihetta runsailla käytännön esimerkeillä ja kansainvälisellä kokemuksellaan liike-elämästä. Hän kertoi miten innovaatiot syntyvät kun olemme herkkiä sille mitä ympärillä tapahtuu ja löydämme jotain muuta kuin olemme etsimässä. Hyvä oivallus on kääntänyt jopa tuhoisan luonnonmullistuksen ja yrittäjän musertavan tappion uudeksi tuottoisaksi liikeideaksi. Hän myös korosti innovaatioiden kasvualustana käytännön toimenpiteitä, esimerkiksi tulevaisuuden näkyväksi tekemistä vaikkapa virtuaalisuuden avulla, siis kuvaamalla millainen itse olet 30 vuoden päästä tai millainen on asuinalueesi. Yrittäjämäinen asenne tarkoittaa, että ei juututa nykyhetken menestykseen vaan on mietittävä kaiken aikaa mikä voisi olla toteutettavissa. Välikankaan mukaan innovoivassa yhteisössä sallitaan hovinarrit eli toimintatapojen kyseenalaistaminen ja käytävillä raikuu nauru. Havainnollistava esitys herätti innostunutta keskustelua noin 60 paikalle saapuneen kuulijan keskuudessa.

Aamupäivän kuluessa kuultiin lisäksi Seija Ristimäkeä (Metropolia, Meteli-hanke) aiheesta Tekniikan opetus uuden edessä, sekä tutkija, dosentti Arto Mutasen (Merisotakoulu) alustus Järki ja innovointi.

Mutanen käsitteli esityksessään näkökulmia mm. Susan Cainin teoksesta Hiljaiset - introverttien manifesti ja totesi, että innovaatioita syntyy tutkimusten mukaan myös työpöydän äärellä ja poikkeuksellinen lahjakkuus vaatii aina työtä. On tutkimustuloksia, joiden mukaan intuitio tuottaa tilanteesta riippuen samoilta ihmisiltä täysin erilaisia tuloksia, samoin aivoriihet ovat osoittautuneet joskus jopa täydelliseksi ajanhukaksi. Organisaatioissa ei useinkaan olla selvillä, että idea joka ns. on tuotettu ryhmässä, voikin olla yksien tai kaksien oivaltavien aivojen tuotosta ja vain otettu yhteiseen käyttöön. Oleellista korkeakoulussakin on se, miten tiimityö ja ryhmässä toimiminen saadaan yksilön ja myös sisäänpäin kääntyvien persoonallisuuksien oppimista hyödyntäväksi ja tukevaksi.

Iltapäivällä seminaarin osallistujat jakautuivat oman kiinnostuksensa mukaisesti kuulemaan esityksiä innovaatioista projektitoiminnassa sekä innovaatioista ja oppimisesta.

Työelämäosaamisen arviointi tulee: jotakin vanhaa, jotakin uutta

Antero Stenlund (TAMK) oli tutkinut Proakatemiaa aiheenaan Innovaationa rajoja ylittävä korkeakoulu. Keskeiseksi tutkimuksessa nousi kyky kehittää tiimikäytäntöjä ja käytäntöyhteisöjä. Toiminnallisesta tohtoritutkinnosta puhui Reima Raijas (Karelia-amk). Metropolialaiset Kaija Matinheikki-Kokko ja Anna-Maria Vilkuna ja työryhmä palasivat Metropolian näkökulmasta ammattikorkeakoulujen viime vuosikymmenen puhutuimpaan aiheeseen kysymällä, miten käyttäjälähtöisyys haastaa perinteisen menetelmäosaamisen. Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun iso työryhmä oli usean amkin yhteistyöhankkeessa tarkastellut ammattikorkeakoulujen tämän hetken tärkeää puheenaihetta, työelämää ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden osaamisen arvioijana ja ammattikorkeakoulujen mahdollista siirtymistä vastavuoroisesti työelämäosaamisen arvioijiksi. Osaamisen arviointia ovat tähän asti tehneet isot yritykset, joilla on selkeä standardisoitava laatutavoite (esim. McDonalds). Lopuksi Ulla Huhtinen kertoi ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyöstään NMKY-keskusten sähköinen verkosto.

Kehitysympäristöt tulevat, mutta missä muodossa

Sami Kalliokoski kertoi Metropolian soveltavan tutkimuksen yksikkö Electriasta ja sen kiinnostavista mahdollisuuksista toimia sen liikeideaan sopivien monialaisten innovaatioiden kehitysympäristönä. Juha Järvinen jatkoi kuvailemalla miten opiskelijainnovaatioita Metropoliassa tuetaan ja viedään eteenpäin. Ulla Vehkaperä pohti, kumpaa painotetaan, innovatiivista oppimisprosessia vai työelämäkumppanin tilaustyötä, vai voidaanko valita yhtä aikaa molemmat näkökulmat. Tiina Rautkorpi hahmotteli kaksitasoista organisaatiorakennetta kohteelliselle oppimiselle, ja lanseerasi improvisaatiokompetenssin käsitteen. Pasi Lankinen puhui siitä, miten kieli ei kanna valmiita asiantuntijamerkityksiä kuin pulloposti, vaan perustuu jatkuvaan toimintaan, tulkinnan areenoihin.

Ammattikorkeakouluissa pidetään nykyisin kehitysympäristöjä usein itsestään selvyytenä. Kehitysympäristöt ovat usein työläitä toteuttaa ja kuitenkin jää miettimättä itse pääasia, se miten oppiminen ja innovaatiot niissä synnytetään. Päivän osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että uudet ideat syntyvät jatkuvassa dialogissa, epävirallisten kohtaamisten kautta ja rajapinnoissa ja vaativat ennakkoluulotonta mieltä. Kehitysympäristöjen tai vaikkapa innovaatioprojektien pitää olla joustavia mutta opiskelijalle riittävän selkeitä.

Iltapäivän sessio syntyi myös kommenttina Liisa Välikankaan väitteisiin, että hyviä tuloksia voi syntyä resursseiltaan niukoissa toimintaympäristöissä. Ongelmana nykyisin on, että resurssien jatkuva allokointi vie voimavarat, jotka pitäisi suunnata itse tiimityöhön. Tämän takia tarvitaan pysyviä rakenteita joissa toisaalta opettajat, toisaalta opiskelijat vahvistavat kumuloituvasti innovaatio-osaamistaan.

 


Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita


Metropolialle 620 000 euron erityisrahoitus XR-teknologian edistämiseen

20.09.2018

Metropolia on saanut opetus-ja kulttuuriministeriön 620 000 euron erityisrahoituksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintansa (TKI) profiloimiseen XR-teknologiaan. Metropolian tavoitteena on XR-teknologioiden eli lisätyn (AR), virtuaali- (VR) ja yhdistetyn todellisuuden (MR) -t...

Lue lisää

Syksyn yhteishaussa Metropoliaan haki yli 13 000 hakijaa

20.09.2018

Korkeakoulujen syksyn 2018 yhteishaku päättyi keskiviikkona syyskuun 19. päivä klo 15:00. Alustavien tietojen mukaan Metropoliaan haki noin 13 300 hakijaa, joista lähes 5100 on ensisijaisia hakijoita.
Metropolian syyskuun yhteishaun koulutustarjonnassa oli 22 hakukohdetta n...

Lue lisää

10-vuotias Metropolia juhli rennosti neljällä kampuksella – Arabian ja Myyrmäen avajaiset

19.09.2018

Kympin korkeakoulun opiskelijat, henkilöstö ja kumppanit juhlivat yhdessä samanaikaisesti neljällä kampuksella 10-vuotiasta Metropoliaa 18. syyskuuta.
Kampukset sijaitsevat Helsingin Arabiassa ja Myllypurossa, Espoon Leppävaarassa ja Vantaan Myyrmäessä.
Sama...

Lue lisää

Kumppanuus Vahasen kanssa tuo työelämäläheisyyttä opintoihin

17.09.2018

Vahanen-yhtiöt, suomalainen kiinteistö- ja rakennusalan konsulttikumppani, ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat solmineet yhteistyösopimuksen 12.9.2018. Yhteistyön keskiössä on muun muassa pätevyyksiin tähtäävien valmennusten järjestäminen...

Lue lisää

14.09.2018

Autoalan Keskusliitolta ja Autoalan Ammattikoulutuksen Edistämissäätiöltä lahjoitus tekniikan alalle

Autoalan Keskusliitto (AKL) haluaa panostaa osaamisen kehittämiseen ja suomalaiseen insinöörikoulutukseen uusien osaajien varmistamiseksi alalle. Digitalisaation ja uuden teknologian myötä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeä vahvistaa enti...

Lue lisää

12.09.2018

Leppävaaran Rotaryklubi ry − Alberga Rotaryklubb rf tukee lahjoituksellaan Metropoliaa

Hyvin toimivan yhteistyön kunniaksi Leppävaaran Rotaryklubi teki 4.9.2018 syysseminaarin yhteydessä lahjoituksen Metropolialle. ”Haluamme tukea arvostamaamme korkeakoulua ja yhteistyökumppania nyt, kun valtio maksaa kaikista yksityisistä lahjoituksista vastinrahan. Siksi me...

Lue lisää

11.09.2018

Metropolian varainhankinta edennyt hyvin – lähes miljoona euroa lahjoitettu

Metropolia Ammattikorkeakoulun varainhankinta on edennyt hyvin. Tähän mennessä lahjoituksia on kertynyt lähes miljoona euroa. Lahjoitusten kerääminen käynnistyi loppuvuodesta 2017. Sen tukena on ollut Muutamme maailmaa -kampanja.
Metropolian varainhankintaan kannusteta...

Lue lisää


1 - 7 / 1574

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Uutiskirjeet 2018

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015