Terveysteknologian YAMK –tutkinto on trendin harjalla

17.11.2017

Terveysteknologia on tällä hetkellä kovimmassa kasvussa Suomen huipputeknologian kentällä. Tästä johtuen Metropolia Ammattikorkeakoulu aloitti syksyllä 2017 terveysteknologian tuotekehitykseen keskittyvän englanninkielisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen.

Helsinkiläinen Mika Tarvainen (43) on yksi tuoreen Master of Engineering –YAMK-koulutuksen syksyllä aloittaneista opiskelijoista Metropoliassa, Bulevardilla.

Pääsyvaatimuksena koulutukseen on soveltuva insinöörin tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Tarvainen oli vuonna 2000 aivan ensimmäisiä Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistuneita insinöörejä ja työskentelee nykyään sulautettujen ohjelmistojen arkkitehtinä Vantaankoskella sijaitsevassa Yhdysvaltalaisessa yrityksessä nimeltään Thermofisher Scientific. Koulutuksestaan hän on hyvin innoissaan.

-       Täytyy sanoa, että ihan mielettömän siistiä että pääsin tänne bulevardille just vielä ennen kuin tämä kampus siirtyy Leppävaaraan. Valmistuin täältä vuonna 2000 ja oli aikamoinen nostalgiamatka palata tänne 17 –vuoden jälkeen.

Tieto alkavasta uudesta koulutuslinjasta kulki ensin Metropoliasta Thermofisher Scientificin henkilöstöosastolle, sieltä Tarvaisen esimiehelle, joka puolestaan sitten tiedusteli työntekijöiltä löytyisikö kiinnostusta. Kipinä heräsi Tarvaisella heti. Hän päätti hakea ja pääsi sisään, mutta kokee myös sattumalla olleen sijaa tapahtuneeseen.

-       Tavallaan ajauduin. En ollut suunnitellut, mutta nyt oli vaan sopiva elämänvaihe, että pystyin lähtemään tähän mukaan.

Ylempään AMK-tutkintoon tähtäävä koulutus on 60 opintopisteen laajuinen ja se järjestetään Information Technology –ohjelmassa Health Technology -nimisenä suuntautumisena. Koulutus on tarkoitettu terveysteknologia-alalla toimiville tai alalle pyrkiville terveysteknologiasta kiinnostuneille, ohjelmistojen tai laitteistojen tai niihin liittyvien palveluiden ja prosessien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Tarvaisen kohdalla kriteerit täyttyivät.

-       Olen ollut tällä alalla oikeastaan koko urani jossain määrin. Tekemässä lääketieteellisiä laitteita tai ylipäätään jollain lailla reguloituja laitteita. Aloitin urani elintarviketeollisuudessa. Tehtiin laitteita olutpanimoille ja oluen annosteluun. Sitten siirryin sellaiseen yritykseen joka teki puhtaita medikaalilaitteita ja nyt tässä nykyisessä työssä ollaan myöskin reguloidussa ympäristössä. Siinä mielessä tämä (opiskelu) on loogista jatkoa sille polulle.

Tutkinnosta hyötyvät kaikki

Tarvainen kokee lyhyellä tähtäimellä koulutuksen auttavan häntä nykyisessä työssään, mutta pitkällä tähtäimellä myös urallisessa etenemisessä omassa organisaatiossaan ja paremmassa työllistymisessä ylipäätään.

-       Jos ajatellaan mun työpaikkaa, kun tämä nyt keskittyy terveysteknologiaan ja niihin liittyviin regulaatioihin, niin tutkinto antaa todella hyödyllistä tietoa meidän organisaatiollekin.

Kuinka sitten yritykset arvostavat tätä koulutusta?

-       No voin tietysti puhua yrityksen näkökulmasta jossa itse olen. Tiedän yhden kollegan joka on käynyt vastaavanlaisen Master´s –tutkinnon ja tiedän myös joitakin kollegoita meidän omasta tiimistä jotka olisivat halukkaita tekemään tämän minun jälkeen. Että kyllä tämä on kiinnostava ja monet varsinkin kollegat kokee, että se mahdollisesti edistäisi heidän omaa uraansa.

Mika Tarvainen on tietoinen terveysteknologia-alan voimakkaasta kasvusta Suomessa ja maailmalla. Syinä trendiin hän pohtii mm. väestön ikääntymistä, hoitohenkilökunnan ja palveluiden kasvavaa tarvetta, sekä säästötarpeita. Säästöjen toteuttamisessa hän kokee juurikin erilaisten innovaatioiden olevan keskiössä.

-       Kyllä kaikenlaisten erilaisten järjestelmien kanssa puuhailussa tullaan tarvitsemaan lisää ihmisiä. Kuka ne markkinat sitten valtaa, me suomalaiset vai jotkut muut? Siihen pystyy vaikuttamaan juuri tällaisilla koulutuslinjoilla mitä nyt Metropoliakin tarjoaa.

Kysyttäessä mikä aihepiiri koulutuksessa on tähän saakka ollut kiinnostavinta, Tarvainen listaa luonnollisesti medikaalilaitteet, niiden tuotekehittelyn, sekä niihin liittyvät säännökset ja standardit. Eli tarvitseeko olla tekniikka-orientoitunut persoona pärjätäkseen tässä koulutuksessa?

-       No ei välttämättä, kyllä tässä on myös aika paljon tälläistä bisnes-läheistä ajattelutapaa. Ei ole pakko olla aivan tekninen että voi hyvinkin myös olla enemmän bisnes-orientoitunut.

Koulutuksen sovittaminen perheellisen arkeen

Millaisena yli 40 –vuotias ja perheellinen Mika Tarvainen kokee toista vuotta kestävän Master´s -koulutuksen?

-       Alku on ollut hyvä ja aika intensiivinen. Seitsemäntoista vuoden jälkeen kun palaa koulun penkille ja varsinkin kun tekee tällä tavalla iltakouluna, niin tekemistä kyllä riittää. Mutta todella mielenkiintoista ja olen ihan hyvin pystynyt sovittamaan tämän muuhun elämään. Kyllä tästä selviytyy, ei tämä ylivoimaista mitenkään ole. Ja tämähän hyvin paljon keskittyy varsinaisen Master´s lopputyön tekemiseen, ja siinä onkin tärkeätä sitten että on yrityksen tuki mukana ja saa jonkun mielekkään aiheen mitä tehdä.

Terveysteknologian YAMK –tutkinnon suorittaminen kestää puolitoista vuotta. Valtaosa ylemmän Master´s –tutkinnon opiskelijoista on 30-40 vuotiaita aikuisia, joten monilla on työn lisäksi myös perhettä. Tutkinnon suorittaminen voikin vaatia arjen aikatauluilta hieman ennakointia ja uudelleen sovittamista. Tarvaisella itsellään on vaimo ja 2 lasta.

-       Lapset ovat vielä alakoulussa, mutta kuitenkin jo sen verran vanhoja, että pärjäävät siinä mielessä ettei vaadita isän jatkuvaa läsnäoloa. Että kyllä se ihan hyvin toimii. Voisi kuvitella, että jos olisi hyvin pieniä lapsia, se olisi varmasti rankempaa. Mutta kyllä täällä meidän kurssilla on huomattavasti nuorempiakin joilla on lapsia ja kyllä nekin näyttää pärjäävän.

Kiinnostuneelle kokeneen neuvot

Mitä vinkkejä tai ajatuksia voisit lopuksi kertoa henkilölle, joka pohtii tällä hetkellä itse lisäkoulutusta terveysteknologian kentällä?

-       Ei kannata liikaa pohtia, hakee vain. Ehdottomasti kannattaa aina hakea. Ikinä ei kannata lykätä mitään minkä voi aloittaa aikaisemmin, ja se ehkä pätee varmasti sitten myös siinä opiskeluarjessakin. Että jos nyt ihan käytäntöjä ajattelee, niin ne tehtävät kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti. Kun niidenkään ei anna kasaantua, niin sitten sujuu kuin tanssi. Ja sinänsä tämä tuntuu olevan sen tyyppistä (opiskelua), että tässä ei ole varsinaisesti juurikaan tenttejä. Tämä on enimmäkseen hyvin käytännönläheistä, kuten ammattikorkeakoulumaailma muutenkin. Eli tehtäviä, tehtäviä, tehtäviä paljon. Ne kun tekee niin, hyvin pärjää.

Health Technology –YAMK -koulutus kuuluu Metropolia Ammattikorkeakoulun Information Technology –ohjelmaan, jonka seuraava hakuaika on 9.-24.1.2018.

Vuonna 2018 Informaatio Teknologia-ohjelma aloittaa Espoossa, Leppävaaran kampuksella. Uudet opinnot alkavat elokuussa.

Lisätietoja muun muassa koulutuksen tarkemmasta sisällöstä löytyy täältä


Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita


Lahjoitus Helsingin rakennusmestarit ja -insinöörit amk ry:ltä

19.10.2018

Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry. on tehnyt lahjoituksen Metropolialle. Se on halunnut siten osallistua pääkaupunkiseudun ainoan suomenkielisen amk-insinöörikouluttajan ja Suomen suurimman ammattikorkeakoulun varainhankintakampanjaan. Yhdistyksen tarkoit...

Lue lisää

Media-alan tutkimussäätiö ja Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö tukevat Metropolian graafisen tekniikan kehittämistä

17.10.2018

Metropolia on saanut kaksi merkittävää apurahaa, joiden päämääränä on säilyttää ja kehittää graafisen tekniikan koulutusta sekä lisätä sen vetovoimaa opiskelijoiden keskuudessa. Media-alan tutkimussääti&ou...

Lue lisää

Helsingin Graafinen Klubi ry lahjoittanut Metropolialle

17.10.2018

Metropolia − ja sen edeltäjä EVTEK − on tuottanut vuosikymmenten ajan graafisen tekniikan insinöörejä teollisuuden ja mediayhtiöiden palvelukseen. Viestinnän ala on ollut pitkään murroksessa ja aivan ensimmäisten joukossa se on kohdannut ...

Lue lisää

Leppävaaran kampuksella yövyttiin Hackathonin merkeissä

16.10.2018

Metropolian Leppävaaran kampuksella järjestetty Hackathon toi kahden päivän ajaksi yhteen noin kolmekymmentä korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomea. Opiskelijoiden tehtävänä oli keksiä uusia avoimen datan sovelluksia startup-yritysten tukemana. Kattote...

Lue lisää

12.10.2018

Miten kestävyysmuutos voi toteutua kaupungissa? - Eko-Viikin asuinalue tutkimuskohteena

”Helsinki kasvaa nopeasti. Arviolta 7000-8000 asukasta muuttaa tai syntyy Helsinkiin vuosittain. Millä tavalla tämä tehdään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla?” Kimmo Kuisma, Helsingin kaupunginkanslian projektijohtaja kys...

Lue lisää

12.10.2018

Nordic Business Forum täytti A-auditorion Myyrmäen kampuksella 26.-27.9.2018

Nordic Business Forumista on tullut viime vuosina yksi maailman merkittävimmistä yritysjohdon konferensseista. Nordic Business Forumin live-striimausta ja huippu-puhujia oli katsomassa täysi tupa liiketalouden opiskelijoita ja henkilökuntaa. Tänä syksynä teemoina olivat...

Lue lisää

10.10.2018

Kansainvälisen I-dott-kilpailun voitto Metropoliaan

Kansainvälisen I-dott-kilpailun Metropolis-kategorian on voittanut Metropolian muotoilun opiskelija Gerli Kotkamets. Hän sai voitostaan rahapalkinnon lisäksi AVA-kuosisuunnittelujärjestelmän viikon koulutuksen.
I-dott tarjoaa tekstiilisuunnittelun opiskelijoille mahdollisuuden s...

Lue lisää


1 - 7 / 1592

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Uutiskirjeet 2018

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015