Hyvä elämä ei ole vain onnellisuutta?

23.03.2018

Kuva: Bikram Karki

Hyvän elämän maksimiin päästään Suomessa pääkaupunkiseudulla tai maaseudulla asuttaessa. Molemmat vaihtoehdot toimivat, toisin kuin usein ajatellaan. Tämä ilmenee valmisteilla olevasta kansalliseen aineistoon perustuvasta tutkimuksesta, joka toteutuu Metropolian ja Sitran välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksessa hyvä elämä määritellään kolmesta eri ulottuvuudesta rakentuvaksi. Niitä ovat onnellisuus, elämän mielekkyys ja hyvin eläminen. Onnellisuus konkretisoituu tyytyväisyytenä, elämän mielekkyys merkityksellisyyden ja arvokkuuden kokemuksina, ja hyvin eläminen kestävinä elämäntapoina.

Aikaisemmissa empiirisissä tutkimuksissa hyvin elämistä – kestäviä elämäntapoja – ei ole liitetty hyvän elämän tekijäksi. Kestävillä elämäntavoilla viitataan tässä yhteydessä siihen kuinka liikutaan, mitä syödään ja millaiset kulutustottumukset kansalaisella on.

Suomessa naiset saavat hyvän elämän syrjästä miehiä paremmin kiinni. Poliittinen osattomuus on yhteydessä sekä tyytymättömyyteen että elämän merkityksettömyyden kokemuksiin.  Haasteellisin ajanjakso hyvän elämän kannalta osuu ikävuosiin 35–44, jolloin eletään ruuhkavuosia ja arki on kiireistä.

Kokemus käytössä olevien rahojen riittämisestä on kaikkein oleellisin tyytyväisyyden tekijä. Huomion arvoista on se, että kyseessä ei ole tulotaso vaan kokemus rahojen riittävyydestä. Tämä viittaa siihen, että elämän merkitykselliseksi ja arvokkaaksi kokemisen kannalta on olennaisempaa tarpeiden ja halujen erottelu kuin tulojen jatkuva kasvattaminen.

Lähemmässä tarkastelussa ilmeni, että taloudellisen pärjäämisen näkökulmasta merkityksellisimmäksi oman elämänsä kokevat ne, joiden bruttotulot ovat 40 000–50 000 euroa, eli elämän merkityksellisyyden maksimitaso saavutettiin 3300–4200 euron kuukausituloilla. Tätä enemmän ansaitsevien kohdalla kokemus oman elämän merkityksellisyydestä ja arvokkuudesta ei enää parantunut.

Tyytyväisyyden tekijöitä ennustavaan regressiomalliin päätyneet kestäviin elämäntapoihin viittaavat tekijät olivat luonteeltaan sellaisia, joissa astutaan askel eteenpäin kestävyyttä tavoiteltaessa. Toisin sanoen malliin eivät päätyneet Suomessa jo valtavirtaistuneet kestävyyttä edistävät elämäntavat kuten jätteiden lajittelu materian kierron varmistamiseksi.

Aktiivisuus ravintoratkaisuissa, lomiin liittyvät kestävyyspohdinnat, konmarimainen elämän pelkistäminen tarpeettomista tavaroista luopumalla ja liikkumiseen liittyvien kysymysten monipuolinen tarkastelu ovat uusia tekijöitä, jotka samalla sekä rakentavat kestävää yhteiskuntaa että lisäävät kansalaisten tyytyväisyyttä.

Tyytyväisyys omia liikkumisratkaisuja kohtaan on suurinta niillä kansalaisilla, jotka ovat jo omaksuneet osaksi omaa arkista liikkumistaan tarjolla olevia vaihtoehtoisia kestävämpiä liikkumistapoja – kuten kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Liikkumistavoille on enenevissä määrin olemassa vaihtoehtoja. Aikaisempien tutkimusten mukaan 34 prosentille matkoista löytyy vaihtoehtoinen kulkutapa Suomessa.

Tutkimustulosten mukaan hyvän elämän tekijät  – tyytyväisyys, elämän mielekkyys ja hyvin eläminen – ovat kytköksissä toisiinsa. Tämä kytkös haastaa siirtymään vallalla olevista niukkuus-, luopumis- ja tinkimisstrategioista tyytyväisyyden vahvistamiseen kansalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia voimistettaessa ja kestävää yhteiskuntaa rakennettaessa.

Lisätietoja tutkimuksesta: Arto O. Salonen, p. 040 3345993 tai Jyrki Konkka, p. 050 3630945

Linkit

YLE Uutiset kello 18:00 uutislähetys 24.3.2018 (nähtävissä Areenassa 24.4. saakka)

YLE verkkouutinen


Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita


Kliinisen radiografiatieteen dosentin arvo FT Eija Metsälälle

16.08.2018

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen myönsi Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen -osaamisalueella työskentelevälle yliopettaja FT Eija Metsälälle kliinisen radiografiatieteen dosentin arvonimen 15.6.2018. Kysees...

Lue lisää

Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:ltä lahjoitus Metropolialle

14.08.2018

Tauno Nissinen Oy, Suomen yksi johtavista sähkötekniseen suunnitteluun erikoistuneista toimistoista, on tehnyt elokuun alussa lahjoituksen Metropolialle. Yli 60 vuotta alalla toiminut yritys on koko olemassaolonsa aikana panostanut käyttäjälähtöiseen ja laaduk...

Lue lisää

Autourheilijasta autoinsinööriksi Iso-Britanniaan – Jenni Kurki-Suonion alumnitarina

06.08.2018

Kaukana ovat ajat kun insinööri- ja autotekninen osaaminen olivat lähinnä miesten maailmaa. Autourheilutaustan omaava ja Metropolia Ammattikorkeakoulusta autosähköinsinööriksi vuonna 2012 valmistunut 29-vuotias Jenni Kurki-Suonio kannustaa mielellään...

Lue lisää

Metropolia mukana SuomiAreenassa keskustelemassa työn murroksen haasteista ja mahdollisuuksista

23.07.2018

Metropolia Ammattikorkeakoulun, Suora Työ Oy:n ja Teollisuusliiton yhteistyössä SuomiAreenassa järjestämä paneelikeskustelu #KelpaankoMinä – tarvitaanko työelämässä Tinderiä? sai helteisessä Porissa yleisöltä innokkaan ...

Lue lisää

12.07.2018

OP aloittaa tekoälyn valmennusohjelman – tähtäimessä tekoälyn käyttöönotto ja osaamisen uudistaminen

OP Ryhmä toteuttaa syksyllä 2018 tekoälyn koulutuspilotin 20 työntekijälleen yhteistyössä Metropolian kanssa. Valmennuksen tavoitteena on luoda perusta tekoälyn hyödyntämisessä tarvittavalle ymmärrykselle ja oppia soveltamaan tekoälyn tekni...

Lue lisää

29.06.2018

Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond tukee apurahallaan Metropolian ruotsinkielistä oopperaproduktiota

Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond on myöntänyt apurahan Metropolian oopperakoulutuksen Kung Karls jakt -produktioon. Tuki on tarkoitettu erityisesti koululaisnäytännön järjestämiseen ja yleisöyhteistyöhön ruots...

Lue lisää

28.06.2018

Intensiivinen kampusmuuttojen loppuvuosi

Metropoliassa eletään intensiivistä kampusmuuttojen aikaa loppuvuosi. Korkeakoulun toiminnot keskitetään 20 toimipisteestä neljälle kampukselle usean vuoden muutoksena. Intensiivisin muuttojen suma jatkuu loppuvuoden.
Jatkossa Metropolian kampukset sijaitsevat Espoon L...

Lue lisää


1 - 7 / 1558

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Uutiskirjeet 2018

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015