Kuka tuottaa sote-palvelut vuonna 2020?

07.06.2018

Kolme naista paneelikeskustelussa: Leila Salonen, Ulla Kiuru ja Susanna Kallama.

Paneelikeskusteluun osallistuneet Leila Salonen, Ulla Kiuru ja Susanna Kallama.

Maakunta- ja sote-uudistus aiheuttavat toteutuessaan muutoksia toimijoiden rooleihin ja tehtäviin. Kuka ostaa, maksaa ja tuottaa erilaiset terveys- ja hyvinvointipalvelut? Sitran ja Metropolian järjestämässä kolmannessa Soteuttamo-tilaisuudessa 30.5.2018 mietittiin, miten sote-palvelut tulevaisuudessa rakentuvat ja ketkä näitä palveluja tuottavat. Muuttuuko mikään vuoteen 2020 mennessä?

Tilaisuuden aluksi Uusimaa2019-muutosjohtaja Timo Aronkytö kuvasi, miten uutta maakuntaa ja sote-palveluja ollaan rakentamassa. Hän kuvasi tilannetta vähintäänkin haastavaksi nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä asiana on valinnanvapaus ja se, mitä palveluja asiakas voi itse valita. Yksityiset palveluntuottajat ovat yrittäneet seurata lain valmistelua tietääkseen, millaisia vaihtoehtoisia valinnanvapauteen liittyviä palveluja he voisivat tuottaa julkisen sektorin rinnalla. Asian seuraaminen ei ole ollut helppoa, minkä vuoksi olikin mielenkiintoista kuulla Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Frank Ryhäsen kokemuksia. Hän kertoi rohkaisevia esimerkkejä yksityisen ja julkisen sektorin aidosta yhteistyöstä terveyspalvelujen tuottamiseksi alueen asukkaille.

Sote-uudistuksen viides tuotantokausi alkaa jo uuvuttaa

Yrittäjien ja järjestölähtöisten tuottajien ääntä tilaisuudessa edustivat Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä, Leila Salonen Suomen Kuntoutusyrittäjistä ja Ulla Kiuru SOSTE ry:stä (uutiskuvassa).

Paneelikeskustelussa nousi esiin, kuinka vaativaa yritystoiminnan kehittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on. Monia asioita pitäisi ennakoida tilanteessa, jossa kaikki on avoinna ja mahdollista. Salonen toi esille, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyvien muutosten määrä on liian iso monille yrittäjille. Samaan aikaan pitäisi uudistaa yrityksen tietojärjestelmiä, liittyä sähköiseen potilastiedon arkistoon ja muokata markkinointi vastaamaan mahdollista asiakkaiden valinnanvapautta. Moni pitkään alalla toiminut ahdistuu ja lopettaa kokonaan, koska vaadittavien uudistusten kokonaisuus tuntuu niin isolta ja epäselvältä. Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä toivoi päättäjiltä rohkeita päätöksiä. Hän kertoi, että yrittäjät ovat väsyneet odottamaan ja osa on lopettanut yrityksensä tai ei enää jatkossa tuota palveluja julkiselle sektorille. 

Hengissä selviää hyvien kumppaneiden kanssa

Johtaja Anna Maksimainen Accenturesta esitteli TEM:n tilaamaa ja Sitran osarahoittamaa selvitystä PK-yritysten liiketoimintaedellytyksistä sosiaali- ja terveysalalla. Hän esitteli kattavan raportin keskeiset kohdat ja toi esille, miten asiakkaan valinnanvapauteen liittyvät asiat, kuten sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, tuovat uusia mahdollisuuksia palveluntuottajille. Uudistukset tuovat haasteiden lisäksi ennen kaikkea mahdollisuuksia. Erilaisilla kumppanuusmalleilla on pienenkin yrittäjän mahdollista tuottaa laadukkaita julkisen sektorin rahoittamia palveluja.

Tilaisuudessa kuulimme kolme erilaista hyvinvointiyrittäjyyden liiketoiminta- ja kumppanuusmallia. Laura Lee Kamppila Osteopatiakeskus Valosta kertoi osuuskunnan perustamisesta ja sen toiminnasta. Hän kertoi, kuinka hienoa on, kun kaikkea ei tarvitse tehdä yksin ja aina on yhteisö ympärillä, vaikka viime kädessä vastaa itse omasta työstään. Osuuskunnan vahvuus on ollut siinä, että on voitu rakentaa yhteinen brändi  ja toteuttaa mm. tiedonhallinnan ratkaisuja yhteisesti.

Samoja etuja kuvasi myös Heidi Åkerlund, joka kertoi osakeyhtiömuotoisesta Terapianurkasta. Sen osakkaina on itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja ja neuropsykologi. Hienointa Terapianurkassa on se, että he voivat jakaa esim. kilpailutuksiin liittyvien asiakirjojen päivittämisen tai sote-uudistuksiin liittyviin tilaisuuksiin osallistumisen. Mikroyrittäjä joutuisi perehtymään kaikkeen yksin eikä aika siihen yksinkertaisesti riittäisi, kun asiakastyötäkin pitää tehdä.

Olli Houttu, Home Instead Seniorihoivan operatiivinen johtaja, kertoi Franchising-yrittäjyyden periaatteista ja mahdollisuuksista. Hän kertoi, että yrittäjiä tarvittaisiin lisää, mutta yrittäjien tulisi miettiä sitä, että toimivat ensisijaisesti yrittäjänä eivätkä työntekijänä. Tämä vaikuttaa yrityksen pyörittämisen motivaatioon. Franchising -malli antaa yritystoiminnalle raamit ja toimintamallit. Materiaalit markkinointiin on valmiina eikä aikaa kulu brändin luomiseen.

Kuva julkaisusta: Pienten ja suurten yritysten liiketoimintamahdollisuudet sosiaali- ja terveysalalla s,66

Sote-uudistus onnistuu mahdollistamalla kohtaaminen

Tilaisuuden lopuksi johtava asiantuntija Kari Varkila Fenniasta muistutti yrittäjiä siitä, että sote- ja maakuntauudistuskeskustelun ydin on unohtunut tuottajalähtöisten näkökulmien ja poliittisen valtakeskustelun alle. Uudistuksen tarkoitus oli nostaa asiakas vallankäyttäjäksi ja hänen äänensä kuuluviin.

Varkilan puheenvuoro kritisoi infrastruktuuriin ja isoihin yksiköihin panostamista vanhana ajatteluna. Hän haastoi näkemään, kuinka eri tavoin asiat voidaan toteuttaa, kun asenteita ja toimintatapoja päivitetään. ”Iso ero on siinä, että osaaminen tuodaan asiakkaan luo, ei toisinpäin. Perustason palvelussa kahden ihmisen tarpeet eivät ole koskaan samanlaisia: arjen tapahtumat ovat niin monimuotoisia, ettei niitä voi tuotteistaa ja skaalata. Kaiken pitäisi tukea sitä, että auttaja kohtaa autettavan. Hyvä ratkaisu on joustava. Isosta organisaatiosta ei saa joustavaa. Prosessit, määrittely ja mittaus eivät tee toiminnasta parempaa. Tekijöille pitää antaa tehtävä ja valta tehdä asiat.”

Varkilan mukaan tarvitaan matala kynnys erilaisille ja erikokoisille tuottajille tarjota apuaan. ”Meidän ei tarvitse rakentaa raskasta infrastruktuuria yksinkertaisia asioita varten. Tarvitaan tukipalveluja, menetelmiä ja välineitä modulaarisen maailman avuksi. Niiden on oltava kevyitä, notkeita ja edullisia koordinaation apuja. Kun mietitään korvausjärjestelmää, se on rakennettava niin, että se kannustaa ja palkitsee mahdollisimman hyvän kohtaamisen auttajan ja autettavan välillä. Tarvitaan huikeasti uutta osaamista ja asenteita. Otetaan valta poliitikoilta pois ja annetaan se asiakkaalle, siitähän valinnanvapaudessa on kyse!”

Mutta mikä muuttuu vuoteen 2020 mennessä?

Linkit

Katso koko tapahtuma 30.5.2018 Kuka kumppaniksi uuteen soteen?

Lisää aiheesta

Kuntoutusyrittäjä tienhaaraassa -blogimerkintä 

TEM:n raportti (PDF): Pienten ja suurten yritysten liiketoimintamahdollisuudet sosiaali- ja terveysalalla

Lue lisää Soteuttamosta.

Lisätietoja

Ulla Vehkaperä, ulla.vehkapera@metropolia.fi

Hyvinvointiyritykset kiertoon -hanke, www.hyvinvointiyritys.com, Facebook: www.facebook.com/hyvinvointiyritys/


Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita


Media-alan tutkimussäätiö ja Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö tukevat Metropolian graafisen tekniikan kehittämistä

17.10.2018

Metropolia on saanut kaksi merkittävää apurahaa, joiden päämääränä on säilyttää ja kehittää graafisen tekniikan koulutusta sekä lisätä sen vetovoimaa opiskelijoiden keskuudessa. Media-alan tutkimussääti&ou...

Lue lisää

Helsingin Graafinen Klubi ry lahjoittanut Metropolialle

17.10.2018

Metropolia − ja sen edeltäjä EVTEK − on tuottanut vuosikymmenten ajan graafisen tekniikan insinöörejä teollisuuden ja mediayhtiöiden palvelukseen. Viestinnän ala on ollut pitkään murroksessa ja aivan ensimmäisten joukossa se on kohdannut ...

Lue lisää

Leppävaaran kampuksella yövyttiin Hackathonin merkeissä

16.10.2018

Metropolian Leppävaaran kampuksella järjestetty Hackathon toi kahden päivän ajaksi yhteen noin kolmekymmentä korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomea. Opiskelijoiden tehtävänä oli keksiä uusia avoimen datan sovelluksia startup-yritysten tukemana. Kattote...

Lue lisää

Miten kestävyysmuutos voi toteutua kaupungissa? - Eko-Viikin asuinalue tutkimuskohteena

12.10.2018

”Helsinki kasvaa nopeasti. Arviolta 7000-8000 asukasta muuttaa tai syntyy Helsinkiin vuosittain. Millä tavalla tämä tehdään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla?” Kimmo Kuisma, Helsingin kaupunginkanslian projektijohtaj...

Lue lisää

12.10.2018

Nordic Business Forum täytti A-auditorion Myyrmäen kampuksella 26.-27.9.2018

Nordic Business Forumista on tullut viime vuosina yksi maailman merkittävimmistä yritysjohdon konferensseista. Nordic Business Forumin live-striimausta ja huippu-puhujia oli katsomassa täysi tupa liiketalouden opiskelijoita ja henkilökuntaa. Tänä syksynä teemoina olivat...

Lue lisää

10.10.2018

Kansainvälisen I-dott-kilpailun voitto Metropoliaan

Kansainvälisen I-dott-kilpailun Metropolis-kategorian on voittanut Metropolian muotoilun opiskelija Gerli Kotkamets. Hän sai voitostaan rahapalkinnon lisäksi AVA-kuosisuunnittelujärjestelmän viikon koulutuksen.
I-dott tarjoaa tekstiilisuunnittelun opiskelijoille mahdollisuuden s...

Lue lisää

09.10.2018

Kepeli-hankkeen päätösjuhla tanssitti, nauratti sekä itketti

Naurua ja itkua sekä uskomattomia tarinoita, kaikkia näitä nähtiin ja kuultiin Kepelin Kyläjuhlassa keskiviikkona 26.9.2018 Metropolian Bulevardin kampuksella.
Kahden ja puolen vuoden Kepeli-hankkeen huipennusta juhlistettiin Bulevardin juhlasalissa. Tapahtuma oli avoin kaikille...

Lue lisää


1 - 7 / 1591

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Uutiskirjeet 2018

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015