Metropolian kampukset avautuvat vaiheittain - pääsääntöisesti etätyöskentely ja -opiskelu jatkuvat.

Katso miten koronavirustilanne vaikuttaa Metropolian toimintaan.

Ikäihmisten palvelut paremmiksi -dialogi toi yhteistä ymmärrystä ja tulevaisuuden toivoa

Myllypuron Metropolian uusi hyvinvoinnin rakentajien kampus kokosi 80 osallistujaa ”Ikäihmisten palvelut paremmaksi” -tilaisuuteen 20.3.2019. Tilaisuuteen kutsuttiin kansalaisia keskustelemaan tästä tärkeästä asiasta ja samalla tutustumaan uuteen Metropolian Myllypuron kampukseen.

Tervetuliaissanat lausui Metropolian liiketoimintajohtaja Katri Luukka”Kansalaiset ovat tärkeä osa korkeakoulua. Haluamme toiminnallamme tuoda yhteen opiskelijoita, alueen asukkaita, yrityksiä ja järjestöjä. Tämän päivän tilaisuudessa keskustelemme ikääntymisestä, hyvästä arjesta ja tulevaisuuden palveluista.”

”Tämä on erityinen hetki. Paikalla on oikeita ihmisiä. Olemme keskustelemassa siitä, miltä ikääntyminen tuntuu, ja mikä tekee elämästämme onnellisen,” projektipäällikkö Ulla Vehkaperä Metropoliasta kertoi. ”Kansalaisilla on yhä enemmän tarvetta osallistua heitä itseään koskevaan keskusteluun, ja siksi olemme valinneet dialogikeskustelut tilaisuuden pääosaan,” Metropolian projektipäällikkö Toini Harra totesi johdantosanoissaan.

Elämä yllättää – mistä löytyvät uudet kivijalat?

Näyttelijä Laura Jurkka viritti tilaisuuden osallistujia omakohtaisella puheellaan luopumisesta, ikääntymisestä ja avuntarpeesta.

Monilla on suunnitelma elämälle ja tietynlainen viitoitettu polku, miten asioiden ajatellaan menevän. ”Mitä sitten, kun elämä ei toteuta sun suunnitelmaa?”, Laura Jurkka kysyi kuulijoilta. ”Mitä sitten, kun jotain yllättävää tapahtuu, ja sun suunnitelmat pyyhkiytyvät pois?”

Terveyden myötä ammatti-identiteetin ja elämän tärkeän kivijalan menettänyt Laura Jurkka jakoi kokemustaan: ”Väsyin, sairastelin, masennuin, ja noin kymmenen vuotta sitten löytyi harvinainen sydänsairaus. Tuntui, että koko rakennelma sortui. Lopulta jäljelle jäi vain ja ainoastaan: Laura.”

Alkutyhjyyden jälkeen Laura Jurkan elämään alkoi löytyä uusia kivijalkoja esimerkiksi laulamisesta, kierrätysaskartelusta, vertaisryhmistä ja arjen kohtaamisista. Raunion alta löytyi uutta. Sieltä löytyi pienen tytön toiveita ja haaveita: ”Jätin ikkunan auki, ja tyhjä tila on pikkuhiljaa täyttynyt.”.

Vanhene ajoissa

Laura Jurkan neuvo kuulijoille oli: ”Vanhene ajoissa”. Sillä hän tarkoitti asioiden ennakointia ja henkistä valmistautumista ikääntymiseen. Jurkan mukaan asiat kannattaa tehdä ennen kuin on viimeinen pakko.

On tärkeä tutustua terveenä apuvälineisiin ja selvittää asumiseen ja liikkumiseen liittyviä vaihtoehtoja. Tietotekniikka on hyvä ottaa haltuun, sillä tekniikka on monessa asiassa välttämättömyys. Jurkan mielestä selviämisen ja yksin pärjäämisen eetos on syvällä meissä, ja hän kannustaa kaikkia suomalaisia harjoittelemaan avun pyytämistä ajoissa.

Mistä rakentuvat ikäihmisten paremmat palvelut?

ltapäivän varsinainen sisältö luotiin Erätauko-dialogeissa, joiden keskiössä olivat ihmisten omat kokemukset ja ajatukset. Osallistujat jaettiin noin kahdeksan hengen dialogiryhmiin. Jokaisessa ryhmässä oli keskustelun vetäjä eli fasilitaattori, joka piti huolen aiheista, teemoista ja aikataulusta.

1. Elämässä pitää olla mielekkyyttä
Keskusteluissa tuli vahvasti esille, että hyvä elämä on kaikille kuuluva asia. Eläkeikäisillä on aikaa vapaaehtois- ja järjestötyöhön, ja moni löytää mielekkyyttä osallistumisen kautta. Monelle ihmiselle tunne siitä, että voi tehdä jotain hyödyllistä - kokea itsensä tarpeelliseksi - on tärkeä. Myös palvelutaloissa tulisi olla taitoa ottaa asukkaita mukaan arkisiin toimiin niin, että kaikkien voimavarat tulisivat käyttöön. Yksi keskusteluissa esille noussut esimerkki oli kehitysvammapuolelta, jossa toinen asuja auttaa toista lukemisessa tai ulkoilussa, kukin taitojensa ja motivaationsa mukaan.

2. Välivaiheen palvelut ja oma palveluvastaava jokaiselle
Välivaiheen yksilöllisille palveluille on tarvetta. Toini Harran mukaan välivaihe on se elämän vaihe, jolloin ei selviä itsenäisesti kaikista arjen tehtävistä, mutta ei vielä ole mahdollisuutta saada kotihoitoa tai tehostettua hoitoa. Yhdessä ryhmässä toivottiin jokaiselle ikääntyvälle nimettyä palveluvastaavaa, joka suosittelisi tilanteeseen sopivia palveluja. Ennakointi olisi monelle mieluisampi kuin äkkiratkaisut pakon edessä.

Arjessa ihmisen tulisi voida tehdä itselleen sopivia valintoja niin pitkään kuin mahdollista. Ikääntymisen edetessä ihmisen tulisi voida itse vaikuttaa hoitoonsa liittyviin asioihin - kuntonsa ja vointinsa mukaan. Poistettua ”kodinhoitajajärjestelmää” kaivattiin takaisin. Entä voisiko vanhuksilla yksi vaihtoehto olla perhekotipaikka laitoksen sijaan? Ja omat villasukat halutaan pitää jalassa osastolla ja palvelukodissa.

3. Asumisen järjestelyt joustavaksi
Ihmisen tulee saada vaikuttaa asumispaikkaansa ja siihen, kenen kanssa asuu. Esimerkiksi palvelukotiin halutaan yhdessä puolison kanssa, kun kotona asuminen ei enää ole turvallista ja mahdollista. Eriarvoistumisen näkökulmasta nousi esille palveluasumisen kalleus. Nykyisen järjestelmän puitteissa asukkaalle jää vain vähän rahaa käytettäväksi. Tämä kaventaa asukkaan elämänpiiriä.

4. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia, mutta vaatii totuttelua
Digitaalisten palvelujen rinnalle tarvitaan aitoja asiakaskohtaamisia. Osallistujia mietitytti, voiko säästöpaineissa ja digihuumassa vanhuspalveluissa jatkossa säilyä mahdollisuus valita edes pääasiallinen asiointitapa? Digitaaliset palvelut koetaan hyvinä, mutta ne eivät saa olla ainoa palvelun muoto.

Tarvitaan enemmän tietoa verkossa olevista sivustoista, kuten Seniori-info-sivustosta, josta saa kootusti tietoa eri asioihin. Huoli on kuitenkin se, että miten ne, joilla ei tällä hetkellä ole tarvittavia laitteita tai osaamista, pääsevät nettiin hakemaan tietoa. Esimerkiksi kirjasto ei aina ole vieressä.
Keskustelusta nousi uusia digi-ideoita, kuten robotti-kauppakassi ja mielialamittari. Robotti-kauppakassi, jonka voi ottaa mukaan kauppareissulle ja palauttaa asuintalon aulaan. Palveluiden tekijöillä ja asiakkailla voisi olla käytössä mittari, joka mittaa työn iloa ja asiakkaan kokemaa iloa. Kuinka paljon hymyä sain tänään aikaan tai kuinka paljon koin myönteisyyttä?

5. Omaisten tehtävä on vaativa ja tärkeä
Omaisilla on kova työ pitää huolta vanhuksista ja vaatia palveluja. Ja liian usein pitää olla röyhkeä, rohkea ja vaativa saadakseen läheiselleen sopivia palveluja. Näin ei pitäisi olla. Systeemi lisää pahoinvointia. Moni asia on kiinni omaisten aktiivisuudesta. Entä ne, joilla ei ole omaisia?

6. Palvelujen laatu ja yksilöllisyys
Ikäihmisille pitäisi tuottaa laadukkaampia palveluja. Nyt tarvitaan laatuajattelua markkinatalouden voiton tavoittelun sijaan. Tarvitaan hyvää johtajuutta. Johdolta tulisi kysyä, miltä tuntuisi itse olla täällä? Joissain vanhusten hoitopaikoissa johto ei pidä työntekijöiden eikä asiakkaiden puolta. Työntekijät vaimennetaan tai heitä ei kuulla. Isot hoitoalanyhtiöt eivät aina ota yksityisyyttä huomioon.

7. Hyvinvointi paranee yhdessä - yhteisöjä ja yhteiskuntaa kehittämällä
Yhteisöllisyys nähtiin lääkkeeksi yksinäisyydelle. ”Ihmisarvo katoaa, kun on yksin. Ihmisarvo syntyy siitä, että on yhdessä toisten ihmisten kanssa,” mieshenkilö sanoi. Keskustelijat totesivat, että tavoittelemamme hyvä elämä kuuluu kaikille. Yhteisöjä halutaan kehittää sellaisiksi, että niissä on tilaa kaikille. Meidän pitäisi oppia luottamaan ihmisiin, toisiimme. Yhteiskunnan pitäisi olla meitä varten.

8. Kuuntelenko minä? Mitä voisin tehdä?
Yleinen kokemus on, että eläkeläisiä ei kuunnella. Kuunteleminen ei lähtökohtaisesti maksa mitään. Olisi halvempaa, jos lääkäri kuuntelisi kerran kunnolla asiakastaan. Keskustelusta nousi näkemys, että välinpitämättömyys lähtee yleisestä kulttuurista ja siitä kumpuaa tunne, että en tule kuulluksi. On helppo syyttää jotain instituutiota. ”Entä jos kysymys palautuu itseen – voisimmeko me jokainen kuunnella paremmin ja kysyä itseltämme: kuuntelenko minä?”

Jokaisen ääni kuului dialogissa

Dialogi-ryhmäkeskustelut vaikuttivat onnistuneelta valinnalta. Jokainen osallistuja pääsi itse keskustelemaan omista lähtökohdistaan. Toini Harra huokui tyytyväisyyttä valittuun rakenteeseen: ”Kokonaisuuden koordinointi onnistui hyvin, samoin itse keskustelut pienryhmissä. Keskustelu oli vilkasta. Moniäänisyys tuli hyvin esiin, ja ihailin osallistujien rohkeutta tuoda esiin omia mielipiteitään.”

Tilaisuuden ja loppukeskustelun vetäjä Yle:n erikoistoimittaja Tiina Merikanto summasi pienryhmissä käytyä keskustelua. Ryhmissä esille nousseet teemat olivat yksilöllisyys, merkityksellisyys, yhteisöllisyys ja tulevaisuuden palvelut. Tiina Merikanto kannusti jokaista osallistujaa miettimään aiheita oman itsensä kautta ja kysyi osallistujilta: ”Mitä minä voisin tehdä muiden hyväksi? Sen sijaan, että vaadimme ylhäältä jotain, voimme miettiä: Miten voin olla merkityksellinen toiselle?”.

Liikettä niveliin Mummodiskossa

Kaiuttimissa soi 70- ja 80-lukujen menevä musiikki. Tilaisuuden osallistujajoukko asteli iloisesti auditorion edustan tanssilattialle. Tilaisuuden hyväntuuliset kohtaamiset jatkuivat tanssin pyörteissä. Jokaiselle tuttu disco-musiikki laittoi kehot liikkeelle ja nosti hymyt kasvoille. Mummodisko oli onnistunut päätös keskustelevalle tilaisuudelle. Hyväntuulinen meininki upposi täysillä myös ruuhkavuosia elävään perheenäitiin.

Teksti: Henna Tarjanne-Lekola
Kuvat: Anu Ipatti

Faktat:

Kansalais-Soteuttamo: Sitran Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamo edistää ekosysteemiajattelua sote-alalla ja eri toimialojen välillä.

Erätauko-dialogi. Sitran luoma toimintamalli rakentavan keskustelun käymiseen.

Mummodisko on geronomien Mikko Haapalaisen ja Joni Tammisalon uusi vanhustyön konsepti. Mummodisko vie musiikin ilosanomaa suomi-grooven merkeissä vanhusten luo tarjoten vaihtoehtoisia musiikkivalintoja ikivihreiden kappaleiden rinnalle. fi-fi.facebook.com/mummodisko/

Järjestäjät:

Ikäihmisten palvelut paremmaksi -tilaisuuden järjestäjinä olivat 6Aika-hankkeet: Hyvinvointiyritykset kiertoon ja HIPPA - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla sekä Sitran Soteuttamo.

Lisätietoja:

Ulla Vehkaperäulla.vehkapera [at] metropolia.fi , puh. 040 714 5147
Hyvinvointiyritykset kiertoon

Toini Harra, toini.harra [at] metropolia.fi, puh. 040 334 6102
HIPPA - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla