Robottibussien rooli ja mahdollisuudet joukkoliikennejärjestelmässä

Essi Kyllönen

Automaattiajoneuvojen teknologia kehittyy jatkuvasti, ja automaattisen minibussin liikennöintiä on kokeiltu viime vuosina useissa eri projekteissa Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) alueella. Tulevaisuudessa, teknologian kehityttyä, automaattiajoneuvoja voisi hyödyntää osana joukkoliikennejärjestelmää, vaikka tähänastisten kokemusten perusteella robottibusseja ei ole kannattavaa hankkia linjaliikenteeseen aivan lähivuosina. 

Toistaiseksi robottibussien teknologia asettaa liikaa rajoitteita kustannustehokkaalle liikennöinnille, eikä niitä ole vielä kannattavaa kilpailuttaa linjaliikenteeseen. Robottibussien mahdolliset hyödyt joukkoliikennejärjestelmälle ja rooli osana joukkoliikennejärjestelmää tarkentuvat kokeilujen edetessä ja teknologian kehittyessä.

HSL katsoo liikkumisen kokonaisuutta

Yksi HSL:n perustehtävistä on kehittää toimivaa liikkumisen kokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. HSL on mukana ja seuraa projekteja, joissa kokeillaan uusia liikenneteknologioita, jotka voivat tulevaisuudessa tehostaa ja parantaa joukkoliikennettä.

Robottibussikokeilujen kautta HSL on saanut ajantasaista tietoa automaattiajoneuvojen teknologisesta kehityksestä ja luonut kontakteja alan toimijoiden kanssa. Tarkkoja linjauksia robottibussien käytöstä ja tulevaisuudesta osana HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmää ei ole vielä tehty, mutta projekteista saadut kokemukset ovat selventäneet robottibussien käyttöönottoon liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Mahdolliset hyödyt puntarissa

Yksi robottibussien hyödyistä voivat olla niiden tarjoamat mahdollisuudet säästöihin kuljettajakustannuksissa, jotka muodostavat huomattavan osan tavanomaisen bussiliikenteen operointikustannuksista. Kuskittomilla ja etäohjatuilla ajoneuvoilla olisi mahdollista tarjota enemmän palvelua kasvattamatta kustannustasoa nykyisestä, kun muutama operaattori valvoisi useamman ajoneuvon etenemistä. Tämä vaatii kuitenkin huomattavaa teknologista kehitystä ja kokemuksia turvallisesta etäohjatusta liikennöinnistä.

Joukkoliikennejärjestelmän yhtenä haasteena on kustannustehokkaan ja kysyntään vastaavan palvelun tarjoaminen harvempaan asutuilla alueilla, joilla joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat pieniä. Kutsupohjaisesti toimivilla robottibusseilla olisi mahdollista täydentää joukkoliikennetarjontaa ja tarjota täsmennetysti kysyntään vastaavaa palvelua. Tällaisilla matalamman kysynnän alueilla katuverkon kunto on kuitenkin usein vaihtelevaa, mikä aiheuttaa jo nykytilanteessa haasteita luotettavalle liikennöinnille.

Suuremman kysynnän alueilla robottibusseilla voitaisiin tarjota niin kutsuttuja viimeisen kilometrin matkoja ja täydentää liityntäliikenteen palvelua. Pieniä robottibusseja on myös esitetty hyödynnettäväksi nykyäänkin pienkalustolla liikennöitävillä lähibussilinjoilla, joilla täydennetään tavanomaista bussiliikennettä ja tarjotaan muun muassa ikäihmisille ja heikommin liikkuville yhteyksiä asuinalueilta lähipalveluihin. Lähibussien käyttäjille kuljettajan läsnäolo ajoneuvossa on kuitenkin tärkeää, sillä kuljettaja pystyy muun muassa auttamaan ajoneuvoon nousemisessa ja poistumisessa.

Toimintavarmuus kriittisin tekijä

Robottibussien teknologian ja toimintavarmuuden on kehityttävä nykyisestä, jotta ne voisivat tuoda lisäarvoa joukkoliikenteen käyttäjille ja joukkoliikennejärjestelmälle kokonaisuutena.

Robottibussien tulisi pystyä tarjoamaan vähintään samantasoista, mutta mielellään parempaa palvelua kuin nykyisillä busseilla on mahdollista tarjota. Ajoneuvojen matkustajakapasiteettia on kasvatettava nykyisestä ja ajoneuvojen on oltava etäohjattavia.

Kokeiluissa käytössä olleiden robottibussien liikennöintinopeus on turvallisuussyistä ollut noin 15km/h, ajoneuvoissa on saanut olla operaattorin lisäksi vain kahdeksan matkustajaa ja reitinvalintaan on liittynyt runsaasti erilaisia reunaehtoja.

Ollakseen todellinen joukkoliikenneratkaisu, robottibussien tulee pystyä liikennöimään kaikenlaisissa sääolosuhteissa, yli 30 km/h nopeusrajoitusalueilla muun liikenteen nopeudella sekä erilaisissa liikenneympäristöissä.

Essi Kyllönen

 

Essi Kyllönen toimii joukkoliikennesuunnittelijana HSL:ssä ja on ollut HSL:n edustajana mukana robottibussiprojekteissa keväästä 2017 alkaen. Koulutukseltaan hän on FM.

Tämä artikkeli on osa Helsinki Robobusline -julkaisua. Siirry julkaisun etusivulle

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja

Helsinki RobobusLine — Robottibussi Helsingin kaduilla 

© Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
TAITO-sarja 34
Helsinki 2019
ISBN 978-952-328-184-4

ISSN 2669-8021

Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toimittanut: Eetu Rutanen & Milla Åman Kyyrö

 

www.metropolia.fi/julkaisut

Julkaisu on tuotettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän Helsinki RobobusLine -hanketta, joka osarahoitettiin Helsingin kaupungin innovaatiorahaston varoin. Hanke tuki mySMARTLife -hankekokonaisuutta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No 731297 mukaisesti.