Robottibussimatkustajien ajatuksia kokeiluista

Milla Åman Kyyrö

Matkustajat ovat hypänneet uteliaina kyytiin Helsinki RobobusLine -hankkeen pitkäkestoisten pilottien aikana Helsingin Kivikossa vuonna 2018 ja Kalasatamassa vuonna 2019. Matkustajia oli yhteensä noin 5000 henkilöä, joista kuudesosa vastasi kyydissä olleille suunnattuun kyselytutkimukseen.

Kyselyllä selvitettiin robottibussikokemuksia ja suhtautumista tulevaisuuden liikkumisratkaisuihin. Kysymyksissä huomioitiin teemoittain turvallisuuden tunne, omat liikkumisvalinnat, auton omistaminen ja liikkumismuodon valintaperusteet. Vastausvaihtoehdoiksi on annettu asteikko 1–7, “erittäin huono – erittäin hyvä”. Lisäksi kerättiin avoimia kommentteja. Tähän artikkeliin on koottu mielenkiintoisimmat kyselyyn osallistuneiden havainnot.

Äkkijarrutukset ärsyttävät

Ottaakseen robottibussin vakituisesti osaksi matkaketjuaan vastaajat pitävät yleisesti tärkeänä, että matkanteko on joutuisaa. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä robottibussi ei tällä hetkellä kuitenkaan turvallisuussyistä voi ajaa lujaa.

Robottibussin ominaisuuksiin kuuluu ympäristön herkeämätön tarkkailu sensorien avulla. Sensorit auttavat välttämään törmäyksiä muiden tielläliikkujien kanssa, mutta ne saattavat reagoida jopa tuulessa pyörivän roskan vuoksi.

Kalasataman pilottiin osallistuneet ovat antaneet kyselytutkimuksen vapaamuotoisessa palautteessa kritiikkiä erityisesti äkkijarrutuksista, joita robottibussi tekee havaitessaan yllättäen esteen reitillään. Vaikka kulkunopeus on ollut aina reippaasti alle 20 km/h, ne tuntuvat sisällä istuvista epämiellyttäviltä. Turvavyön käyttö on matkustajien eduksi näissä tilanteissa.

Yksittäinen suurin kommentti liittyi bussin liikennöintinopeuteen. Matkustajat toivoivat bussin kulkevan nopeammin. Toisaalta he olivat huolissaan siitä, miltä äkkijarrutukset tuntuisivat kovemmissa nopeuksissa.

Yksilölliset motiivit liikkumistavan valinnalle

Kyselytutkimukseen osallistuneet ovat arvioineet, kuinka heidän kulkutottumuksensa tulevat muuttumaan vuoteen 2030 mennessä. Pyöräily, kävely ja joukkoliikenne joko pysyvät nykyisellä tasolla tai kasvattavat osuuttaan vastaajien liikkumistapana.

Päättäessään, kuinka liikkua paikasta toiseen, Kalasataman vastaajat pitivät erittäin tärkeinä valintaperusteina sekä hintaa että ympäristöystävällisyyttä (molemmat 29,6 %) ja terveyshyötyjä (27,8 %), kun puolestaan Kivikko-vastauksissa erittäin tärkeiksi arvioitiin hinta (22,3 %), nopeus (18,4 %) ja terveyshyödyt (17,5 %).

Toimiva joukkoliikenne saa luopumaan autoilusta

Robottibussit ovat sähkökäyttöisiä ja tarjoavat vähäpäästöisemmän kulkutavan polttomoottoriin verrattuna. Yksityisautoilusta luopumiseen ympäristösyyt ovatkin motiivina jonkin verran, melko paljon tai paljon yhteensä 74,7 %:lle Kalasatamassa kyselyyn vastanneista. Kivikon kyselyssä samat perusteet pätivät 63,1 %:lle vastaajista.

Kalasataman kyselyyn vastanneista 16,4 % ja Kivikko-kyselyssä 5,8 % aikoo vuoteen 2030 mennessä vähentää joka tapauksessa yksityisautoiluaan paljon.

Kalasataman vastaajista 41,7 % on täysin valmis jättämään oman auton hankkimatta tai luopumaan yksityisautoilusta, mikäli paikalliset joukkoliikennepalvelut ovat tulevaisuudessa hyvät, kun taas Kivikossa kyselyyn vastanneista 29,4 % koki voivansa luopua autoilusta samoilla ehdoin.

Ovatko yhteiskäyttöiset kulkuneuvot tulevaisuutta?

Kun vastaajat arvioivat omien liikkumistapojensa muuttumista vuoteen 2030 mennessä, yhteiskäyttöisten kulkuneuvojen mahdollisuus, kuten kaupunkipyörät tai taloyhtiön jaettu sähköauto, kiinnosti Kivikko-alueella 14,9 % ja Kalasataman alueella 28 % vastaajista.

Kysymyksen “voisin korvata yksityisauton yhteiskäyttöisellä” vastausten jakauma Kalasatamassa kertoo, että täysin eri mieltä, eri mieltä tai melko eri mieltä on 22,4 % vastaajista, kun taas täysin samaa mieltä, samaa mieltä tai melko samaa mieltä on yhteensä 59,8 % vastaajista. Kivikko-kyselyn vastauksissa erimielisten osuus on 37,8 % ja samanmielisten osuus 55,4 %.

Milla Åman Kyyrö

 

Milla Åman Kyyrö työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa viestintäsuunnittelijana. Hän vastaa älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän viestinnästä. Koulutukseltaan Milla on kulttuurituottaja (YAMK).

Tämä artikkeli on osa Helsinki Robobusline -julkaisua. Siirry julkaisun etusivulle

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja

Helsinki RobobusLine — Robottibussi Helsingin kaduilla 

© Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
TAITO-sarja 34
Helsinki 2019
ISBN 978-952-328-184-4

ISSN 2669-8021

Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toimittanut: Eetu Rutanen & Milla Åman Kyyrö

 

www.metropolia.fi/julkaisut

Julkaisu on tuotettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän Helsinki RobobusLine -hanketta, joka osarahoitettiin Helsingin kaupungin innovaatiorahaston varoin. Hanke tuki mySMARTLife -hankekokonaisuutta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No 731297 mukaisesti.