Robottibussin operaattorikoulutus

Azat Ismailogullari

Robottibussin operaattori on uusi ja toistaiseksi pieni mutta kasvava ammattikunta. Tässä artikkelissa käydään läpi pääpiirteittäin robottibussin operaattoreiden rooli ja operointiin tarvittava operaattorikoulutus, joka on toteutettu Navya Autonom Shuttle robottibussilla. Perusperiaatteet pätevät myös muiden valmistajien vastaaviin ajoneuvoihin.

Mihin operaattoreita tarvitaan?

Robottibussilla, kuten millä tahansa ajoneuvolla, on oltava vastuullinen henkilö (tavallisissa autoissa kuljettaja), joka vastaa ajoneuvosta liikenteessä. Lain puolesta vastuuhenkilön ei kuitenkaan tarvitse olla välttämättä ajoneuvon kyydissä. Robottibussi tarvitsee silti nykyisellään operaattoreita paristakin syystä.

Robottibussit eivät ole toistaiseksi teknisesti valmiita pelkästään etänä valvottavaksi (ja poikkeustilanteissa ohjattavaksi). Valmistajilla ja palveluntarjoajilla on kyllä omia valvomoita, joista bussi voidaan pysäyttää etänä, mutta esimerkiksi esteiden kierto tapahtuu kyydissä olevan operaattorin ohjaamana.

Operaattori toimii myös asiakaspalvelijana. Robottibussit ovat uusia kulkuvälineitä matkustajille, jonka vuoksi käytännöt voivat olla epäselviä. Näitä epäselvyyksiä operaattorit avaavat matkustajille, mikä tekee matkustamisen sujuvammaksi ja kokemuksen miellyttävämmäksi.

Metropolian hankkeissa vuodesta 2015 kertyneiden kokemusten perusteella robottibusseissa on hyvä olla pilottivaiheessa kaksi operaattoria, jolloin toinen voi keskittyä bussin valvontaan sekä liikenteen seurantaan ja toinen asiakaspalveluun. Jos bussissa on vain yksi operaattori, saattaa asiakaspalvelu matkustajien suuntaan heikentyä ja keskittyminen liikenteen seuraamiseen herpaantua. Kahden operaattorin avulla myös tauottaminen onnistuu vaivattomasti. Esimerkiksi lounastauon ajan bussissa pärjää yksinkin, tällöin keskittyminen on kohdistettava liikennöintiin asiakaspalvelun sijasta.

Projektien tiimoilta matkustajia on pyydetty vastaamaan kyselyihin robottibussikyytiä koskevista kokemuksista sekä liikkumisesta yleisesti. Vastausten kerääminen vie oman aikansa operaattoreilta.

Robottibussit ovat vielä kehitysvaiheessa, jonka vuoksi ajoittain toiminnassa ilmenee ongelmia. Näiden ongelmien ratkomista helpottaa, kun paikalla on yhden sijasta kaksi paria silmiä ja käsiä selvittämässä tilannetta. Virhetilanteissa esimerkiksi on hyvä, että työparista toinen voi mennä bussin ulkopuolelle videokuvaamaan robottibussin käyttäytymistä.

Koulutuksella turvallista kyytiä

Operaattorikoulutuksen päätavoite on robottibussin turvallinen operointi. Tehtävään hakevien täytyy

  • osata suomea sekä englantia
  • olla asiakaspalveluhenkisiä
  • omistaa voimassa oleva B-ajokortti (D1 tai D, jos halutaan kuljettaa operaattorin lisäksi enemmän kuin kahdeksan henkilöä).

Tekninen osaaminen on hyvä lisä, mutta ei täysi välttämättömyys. Ongelmien esiintyessä otetaan yhteys robottibussin valmistajaan tai palveluntarjoajaan, joka auttaa pulmien selvittämisessä. Varsinaisia koodaus- tai muita ohjelmointitaitoja ei operoidessa tarvita.

Tehtävään valittujen koulutus aloitetaan tutustumalla robottibussiin paikan päällä ja perehtymällä valmistajan luomiin koulutusmateriaaleihin. Koulutusmateriaaleissa käydään teoriatasolla läpi muun muassa:

  • bussin ja valmistajan esittely
  • bussin käynnistys ja sammutus
  • operointi manuaali- ja automaattitilassa
  • matkustajien informointi
  • etävalvomon kanssa kommunikointi
  • riskien välttäminen.

Materiaaleihin tutustumisen jälkeen on aika aloittaa manuaaliajon harjoittelu. Harjoittelussa kouluttaja näyttää ensin bussin toimintoja, jonka jälkeen koulutettavat pääsevät kokeilemaan niitä itse ja harjoittelemaan robottibussin sulavaa ohjaamista. Manuaaliohjaus suoritetaan Navyan Autonom Shuttle -robottibussissa Xbox-ohjaimen avulla.

Operaattoreiden saatua robottibussin perusteet ja manuaaliajon haltuun, on aika siirtyä automaattitilan eli niin kutsutun operoinnin harjoitteluun. Tätä varten tarvitaan bussille ohjelmoitu reitti. Operointia harjoitellaan joko pilottia tai erikseen harjoittelua varten ohjelmoidulla reitillä. Reitti joudutaan täten ohjelmoimaan ennen automaattitilan koulutusta tai koulutettavien on vaihtoehtoisesti matkustettava harjoittelemaan jonnekin, jossa reitti on valmiina.

Kuten manuaalitilan harjoituksissa, myös automaattitilassa kouluttaja näyttää ensin, miten tulee toimia, jonka jälkeen operaattorikoulutettavat harjoittelevat samaa.

Koulutuksen päätteeksi operaattoreille annetaan todistukset suoritetusta koulutuksesta. Todistuksen kopio toimitetaan myös robottibussin valmistajalle, joka puolestaan antaa jokaiselle operaattorille oman salasanan robottibussin käyttöön.

Uuden operaattorin aloittaessa operoinnin on kouluttajan tai muun kokeneemman henkilön hyvä olla mukana ensimmäisinä päivinä, näin uusi operaattori saa välittömästi tukea mahdollisissa ongelmatilanteissa. Ensimmäisten parin viikon aikana operaattorille kehittyy ”silmää” robottibussin operointiin, kun hän pikkuhiljaa tottuu bussin toimintaan ja ominaisuuksiin.

Operoinnin tulevaisuus

Tulevaisuudessa tavoitteena on saada operaattori jossain vaiheessa pois robottibussin kyydistä. Kyseessä on ajoneuvo, jonka on tarkoitus olla autonominen tai kansankielellä ”kuskiton bussi”. Ilman operaattorin poistamista onkin kieltämättä hankala saavuttaa itseajavan tekniikan avulla tavoiteltavia kustannussäästöjä.

Operaattorin poistamiseksi robottibussin kyydistä tulisi tekniikan kehittyä. Kun tekniikka saavuttaa tarvittavan tason, yksi henkilö voisi hallita useita robottibusseja luotettavasti etänä.

Kun bussissa ei ole enää operaattoria, on tilalle mietittävä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa matkustajien informointi ja kysymyksiin vastailu. Tähän voisi olla apuna interaktiivinen järjestelmä, joka neuvoisi matkustajia ja vastaisi heidän kysymyksiinsä. Olisivatko matkustajat valmiita edellä mainitun järjestelmän käyttöön? Tässä on varmasti suuria alueellisia eroja.

Toisaalta kehitteillä on jo samaa teknologiaa hyödyntäviä täysikokoisia busseja. Ehkä voimme nähdä tulevaisuudessa robottibussin sisällä muita palveluita, kuten vaikka kahvilan. Kahvilan pitäjä voisi osata vastata yleisimpiin bussia koskeviin kysymyksiin ja ohjata haastavammat kysymykset oikeille tahoille.

Henkilökunnan säilyminen robottibussin kyydissä ja vuorovaikutus matkustajien kanssa voisivat auttaa henkilökohtaisen turvallisuudentunteen parantumiseen, jonka on todettu tutkimuksessa olevan tavallista bussia heikompi. Varsinainen robottibussin liikennöinnin valvonta toteutettaisiin tässä tilanteessa etänä.

Lähteet

Liikenne- ja viestintäministeriö. Suomi edelläkävijä automaattibussien tutkimuksessa – kuskiton bussi tuntuu luotettavalta, verkkosivu. Luettu 8.8.2019.

Azat Ismailogullari

Azat Ismailogullari toimii projektipäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä. Robottibussihankkeiden parissa hän on työskennellyt vuodesta 2015 alkaen. Koulutukseltaan hän on auto- ja kuljetustekniikan insinööri (AMK)

Tämä artikkeli on osa Helsinki Robobusline -julkaisua. Siirry julkaisun etusivulle

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja

Helsinki RobobusLine — Robottibussi Helsingin kaduilla 

© Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
TAITO-sarja 34
Helsinki 2019
ISBN 978-952-328-184-4

ISSN 2669-8021

Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toimittanut: Eetu Rutanen & Milla Åman Kyyrö

 

www.metropolia.fi/julkaisut

Julkaisu on tuotettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän Helsinki RobobusLine -hanketta, joka osarahoitettiin Helsingin kaupungin innovaatiorahaston varoin. Hanke tuki mySMARTLife -hankekokonaisuutta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No 731297 mukaisesti.