Ylempi ammattikorkeakoulututkinto osana suomalaista korkeakoulukenttää

Metropolia Master’s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Tutustu julkaisun muihin artikkeleihin.
Marjatta Kelo.

Marjatta Kelo
FT
Kehityspäällikkö, YAMK-tutkinnot
Metropolia Ammattikorkeakoulu
marjatta.kelo metropolia fi 

Ammatilliset maisteriopinnot

Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK-tutkinto) on ammatillisesti profiloitunut maisteritasoinen tutkinto, joka tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Se mahdollistaa myös jatko-opinnot. (1.)

Metropolia Ammattikorkeakoulu täyttää tämän julkaisun ilmestymisvuonna 2018 täydet 10 vuotta. On aika tuoda esiin, millaisia työelämäläheisiä kehittämistehtäviä opinnoissa on tehty ja millaista osaamista opinnäytetyöt ovat tuottaneet tekijöilleen, heidän työyhteisöilleen ja koko toimialoille. Julkaisussa kehittämistyötä kuvataan työn tehneen alumnin ja asiantuntijaopettajan artikkelin vuoropuheluna.

YAMK-tutkinnot ovat aikuiskoulutustutkintoja, joiden sisältöjä on suunniteltu yhdessä työelämän edustajien kanssa. Tutkintoon hakevalta edellytetään ammattikorkeakoulu- tai soveltuva korkeakoulututkinto ja sen suorittamisen jälkeen kolme vuotta työkokemusta. YAMK-tutkinnon laajuus on 60–90 opintopistettä. Opinnot vastaavat 1–1,5 vuoden päätoimisia opintoja. (1.) Usein tutkinto suoritetaan työn ohessa monimuoto-opiskeluna, jolloin opiskeluaika voi olla käytännössä pidempi.

YAMK-tutkinnot vakinaistettiin suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään 1.8.2005 (2). Vuonna 2015 suoritetuista maisteritason tutkinnoista 13,4 % oli YAMK-tutkintoja, ja vuoteen 2020 mennessä niiden osuuden ennustetaan kasvavan 15–20 prosenttiin (3).

Metropolia Ammattikorkeakoulun ensimmäiset YAMK-ohjelmat alkoivat 2003. Nämä vanhimmat YAMK-tutkinnot alkoivat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa ja EVTEK-ammattikorkeakoulussa, jotka vuonna 2008 yhdistyivät Metropoliaksi. Vuosien saatossa tutkinto-ohjelmien määrä on lisääntynyt. Vuonna 2018, tätä julkaisua tehtäessä, tutkinto-ohjelmia on 25, joista viisi on englanninkielisiä. Ohjelmia on eri koulutusaloilla seuraavasti: liiketaloudessa kolme, tekniikassa kahdeksan, kulttuurissa kuusi ja sosiaali- ja terveysalalla kahdeksan (4).

YAMK-tutkinto-ohjelmien sisältöjä on kehitetty vastaamaan työelämän osaamistarpeita. Työelämän jatkuvasti muuttuessa pyritään koulutuksessa myös ennakoimaan tulevia tarpeita. Osa ohjelmista on monialaisia niin, että niissä opiskelee opiskelijoita eri koulutusaloilta (esim. tekniikan, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalalta) (4). Vuoden 2017 loppuun mennessä Metropolian ylemmistä tutkinnoista on valmistunut yli 2500 asiantuntijaa, mikä on 13,6 % kaikista Suomessa tähän asti suoritetuista YAMK-tutkinnoista (5).

YAMK-tutkinnolla uutta osaamista työelämään

Globalisaatio, väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja työn murros sekä uuden teknologian kehitys muuttavat työn luonnetta. Nopeasti muuttuva työelämä haastaa yksilöitä ja työyhteisöjä jatkuvaan ammattiosaamisen sekä tietojen ja taitojen kehittämiseen.

YAMK-tutkinnot kehitettiin vastaamaan työelämän muutosta ja muuttuvia osaamistarpeita. Tutkinnon osaamistavoitteita ovat

  • asiantuntijaosaaminen
  • syvällinen poikkitieteellinen, monialainen lähestymistapa
  • tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
  • autonomisuus, vastuullisuus ja yhteiskehittäminen
  • työelämä- ja tulevaisuusorientaatio, työelämäverkostot
  • moniulotteisuus
  • käsitteellinen osaaminen (3, 6).

YAMK-tutkinto siis profiloituu vahvasti nimenomaan työelämää kehittäväksi tutkinnoksi. Tämä toteutuu erityisesti opinnäytetöissä, jotka toteutuvat työelämän kehittämistehtävinä ja tuottavat uutta tietoa ja osaamista. Näin ne edistävät myös aluekehitystä. Opinnäytetyö toteutetaan usein kolmen tahon, opinnäytetyön ohjaajan, opiskelijan ja työelämän ohjaajan, yhteistyönä. Kun kehittämistyö toteutetaan omalle työorganisaatiolle, siitä on hyötyä koko organisaatiolle: se tuottaa uusia ratkaisuja ja toimintamalleja sekä käytäntöön soveltuvia tuloksia (7).

Yliopiston maisteriohjelman opinnäytetyö on kirjallinen tutkielma, jossa opiskelija osoittaa tieteellistä ajattelua, tutkimusmenetelmien hallintaa ja tutkielman aihepiirin tuntemusta (ks. esim. 8). Sen sijaan YAMK-tutkinto tuottaa enemmän sellaista osaamista, joka vastaa suoraan työelämän tarpeisiin. YAMK-tutkintoa onkin pidetty tarpeellisena korkeakoulutuksen väylänä ja osaamisen tuottajana työmarkkinoille. Työnantajat ovat kokeneet, että YAMK-tutkinto vastaa työelämän osaamisvaatimuksiin. He ovat arvostaneet tutkinnon työelämäkeskeisyyttä sekä tutkinnon tuomaa erityisosaamista. (9.)

Omaa osaamista kehittämässä

YAMK-tutkintojen historian aikana on myös erilaisten selvitysten avulla kerätty tietoa YAMK-opiskelun motiiveista ja opiskeluista koetuista hyödyistä. Tärkein motiivi YAMK-tutkinnon opiskeluun on osaamisen ja itsensä kehittäminen. Tutkinnolla varmistetaan omaa kilpailukykyä ja kykyä vastata työelämän haasteisiin. Samalla varmistetaan omaa asemaa organisaatiossa ja työmarkkinoilla. Tutkinnon myötä työpaikkakohtainen osaaminen kasvaa, kun opinnäytetyöskentelyssä ratkaistaan työpaikkakohtaisia kehittämishaasteita ja -tarpeita sekä rakennetaan uutta osaamista. Valmistuneet katsovat hyötyneensä tutkinnosta myös yleisten valmiuksien kasvaessa. Näitä ovat muun muassa valmiudet asiantuntijatyöhön ja elinikäiseen oppimiseen. (9, 10.)

YAMK-tutkinnon suorittaneet kokevat saaneensa koulutuksesta laajasti ja monipuolisesti työelämävalmiuksia, kuten asia- ja asiantuntijuusosaamista. Tutkinnosta on saatu myös tutkimusosaamista, avarakatseisuutta, työn- ja ajanhallintaa sekä yhteistyö- ja verkostosuhteita. (9.)

Alumnit ja opiskelijat näkivät YAMK-opintojen parhaina puolina käytännönläheisyyden ja aidon siteen työelämään. Teorian, menetelmäopintojen ja ajantasaisen tutkimustiedon liittäminen työelämäkontekstiin koettiin tärkeäksi. Lisäksi opiskelijat pitivät tärkeinä joustavia opintomahdollisuuksia työn ohessa ja työelämässä saavutetun osaamisen arvostamista. (Vrt. 3.)

YAMK-tutkinnon suorittaneet ovat tyytyväisiä tutkintoonsa, joka on vauhdittanut heidän urakehitystään. He ovat työllistyneet hyvin asiantuntija-, esimies- ja johtamistehtäviin. (3, 7, 11, 12.) Tutkinnon suorittaneille myös YAMK-opintojen henkilökohtainen merkitys on suuri (vrt. 10).

Lähteet:

  1. Opetushallitus n.d.
  2. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005.
  3. Arene 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana – YAMK-tutkinnot suomalaisena koulutusinnovaationa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. 
  4. Metropolia Master’s – maisteritason tutkinto ammattilaisen urakehitykseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
  5. Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu 2018. 
  6. European Qualifications Framework (EQF): Descriptors defining levels in the European Qualifications Framework (EQF). [viitattu 31.10.2018]
  7. TRAL tutkii 2012. Ylempi tradenomitutkinto työelämässä. 
  8. Kas­va­tus­tie­tei­den mais­te­rioh­jel­ma: eri­tyis­pe­da­go­giik­ka, kas­va­tus­tie­teen mais­te­ri (2 v). 
  9. Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.
  10. Kettunen, M. & Mäkinen, P. 2015. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden näkemyksiä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.
  11. Nissinen, A. 2014. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto työmarkkinoilla ja osaamisen kehittäjänä. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Centria-ammattikorkeakoulu.
  12. Viinamäki, L. & Pohjola, A. 2016. Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja A. Tutkimukset 1/2016. Rovaniemi. 
Metropolia Master’s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Tutustu julkaisun muihin artikkeleihin.