Tuloksellista oppimista YAMK-tutkinnoissa

Metropolia Master’s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Tutustu julkaisun muihin artikkeleihin.
Marjatta Kelo.

Marjatta Kelo
FT
Kehityspäällikkö, YAMK-tutkinnot
Metropolia Ammattikorkeakoulu
marjatta.kelo metropolia fi 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK-tutkinnot) ovat aikuiskoulutustutkintoja, joihin kouluttautuvat jo työelämässä olevat ammattilaiset. Tutkinnon myötä he syventävät ammatillisia valmiuksiaan sekä asiantuntijuuttaan omalla alallaan.

Säädökset määrittävät YAMK-opinnoille tavoitteet, joiden mukaan niiden tulee antaa valmiudet

  • toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä
  • seurata tutkimustiedon ja ammattialan kehitystä
  • kehittää osaamista jatkuvasti ja soveltaa eri alojen tietoja
  • kehittää tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa uutta tietoa ja soveltavia, luovia ratkaisuja ongelmiin
  • ottaa vastuuta ammattialan käytäntöjen kartuttamisesta ja uusien strategisten lähestymistapojen kehittämisestä
  • viestiä ja toimia kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (1, 2).

Keskeistä YAMK-tutkintojen sisältöjen kehittämisessä on, että niitä suunnitellaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Myös opintojen aikana yhteistyö työelämän kanssa on tiivistä: muun muassa opinnäytetyö toteutuu aitoon työelämään tehtävänä tutkimuksellisena kehittämistyönä. Siinä opiskelija soveltaa oman alansa asiantuntijatietoa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä. Näin hän osoittaa tavoitteissa vaadittua kykyä toimia työelämän kehittäjänä, uudistajana ja muutosjohtajana. (Vrt. 3.)

Käsillä olevassa julkaisussa esitellään YAMK-opintoja sekä niissä tehtyjen kehittämistöiden tuloksia ja vaikuttavuutta. Tässä artikkelissa pohdin, miten edellä esitetyt YAMK-tutkintojen tavoitteet näkyvät tämän julkaisun artikkeleissa. Lisäksi tuon esiin haasteita, joita YAMK-tutkintojen kehittäminen mahdollisesti kohtaa tulevaisuudessa.

Työelämänäkökulma YAMK-tutkintoihin

Ylemmät AMK-tutkinnot ovat työelämälähtöisiä ja ammatillisesti profiloituneita tutkintoja, jotka palvelevat työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeita (4, 5, 6). Tutkinnot vastaavat työelämän uudistuviin osaamistarpeisiin ja -vaatimuksiin sekä vahvistavat työelämän osaamisperustaa ja aluekehitystä (Ks. 7).

Ojalan tutkimuksen mukaan työnantajat arvioivat, että YAMK-tutkinnon suorittaneiden osaamiselle on kysyntää työelämässä. Kykyä itsenäiseen työskentelyyn pidettiin tärkeänä. Lisäksi korostettiin oman alan asiantuntijuusosaamista, yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostotyöosaamista, kykyä toimia muutostilanteissa, ajanhallintaa sekä priorisointikykyä ja kehittymiskykyä. Nämä ovat keskeisiä työntekijältä työelämässä odotettuja valmiuksia. (Ks. 7.)

Tämän julkaisun artikkelit osoittavat, että YAMK-koulutuksen opinnäytetyöt ovat hyödyttäneet työelämää onnistuneina ratkaisuina asiakastyössä, uusina toimintamalleina ja johtamisen työkaluina, jotka ovat suoraan sovellettavissa organisaatioissa. Alumnien artikkelit tuovat esiin myös YAMK-opintojen myötä oppijoissa tapahtunutta ammatillista ja henkilökohtaista kasvua ja oppijoiden verkostoitumista.

Opinnäytetyöt työelämää kehittämässä

YAMK-tutkintoon valmistuva on osaaja, joka työyhteisön jäsenenä kehittää yrityksen tai organisaation toimintaa ja samalla omaa työtään. Tähän hän saa valmiuksia opintoihin liittyvien oppimis- ja kehittämistehtävien sekä niiden kautta rakentuvan osaamisen kautta. Usein nämä tehtävät toteutetaan omalla työpaikalla. Keskeisimmäksi kehittämistehtäväksi nousee opinnäytetyö, joka toteutetaan tutkimuksellisena kehittämistyönä. Se tuottaa kulloinkin käsiteltävästä ilmiöstä uutta tietoa ja saa aikaan käytännön parannuksia tai uusia ratkaisuja, joita ovat esimerkiksi uudet palvelut, toimintamallit tai uusi työkulttuuri. Keskeistä ovat tutkimuksellisuus, kumppanuus ja yhdessä tekeminen. (Ks. 8.)

Tämän julkaisun artikkelit osoittavat opinnäytetöiden monipuolisen ja vaikuttavan kirjon. Julkaisun osassa III kuvataan opinnäytetöitä, joissa on kehitetty onnistuneita ratkaisuja asiakastyöhön. Mira Lönnqvist kehitti yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa kuntoutumisen tavoitteiden laatimisen ja saavuttamisen arviointilomakkeen. Sosionomi (ylempi AMK) Jaana Särmälä kehitti Suomen Vanhempainliiton Kotimentori-hankkeessa mentorointimallia, jolla vahvistetaan maahanmuuttajavanhempien roolia oman lapsen oppimisen tukijana sekä voimaantumista vanhemmuudessa. Musiikkipedagogi (ylempi AMK) Helena Tuomela edisti lapsilähtöisyyttä musiikkioppilaitoksessa osallistuessaan taiteen perusopetuksen itsearviointiprosessin kehittämiseen. Vielä työn alla olevassa opinnäytetyössään muotoilun ylempi AMK-opiskelija Jaana Liiri selvittää Augmented Urbans -hankkeessa, miten vuorovaikutteista ja ihmiskeskeistä kaupunkisuunnittelua toteutetaan ja kehitetään Helsingissä.

Opinnäytetöissä on myös luotu uusia toimintamalleja yritysten toiminnan kehittämiseen. Näistä kertovat tämän julkaisun osan IV artikkelit, Insinööri (ylempi AMK) Jukka Suuronen kuvaa artikkelissaan, miten riskienhallintaprosessin kehittäminen vaikutti yrityksen laadunhallintajärjestelmän sertifikaatin (9001:2015) saamiseen ja toimii muillekin yrityksille esimerkkinä riskienhallinnan kehittämisestä. Master of Engineering Henri Remes kehitti yrityksen liiketoimintatiedon hallintaa, joka otettiin käyttöön yritysoston myötä isossa yrityksessä. Master of Engineering Cherry Zhang kehitti opinnäytetyössään logistiikkayrityksen varastonhallintaa, ja vestonomi (ylempi AMK) Titta Nyman paneutui vastuullisuusviestinnän kehittämiseen lastenvaateyrityksessä.

Julkaisussa esitellyissä opinnäytetöissä oli myös useita kehittämistöitä, jotka tuottivat organisaatioiden johtamisen välineitä ja ovat esimerkkejä organisaatioiden johtamisen ja sisäisen toiminnan kehittämisestä. Näistä kertovat tämän julkaisun osan V artikkelit. Master of Engineering Bhawna Acharya paneutui monikulttuuristen tiimien työskentelyn kehittämiseen kansainvälisessä yrityksessä. Master of Business Administration Maria Wan rakensi organisaation arvoja yhteiskehittämisen avulla ja tradenomi (ylempi AMK) Henna Sjögren kehitti yritykseen mentorointimallin. 

YAMK-tutkinnosta vauhtia urakehitykseen

YAMK-opintojen aikana opiskelija kasvaa työskentelemään alansa vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimimaan yrittäjänä. Tutkinnon suorittaneet kokevat, että opintojen aikana kehittynyt osaaminen hyödyttää omaa työympäristöä ja organisaatiota (9).

Osaamisen kehittyessä työntekijälle syntyy valmiuksia siirtyä vaativampiin työtehtäviin. Tässä julkaisussa alumnien artikkelit tuovat esiin, miten YAMK-opinnot ovat lisänneet ja vahvistaneet alumnien monipuolista henkilökohtaista osaamista sekä vauhdittaneet heidän urakehitystään. YAMK-tutkinnon myötä alumnit ovat siirtyneet vaativampiin tehtäviin omassa organisaatiossaan tai uudessa organisaatiossa. Tutkinnon suorittaneille on löytynyt uusia haasteita asiantuntijatehtävistä, opetustehtävistä tai yrittäjyydestä.

Opettajat koulutusta kehittämässä

YAMK-opettaja toimii sillanrakentajana työelämän, opiskelijan ja koulutuksen välillä. Kolmikanta-asetelma muodostuu YAMK-opettajan, YAMK-opiskelijan ja työelämäorganisaation edustajan yhteistyöstä. Kolmikantayhteistyö näkyy muun muassa YAMK-opinnäytetyössä, joka toteutetaan ammattikorkeakoulun tai opiskelijan oman työyhteisön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeessa (TKI-hankkeessa). Yhteistyö vahvistaa osapuolten yhteisymmärrystä ja luottamusta sekä kehittää toimintatapoja ja innovaatioita työelämään. (10.)

YAMK-opettajan työ laajenee koulutus- ja työelämän rajat ylittäväksi kumppanuudeksi ja yhteistyöksi. Yhteistyö palvelee työelämän kehittämistarpeita ja tuottaa uutta tietoa ja toimintamalleja. (10.) Samalla opettajat itse oppivat ja kehittävät YAMK-tutkintoja sekä omaa opetustaan.

TKI-toiminta haastaa opettajan osaamisen ja sen kehittämisen, kun toimitaan yhteistyössä opiskelijan ja työelämän kanssa. Opettajan tehtävänä on oppimisen ohjaaminen, työelämälähtöisen oppimisympäristön kehittäminen ja opiskelijan kehittämisosaamisen vahvistaminen. Lisäksi opettajalta edellytetään TKI-toiminnan osaamista sekä kykyä toimia verkostoissa ja hyödyntää niitä. (11.)

Tässä julkaisussa YAMK-opettajat tuovat esiin, että tutkintojen taustalla on vahva työelämästä nouseva tarve ja tilaus. Tutkintojen kehittäminen pohjautuu vahvasti näyttöön perustuvaan tietoon, jota tuotetaan esimerkiksi TKI-hankkeissa (ks. esim. Liinamo & Haarala 12). Opettajien artikkeleissa peilataan alumnin kehittämistyötä, sen toteutusta, tuloksia ja merkitystä laajempaan alan kehittämisen kontekstiin. Kaikki opettajien artikkelit tuovat esiin, kuinka YAMK-tutkinto vastaa työelämän uudistuviin osaamistarpeisiin ja -vaatimuksiin sekä vahvistaa työelämän osaamisperustaa ja aluekehitystä.

Mielenkiintoista olisi lisätä julkaisuun työelämän ja yritysten edustajien kuvaus tutkimuksellisten kehittämistöiden hyödyistä organisaatiolle, yritykselle ja toimialalle. Tämä antaisi äänen kaikille kolmikantayhteistyöhön osallistuville.

Innovaatiokeskittymät tulevaisuuden kehittämisalustana

Yhteiskunnan suuret haasteet – esimerkiksi ilmastonmuutos, eriarvoistuminen ja työn murros – ovat monimutkaisia. Ne vaativat kouluttamaan ihmisiä, joilla on kykyä, taitoa ja asennetta tarttua ongelmiin. Jatkuva oppiminen ja osaamisen päivittäminen ovat välttämättömiä nykypäivän työelämässä. Tämä lisää yritysten ja ammattikorkeakoulujen vuorovaikutusta tulevaisuudessa, kun oppiminen työyhteisössä korostuu ja koulutusta tuotetaan yhteistyössä työelämän kanssa. (Ks. 13.)

On ennustettu, että YAMK-tutkintojen määrä kasvaa 2020-luvulle tultaessa huomattavasti ja tutkintojen merkitys sekä asema näkyvät selkeämmin työelämän ja työpaikkojen kehittämisessä ja rakennemuutosten tukemisessa (14). YAMK-tutkintoa kehitettäessä työnantajat edellyttävät, että tutkinnon sisällön työelämälähtöisyys säilyy ja johtamistaitoja lisätään. Lisäksi tutkinnon vaativuutta tulee nostaa ja koulutus tulee suunnata tutkintoa suorittavan työkokemukseen pohjautuvaan erityisosaamiseen. (Ks. 7.)

Maailman ilmiöt monimutkaistuvat: kompleksisia ongelmia ei pystytä enää ratkaisemaan yhden alan sisällä, vaan tarvitaan monialaista osaamisen yhteen tuomista. Metropolia Ammattikorkeakoulussa ongelmaan on tartuttu innovaatiokeskittymissä, joiden avulla voidaan saattaa yhteen eri alojen osaajia ja eri organisaatioita. Innovaatiokeskittymän verkostossa ilmiöitä pyritään ymmärtämään laaja-alaisesti ja haetaan niihin innovatiivisia ratkaisuja. Innovaatiokeskittymät ovat näin yhteisen oppimisen ja ongelmanratkaisun paikkoja, joissa hyödynnetään osaamisen moninaisuudesta syntyvät mahdollisuudet.

YAMK-koulutusten rooli innovaatiokeskittymissä tulee olemaan tulevaisuudessa merkittävä, ja ne tulevat uudistamaan myös oppimista YAMK-tutkinnoissa. YAMK-opiskelijat voivat oppia osallistumalla esimerkiksi monialaisiin TKI-hankkeisiin ja samalla kasvattaa omaa verkostoaan ja ongelmanratkaisukykyään systeemiseen ajatteluun pohjautuvalla tavalla. Näin oppiminen, opetus ja ohjaus yhdistetään aitoihin systeemistä ajattelua vaativiin työelämän kompleksisiin haasteisiin, mikä tuottaa YAMK-opiskelijoille kestävää osaamista ja kykyä toimia muuttuvassa työelämässä.

Tulevaisuudessa YAMK-koulutus voidaankin nähdä entistä monipuolisemmissa verkostoissa toteutuvana toimintana, jossa työelämäläheisyys, monialaisuus ja kansainvälisyys ovat vahvasti mukana (vrt. 10).

Jo tämän julkaisun alumnien artikkelit tuovat esiin koulutuksen integroitumista esimerkiksi TKI-toimintaan, sillä osa opinnäytetöistä toteutettiin TKI-hankkeissa (esim. Lönnqvist, Särmälä, Liiri ja Sjögren).

YAMK-tutkinnoilla on siis selkeästi paikkansa koulutuskentällä, ja on tärkeää lisätä niiden tunnettuutta. Sitä voidaan tehdä lisäämällä tietoa ja kertomista tutkintojen sisällöistä sekä niiden tuottamista osaamisista ja valmiuksista. Lisäksi tutkinnon tuomia hyötyjä ja sen suorittaneiden sijoittumista työtehtäviin tulee tuoda esiin. Edelleen tutkintoa voidaan markkinoida potentiaalisille työnantajille ja hälventää tutkintoon liittyviä ennakkokäsityksiä. (7.) Esimerkiksi tämän kaltaisin julkaisuin voidaan YAMK-tutkinnoista kertoa konkreettisesti ja käytännönläheisesti. 

Lähteet

  1. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014. 
  2. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Opetushallitus. 
  3. Liiketoiminnan kehittäminen (ylempi AMK) 2018. Opetussuunnitelma.
  4. ARENE 2016a. Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta. Arenen rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportti. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 
  5. Arene 2016b. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana – YAMK-tutkinnot suomalaisena koulutusinnovaationa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä.
  6. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2014. Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. 
  7. Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.
  8. Ojasalo, K. & Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2010. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 1.–2. painos. Helsinki: WSOYpro Oy.
  9. TRAL tutkii 2012. Ylempi tradenomitutkinto työelämässä.
  10. Lampinen, M. & Turunen, H. (toim.) 2015. YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. e-julkaisu ISBN 978-951-784-761-2 (PDF) 
  11. Sarajärvi, A. & Salmela, M. & Eriksson, E. 2013. TKI-työn ja opetuksen kehittämisprojektin tulokset, kehittämishaasteet ja suositukset. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 1.
  12. Liinamo, A. & Haarala, P. 2018. Uutta osaamista terveyden edistämisen työelämän tarpeeseen. Teoksessa Kelo, M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-työelämäkirjat. Helsinki.
  13. Lyhyen aikavälin osaamistarpeiden kehitysnäkymät -koontiraportti 2018. Opetushallitus.  Yhteenveto alueiden lyhyen aikavälin osaamistarpeiden kehitysnäkymistä syksyllä 2018 (pdf).
  14. Suomi osaamisen kasvu-uralle 2015. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015: 14. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.  

 

 

Metropolia Master’s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Tutustu julkaisun muihin artikkeleihin.