Maanmittaustekniikka

Kehittyneen yhteiskunnan edellytyksiä ovat toimiva kiinteistötietojärjestelmä ja selkeä maanomistus. Nykyaikainen maanomistuksen ja maahan liittyvien oikeuksien hallinta perustuu teknisesti paikkatietojärjestelmien käyttöön. Tekniikan lisäksi kiinteistöoppiin liittyy yhteiskunnallisesti, oikeudellisesti ja taloudellisesti tärkeitä asioita, joiden hallitseminen on tärkeätä maanmittauksen ammattikorkeakouluinsinöörien toimenkuvassa.

Kiinteistöopin moduuli syventää opiskelijan kiinteistöoikeuteen ja kiinteistöjen muodostukseen liittyviä tietoja ja taitoja. Kiinteistöopin opintokokonaisuuteen kuuluu myös kiinteistöjen hallinta ja käyttö sijoituskohteena. Kiinteistöt muodostavat luonnollisen omaisuusosan, jonka arvo säilyy suhteellisen muuttumattomana. Kiinteistöjen vaihdanta ja kauppa on oma erityisalueensa, johon liittyvät oikeudellisia ja eettisiä näkökohtia opiskellaan kiinteistövälitykseen liittyvässä opintojaksossa.

Mittaustekniikkaa sovelletaan perinteisen maanmittaustekniikan lisäksi monilla eri alueilla. Rakentamisen eri alueilla tarvitaan mittauksia, kun tehdään talonrakentamista, tien- ja kadunrakentamista, vesi- ja viemäröintitöitä sekä maanrakentamista. Teollisuudessa mittauksia tehdään konepajateollisuudessa, ilmailuteollisuudessa, laivanrakentamisessa ja automaatioympäristössä.

Mittaus- ja kartoitustehtävissä sovellettava kaukokartoitus on oma tieteenalansa, joka kehittyy nopeasti ja edellyttää perustietoja syvempää tietämystä. Nykyaikainen mittaustekniikka perustuu automaattisiin tai tietokoneella ohjattaviin mittausjärjestelmiin, joilla mittaustulokset saadaan suoraan digitaalisina. Mittaustekniikan kehittyneimpiä aloja ovat satelliittipaikannus, kaukokartoitus sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen mittaussovellukset, ilmakuvauksiin perustuvia kartoitusmittauksia unohtamatta. Numeerisia karttoja ja paikkatietoaineistoja tuotetaan kunnissa, yksityisissä konsulttitoimistoissa ja valtionhallinnossa.

Paikkatietotekniikalla tarkoitetaan niitä tiedonhallinnan menetelmiä ja sovellutuksia, joilla mittauksista jalostetaan suunnittelussa ja erilaisissa rekisterijärjestelmissä tarvittavia paikkatietoaineistoja. Paikkaan sidottua tietoa syntyy kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, ja sen hyödyntäminen eri aloilla lisääntyy nopeasti.

Tietojärjestelmien suunnittelussa ja ylläpidossa tarvitaan insinöörejä, jotka hallitsevat oman ammattialansa lisäksi tietotekniikkaa. Paikkatietojärjestelmät toimivat myös tietovarastoina, joista paikkatietoa on mahdollista visualisoida ja tuottaa jopa kolmiulotteisia havainnekuvia. Kiinnostavia ovat myös erilaiset kolmiulotteiset ympäristömallit ja virtuaalitodellisuus.

Yhdyskuntien maankäytön suunnittelu ja kaavoittaminen ovat olleet arkkitehtien ohella maanmittausinsinöörien toimialaa. Suunnittelu on paitsi luovaa toimintaa myös tietokoneavusteisten suunnittelujärjestelmien hyödyntämistä. Niiden avulla suunnittelussa voidaan ottaa huomioon niin teknisiä kuin ympäristöllisiäkin tekijöitä.

Maankäytön ja ympäristön suunnittelun erityiskysymyksiä ovat mm. liikennesuunnittelu, rakennettujen alueiden suunnittelu tai niiden muuntaminen muuhun käyttöön sekä kuntakeskusten ja keskustaajamien suunnittelu. Suunnitteluun liittyvät ympäristönäkökohdat tulevat keskeisesti esille. Yhdyskunnan toimintoja sijoitettaessa on osattava ottaa huomioon toiminnoista aiheutuvia ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia sekä haittojen minimointi. Ympäristölainsäädännön tunteminen on niin ikään suunnittelun peruspilareita.