OSAAMISTA JA OIVALLUSTA TULEVAISUUDEN TEKEMISEEN

Hoitotyön koulutuksen museo

Metropolian Hoitotyön koulutuksen museo on alan vanhinta historiaa esittelevä henkilö- ja esineistömuseo Suomessa. Museo on suunniteltu ja toteutettu pääosin vapaaehtoistyönä.

Hoitotyön koulutuksen museo välittää ainutlaatuisen kuvan siitä, miten Suomen sairaanhoitajakoulutuksen ensimmäiset johtajattaret, jotka samalla olivat Kirurgisen sairaalan ylihoitajattaria, saivat ammatillisen koulutuksensa ulkomailla tai kävivät tutustumassa eri maissa jo aikaisemmin aloitettuun alan koulutukseen. Näin he loivat merkittävät kansainväliset suhteet sairaanhoitajakoulutuksen ja koko terveydenhuoltoalan koulutuksen kehittämiseksi maassamme.

Matkoilta johtajattaret toivat vaikutteiden lisäksi muistiinpanonsa, kirjoja sekä jonkin verran opetusvälineistöä sairaanhoitajatarkoulutuksen, oppilaskodin ja oppilaskoulun tarpeisiin. Oppilaskoulusta tuli myöhemmin valmistava koulu ja keskuskoulu. Museoon on kerätty opetustoiminnan alkuaikoina ulkomailta saatua lahjoitusoppimateriaalia: USA:sta ensimmäiset alan filmit ja anatomiset kartat, Saksasta sekä Englannista mm. Bedford Collegesta kuvatauluja ja anatomisia opetusvälineitä ja kirjoja.

Käytävällä on nähtävissä Suomessa käytössä olevat ammatti- ja arvomerkit. Niiden lisäksi museossa on nähtävillä Florence Nightingale-mitali, joka on korkein kansainvälinen huomionosoitus hoitotyössä tai sen kehittämisessä. Mitalin myöntää Kansainvälinen Punainen Risti.

Museon alkuvaiheet

Oppilaskoti ja -koulu joutuivat muuttamaan useita kertoja eri puolille Helsinkiä ennen sijoittumistaan nykyiseen opistotaloon Tukholmankadulle vuonna 1946. Osa oppilaskodin ja -koulun vanhimmasta esineistöstä ja oppimateriaalista on säilynyt näihin päiviin saakka: ne muodostavat museon historiallisesti arvokkaimmat aarteet. Tätä vanhaa opetusmateriaalia koottiin vuonna 1979 Lääketieteen historian museon avustuksella silloisen oppilaitoksen Helsingin sairaanhoito-opiston 90-vuotisjuhlanäyttelyyn. Näin sai alkunsa Helsingin sairaanhoitoopiston oman ja samalla valtakunnallisesti vanhimman hoitotyön koulutuksen museon syntymiseen tähtäävän aineiston kokoamis- ja luettelointityö.

Opiskelijoiden terveydenhuolto-osaston Terhon toiminta Helsingin sairaanhoito-opistossa supistui 1980-luvun loppupuolella. Tuolloin saatiin yksi sen entinen potilashuone varsinaiseksi museon näyttelytilaksi, johon sijoitettiin pysyvä näyttely vanhimmasta oppimateriaalista. Tämän näyttelytilan kalustus on pääasiassa koottu käytöstä poistetusta kaapeista, pöydistä ja istuimista, jotka on kunnostettu tai entisöity. Vuonna 1995 saatiin huoneeseen erityinen näyttelyvitriini hoitotyön opetuksessa käytettyä välineistöä varten.

Rehtorin huone

Täydellinen kuvasarja sairaanhoitajatarkurssien johtajattarina toimineista Kirurgisen sairaalan ylihoitajattarista ja oppilaitoksen rehtoreista on museossa rehtorin huoneessa. Rehtorin huoneen kalustus on johtajatar, sittemmin rehtori Aino Durchmannin ajalta 1940-1950 -luvuilta.

Ovesta oikealla vitriinissä on nukke yllään ensimmäinen virallinen oppilaspuku nenäliinamyssyineen ja ovesta vasemmalla nukke, jolla on yllään ylihoitajatar Sophie Mannerheimin virka-asu. Sophie Mannerheim tuli 1904 ylihoitajattareksi Kirurgiseen sairaalaan ja toimi samalla oppilaskodin johtajattarena. Huoneessa on vitriini, jossa säilytetään Mannerheim-suvulta lahjoituksena saatua Sophie Mannerheimin kirjoitusalustaa.

Ikkunan vieressä seinällä on valokuvia niistä ulkomaalaisista sairaanhoitajista ja opettajista, joiden kanssa opiston henkilökunta varhaisempina aikoina oli kirjeenvaihdossa opetuksen kehittämiseksi. Museolle kuuluva Florence Nightingalen aikoinaan oppilaskodille lahjoittama omakuva kielokimppuineen löytyy Sophie Mannerheim-salista.

Opettajan huone

Opettajan huone on kalustettu 1940-1950-lukujen alkuperäiskalustein. Huoneessa on esitellään mm. vuosikymmenten kuluessa tapahtunutta laajamittaista opettajien kansainvälistä toimintaa. Hyllyissä on 1900-luvun alkupuolelta asti käytettyä oppimateriaalia sekä muita opetusvälineitä, mm. karttoja.

Museokäytävä

Museo laajeni 1990-luvulla ns. Terho-käytävälle (museokäytävä), sen aulaan ja keittiöön. Käytävän varrelle rakennettiin pysyvä valokuvanäyttely opetustoiminnan merkittävistä muutoskohdista alkaen vuodesta 1889. Käytävän kaapeissa on opetuksessa käytettyä esineistöä ja aulan lasivitriineissä nukkeja yllään oppilaspukuja tai terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneiden virka-asuja sekä lottapuku. Oppilaspuvuista on valokuvasarja käytävän seinällä. Museon käytävällä on kuvasarja ajasta, jolloin opistotalo heti valmistuttuaan vuonna 1939 palveli sotasairaalana. Sairaanhoitajaoppilaat ja itse koulu pääsivät rakennukseen vasta vuonna 1946.
Seinillä on myös kuvasarja, joka kertoo oppilaitoksen toiminnasta naisten kylänä kesällä 1952 olympialaisten aikana. Käytävällä on kuvasarja oppilaskodin ja -koulun varhaisimmista vaiheista sekä kaksi karttaa ja ilmavalokuva 40 vuoden välein ns. Meilahden alueesta, jossa oppilaitos sijaitsee. Aulasyvennykseen on sijoitettu kaapit, joissa on hoitovälineistöä ja sidonnan opetukseen liittyvää materiaalia ja valokuvasuurennoksia. Seinällä on vitriinissä kokoelma ensimmäisistä heijastetuista kuvasarjoista, jotka ovat edeltäneet diakuvia.

Oppilaan huone

Oppilaitos toimi internaattina aina 1960-luvun loppupuolelle asti. Oppilaan huone on kalustettu 1940-1950-lukujen alkuperäiskalustein. Siinä asuttiin yleensä pareittain. Huoneessa esitellään myös oppilaskunnan/ylioppilaskunnan elämää.

Terveydenhuoltoneuvos Tyyne Luoman huone

Vuosina 1994-1995 opiston kirjastosta siirrettiin pitkäaikaisen opettajan, terveydenhuoltoneuvos Tyyne Luoman opistolle testamenttaama työhuone kirjastoineen museoon. Huoneeseen sijoitettiin kuvia niistä terveyssisarkursseista, joiden opettajana Tyyne Luoma oli ollut. Huoneen kaapeissa säilytetään terveydenhoitajakoulutusta koskevaa materiaalia.

Terveydenhoitajan huone

Terveydenhoitajan huone on kalustettu 1940-1950-lukujen kalustein ja välinein. Huoneen sisustus antaa monipuolisen kuvan terveydenhoitajan toiminnasta oppilashuollossa. Huoneessa on materiaalia, jota käytettiin opetuksessa mm. kodin terveydenhuollon opintojaksoilla.

Kätilön huoneet

Kätilökoulutus alkoi Suomen Turussa vuonna 1816 ja siirrettiin Helsinkiin vuonna 1833 yliopiston yhteyteen. Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutus edustaa ja kantaa tämän koulutuksen perinnettä. Hoitotyön koulutuksen museon kätilön huoneissa on esineitä, kirjoja ja dokumentteja, jotka kuvaavat kätilön työtä ja kätilökoulutusta 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Tämän lisäksi esillä on viisi nukkea vanhoissa kätilön työasuissa.

Potilashuone/sairashuone

Sairashuoneen sisustus kuvaa potilashuonetta, johon opiskelijat internaattiaikana tulivat sairastamaan. Huone on sisustettu 1940-1950 lukujen alkuperäiskalusteilla.

Kirjasto

Kirjastossa on esillä monipuolinen hoitotyön oppimateriaalia sairaanhoitajakoulutuksen alkuvaiheista saakka, vanhimmat 1800-luvulta. Useat kirjat on saatu lahjoituksena.

Muut tilat

1990-luvulla museoon saatiin myös yksi yhden hengen kanslia niin sanotuksi tutkijanhuoneeksi, jossa historian- ja muiden tutkijoiden sekä opinnäytetyön tekijöiden on mahdollista työskennellä. Keittiön kaapeissa säilytetään näytteitä oppilaitoksen vanhimmista ruoka-astiastoista. Kaapeista löytyy todennäköisesti USA:sta saadut, ravitsemusopin opetuksessa käytetyt ruoka-ainenäytteet sekä jääpussin täyttämiseen liittyvät välineet ym. ruokailuun liittyvää materiaalia.

Siivoojan huone on 1950-luvun kalustein sisustettu oppilaitoksen sairaala-apulaisen huone. Vuosina 2005- 2006 saatiin vielä lisätilaa, johon rakennettiin pieni esittely- ja luentotila nykyaikaisin sisustuksin.

Museotoiminta

1980- ja 1990-luvuilla museon suunnittelusta ja kehittämisestä; kokoamis- ja luettelointityöstä vastasi oppilaitoksen opettajakunnasta valittu museotoimikunta, jota avusti vapaaehtoisena työntekijänä oppilaitoksen edesmennyt terveydenhoitaja Kaija Viitanen. Vanhojen asiakirjojen arkistointityötä ovat tehneet lehtorit Helena Hukka ja Eeva Kujala. Lehtori Leila Simola kehitti museota ja työskenteli siellä eläkkeellä ollessaan vapaaehtoistyöntekijänä vuoteen 2009. Museon henkilöarkisto luovutettiin Kansallisarkistoon tutkijoiden käyttöön joulukuussa 1998.

Tällä hetkellä museon toiminnasta vastaa Anna-Kaisa Pienimaa yhdessä museon vapaaehtoistyöntekijöiden, oppilaitoksen entisten lehtoreiden Pirkko Kiianheimon, Inkeri Havun, Riitta Vuopion, Tuula-Aulikki Oksasen sekä ylihoitaja Leena Pohjakallion, Sirkka Paavilainen-Wiherheimon, Eeva-Liisa Laineen ja Irja Savolaisen kanssa.

Museo ottaa vastaan lahjoituksia.

Yhteyshenkilö

Anna-Kaisa Pienimaa
puh. 0207835643
anna-kaisa.pienimaa@metropolia.fi

Museon osoite

Tukholmankatu 10, 00290 Helsinki

Aukioloajat

Museo on avoinna tiistaisin kello 11.00-13.00.
Muina aikoina sopimuksen mukaan (anna-kaisa.pienimaa@metropolia.fi).

 

ETUSIVU / PALVELUT / Hoitotyön koulutuksen museo