Myllypuron kampus ja kestävä kehitys
Myllypuron kampusrakennus on suunniteltu ja toteutettu suunnitteluajankohdan mukaisen hyvän tasoisen matalaenergiarakentamisen ja kestävän rakentamisen periaatteilla. Kampuksen suunnittelussa yksi ekologisen ajattelun piirre on ollut kampuksen muuntojoustavuus ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuus, sitä on korostettu ratkaisuissa ja varmistettu rakennuksen pitkäaikainen käytettävyys.
Kampuksen käyttäjien hyvinvointiin on panostettu oppimisympäristöissä ja muissa tiloissa.
Kampusrakennusta käytetään rakennusalan oppimisympäristönä. Kampus toimii uusien taloteknisten ratkaisujen kehittämisalustana.
Myllypuron kampuksella on käytössä uusiutuva sähkö, kuten kaikissa Metropolian kiinteistöissä. Myllypurossa on myös käytössä seuraavia energiajärjestelmiä kaukolämmön lisäksi:
- aurinkosähkö
- maalämpö - opetuskäytössä, mahdollisuus käyttää kiinteistön jäähdytykseen
- aurinkolämpö - aurinkokeräimiä, osittain kiinteistön, osittain opetuksen käytössä
- lämpöpumput - hybridilämpöpumput, kytketty lämmönjakohuoneeseen
- vesikiertotakka opetuskäytössä ja
- pellettikattila opetuskäytössä.
Kampuksen suunnittelussa ja rakentamisessa käytettiin BREEAM International New Construction 2013 -järjestelmän Good-tason mukaisuutta, mutta kiinteistöllä ei ole sertifiointia. Käytössä on osassa kampusta Emphatic Building digitaalinen kaksonen ohjelma (BEM) lämpötilan, ilmankosteuden, hiilidioksidipitoisuuden ja tyhjien tilojen tarkkailuun.
Kampuksella on viherpiha, viherkatto ja viherseinä. Kampuksella on LED-valaistus, ja suurimmaksi osaksi automaattiset valaisimet. Suurin osa WC-pöntöistä ja hanoista ovat vähäkulutuksisia. Kampuksella on sähköauton latauspisteitä. Kampus on esteetön.
Tilojen tehokas käyttö on tärkeä ekologinen näkökulma. Tiloja vuokrataan oman toiminnan lisäksi ulkopuolisille käyttäjille ja omille työntekijöille, jolloin ne ovat mahdollisimman suuren osan ajasta käytössä. Pandemia-aikana Myllypuron kampus on toiminut koronarokotusasemana.
Metropolialla on kestävän kehityksen tiekartta, ja tavoitteena olla hiilineutraali korkeakoulu 2030. Tiekartan mukaan mm. lisäämme uusiutuvan energian käyttöä ja parannamme kiinteistöjemme energiatehokkuutta sekä edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä ja resurssitehokkuutta kaikessa toiminnassamme (ml. tilankäyttö, jätehuolto, veden kulutus). Tiekartassa on ekologisten lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmia.
