Korjausrakentamisen osuus talonrakennustekniikan arvosta on jo yli puolet Suomessa.
Lähitulevaisuudessa korjausrakentamisen osuutta lisäävät
- suurten lähiöiden julkisivukorjaukset
- hissien rakentaminen
- linjasaneeraukset
Korjausrakentamisen muita tärkeitä alueita ovat
- rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen
- kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen
- sisäilmaongelmien ratkaiseminen
- kiinteistöjen energiatehokkuuden ja laadullisen tason parantaminen.
Kenelle?
Hakukelpoisuuteen vaaditaan:
- insinööri (AMK), insinööri (ylempi AMK) ja diplomi-insinööri (rakennustekniikka, talotekniikka, materiaali- ja pintakäsittelytekniikka, kiinteistöjohtaminen), sekä rakennusarkkitehti (AMK)
- rakennusmestari (AMK) (talonrakennus) jonka lisäksi opiskelija on suorittanut vähintään 30 op täydentäviä soveltuvia rakennustekniikan korkeakouluopintoja
- seuraavat 4-vuotiset / 160 opintoviikon laajuiset suomalaiset opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnot:
- insinööri, rakennusala
- insinööri, pintakäsittelyala
- insinööri, LVI-ala
- rakennusarkkitehti
Ennen opiskelijaksi hyväksymistä rakennusmestari (AMK)-tutkinnolla hakevan on suoritettava 30 op:n täydentävät opinnot, jotka sisältävät seuraavat tai muut vastaavan sisältöiset opintojaksot:
- Statiikka - TX00BK07 5 op
- Rakenteiden mekaniikan perusteet - TX00BK08 5 op
- Rakennesuunnittelun perusteet - TX00DK99 5 op
- Rakennusfysiikka - TX00BK16 5 op
- Tuotannonohjaus - TX00DB37 5 op
- Rakennusfysiikan simulaatiot - TX00CQ13 5 op tai Rakentamisen projektinhallinnan erikoisopintojakso - TX00CR97 5 op
Täydentävät opinnot voi suorittaa rakennusmestari (AMK) -tutkinnon suorittamisen jälkeen avoimen AMK:n opintoina.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on lisäksi vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta.
Suuntautumisvaihtoehdot
Rakennustekniikan (ylempi AMK) -tutkinto-ohjelman opinnot suuntautuvat korjausrakentamiseen.
Sisältö
Tutkinto-ohjelman sisältö perustuu opintojen työelämäläheisyyteen ja osittain ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Käsiteltävät ilmiöt ovat mm. ilmaston muutos ja kestävä kehitys. Opintojen harjoitustyöt liittyvät yleensä opiskelijoiden työtehtäviin. Osa opinnoista on yhteydessä soveltuvin osin Metropolian innovaatiokeskittymiin ja siellä mahdollisesti käynnissä oleviin projekteihin.
Koulutuksen rakenne:
- yhteiset opinnot 10 op
- suuntaavat opinnot, korjausrakentaminen 15 op
- vapaasti valittavat opinnot 5 op
- opinnäytetyö 30 op
Yhteisten opintojen pääpaino on tutkimusvalmiuksissa ja rakennusfysiikassa.
Koulutuksen aikana opiskelijoille tarjotaan korjausrakentamisen opintojaksoja
- vanhoista rakennuksista ja niiden rakenteista
- rakenteiden vaurioitumisesta ja kuntotutkimuksista
- korjausrakentamisen menetelmistä ja tuotantotekniikasta.
Vapaasti valittavat opinnot antavat mahdollisuuden suunnata opintoja oman ura- ja kehityssuunnitelman mukaisesti. Niihin voi sisällyttää opintoja Metropolian omasta tai muiden yliopistojen ja korkeakoulujen YAMK-tasoisten ohjelmien tarjonnasta. Rakennustekniikassa on tarjolla korjausrakentamisen tietomallinnukseen ja projektinhallintaan liittyviä opintojaksoja.
Opinnäytetyö on itsenäisesti tehtävä tutkimuksellinen työ ja se yleensä liittyy työelämän kehittämiseen.
Toteutustapa
Opetus toteutetaan monimuoto-opetuksena ja opiskelu on mahdollista suorittaa työn ohessa. Lähiopetusjaksoja on noin kaksi kertaa kuukaudessa torstaisin ja perjantaisin päivällä.
Työtehtävät
Syntyvät tiedot, taidot ja kompetenssit antavat sinulle valmiudet toimia korjausrakentamisen hankkeissa asiantuntijana tai projektinjohtajana suunnittelussa tai toteutuksessa.
Koulutuksessa suoritettuja opintojaksoja voi hyödyntää haettaessa esim. kosteusvauriokuntotutkijan tai rakennusterveysasiantuntijan pätevyyttä.
