Talotekniikka, ylempi AMK

Mihin tutkinto antaa valmiudet?

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativiin työelämän esimies- ja kehittämistehtäviin. Ylempi AMK -tutkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon ja se tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Opintojen jälkeen sinulla on kokemusta tutkimus- ja kehityshankkeen läpiviemisestä työelämässä ja tunnistat kestävän kehityksen ja ilmaston muutoksen vaikutukset talotekniikka-alan teknologioiden ja ratkaisujen kehittymiseen. Opintojen jälkeen sinulla on myös valmiudet oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja talotekniikka alan kehittämiseen.

Talotekniikan ylemmän AMK-tutkinnon syventymisvaihtoehdot ovat

• LVI-tekniikka
• Sähköinen talotekniikka

Sisältö

Opinnot koostuvat:

• yhteisistä opinnoista (15 op)
• syventävistä opinnoista (10 op)
• vapaasti valittavista opinnoista (5 op).

Lisäksi opintoihin kuuluu 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka tehdään lähtökohtaisesti omalle työnantajalle.

Yhteisten opintojen pääpaino on rakennusten vähähiilisyydessä ja energiatehokkuudessa, elinkaarikustannuksissa ja ympäristövaikutuksissa, uusiutuvan energian tuotannossa ja tuotantotapojen integroinnissa, älykkäiden energiajärjestelmien säädössä ja ohjauksessa sekä tutkimusvalmiuksissa.

Suuntaavista ammattiopinnoista voi valita joko LVI-tekniikan tai sähköisen talotekniikan opintojaksoja. Pääteemat LVI-tekniikassa ovat energian tuotanto, kierrätys ja varastointi lämpöpumpuilla sekä sisäilmaston olosuhteiden ja energian tuotantojärjestelmien toiminnan mallinnus ja simulointi.

Sähköisen talotekniikan keskeisiä aiheita ovat rakennuksen energianhallintajärjestelmän sekä tieto- ja turvallisuusjärjestelmien osaaminen ja integrointi.

Vapaasti valittavat opinnot antavat mahdollisuuden suunnata opintoja oman ura- ja kehityssuunnitelman mukaisesti. Niihin voi sisällyttää opintoja Metropolian omasta tai muiden yliopistojen ja korkeakoulujen YAMK-tasoisten ohjelmien tarjonnasta.

Toteutustapa

Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joten opinnot voi suorittaa työn ohessa.

Opinnot sisältävät lähijaksoja, pienryhmätyöskentelyä ja etätehtäviä. Lähijaksot keskittyvät intensiiviviikoille, jolloin lähiopetusta on torstai-iltana, perjantaina ja lauantaina. Lukuvuodessa on 9 - 10 lähiopetusjaksoa. Lähiopetusjaksot järjestetään pääosin Helsingissä, Myllypuron kampuksella.

Opetus on järjestetty siten, että tutkinnon voi suorittaa kahden vuoden aikana.

Täydentävät talotekniikan siltaopinnot rakennusmestari (AMK), LVI-tekniikka -tutkinnon suorittaneille

Ennen opiskelijaksi hyväksymistä rakennusmestari (AMK), LVI-tekniikka -tutkinnolla hakevan on suoritettava 30 opintopisteen laajuiset talotekniikan täydentävät opinnot, jotka sisältävät seuraavat tai muut vastaavan sisältöiset opintojaksot:

• Talotekniikan matematiikka (TX00EQ82), 5 op
• Termodynamiikka ja virtaustekniikka (TX00ED14), 10 op
• LVI-tekniikan mitoitusperusteet (TX00ED25), 15 op

Täydentävät opinnot voi suorittaa rakennusmestari (AMK), LVI-tekniikka -tutkinnon suorittamisen jälkeen avoimen AMK:n opintoina. Opinnot ovat tarjolla Metropolian avoimen AMK:n opintotarjonnassa. Täydentävien opintojen kokonaisuus on alkanut kevätlukukaudella 2023. Seuraavan kerran opintokokonaisuus alkaa aikaisintaan kevätlukukaudella 2024. Päivitämme tiedon sivullemme, kun ajankohta varmistuu.

HUOM! Rakennusmestari (AMK), LVI-tekniikka -tutkinto täydennettynä talotekniikan siltaopinnoilla ei anna pätevyyttä koulutusvaatimusten osalta vaativien kohteiden suunnitteluun eikä näin myöskään talotekniikan siltaopintojen jälkeen suoritettu talotekniikan YAMK-tutkinto vaativien tai poikkeuksellisen vaativien kohteiden suunnitteluun. Lopullisen päätöksen tästä tekee rakennusvalvontaviranomainen projektikohtaisesti.

Valmistuneiden kokemuksia

Eetu Laaksonen, LVIA-suunnittelun projektipäällikkö, Oy PQR Consult AB

Olen työskennellyt tekniikan alalla lähes koko työurani. Valmistuin ammattikoulusta autonasentajaksi ja olin kuljetusliikkeen palveluksessa noin 8 vuotta. Sinä aikana kiinnostuin opiskelusta ja lähdin kokeilemaan aikuislukiota. Opinnot sujuivat hyvin ja ylioppilaaksi valmistuttuani hain silloiseen EVTEK:n talotekniikkalinjalle monimuotoryhmään.

Vuoden opiskeltuani pääsin LVI-suunnittelutoimistoon osa-aikaiseksi harjoittelijaksi, josta siirryinkin muutaman kuukauden päästä suunnitteluassistentiksi. Valmistumisen jälkeen siirryin Oy PQR Consult AB:lle LVIA-suunnittelijaksi, jossa työskentelen projektipäällikkönä edelleen.

Ajatus jatko-opinnoista alkoi muhimaan heti kun insinööriopintojen loppurutistuksesta oli hiukan hengitys tasaantunut. Ammattitaidon syventäminen ja laajentaminen kiinnosti edelleen ja myös työnantaja suhtautui kannustaen jatko-opintoihin.

Pidin Metropoliaa ainoana kouluvaihtoehtona perustuen aiempaan kokemukseen opetuksen laadusta ja opettajien motivoituneisuudesta. Esteeksi muodostui vaadittu 3 vuoden työkokemus tutkinnon jälkeen. Jälkeenpäin katsoen oli ihan hyvä että ehdin kartuttamaan kokemusta ennen jatko-opintoja, opinnoista sai enemmän irti kun löytyi omakohtaisia kokemuksia aiheesta.

YAMK-tutkinto vastasi ammattitaidon syventämis- ja laajentamistavoitteeseeni oikein hyvin. Saatu tietomäärä on laaja, opintomateriaaleihin on tullut palattua myös työelämässä ja joitain tehtäviä on voinut soveltaa lähes suoraan suunnittelutyössä. Pääsin myös opinnäytetyöni osana osallistumaan Metropolian tutkimusprojektiin. Projektissa sain olla mukana tekemässä tiedelehteen julkaistua artikkelia. Ensimmäinen omakohtainen kosketus tiedemaailmaan oli opintojeni kruunu.

Toimenkuvani projektipäällikkönä on opintojen aikana ja sen jälkeen laajentunut kattamaan koko suunnitteluprosessin. Pidän myös tärkeänä, että tutkinnon myötä täytän tulevaisuudessa poikkeuksellisen vaativan suunnittelutehtävän kelpoisuusvaatimukset kun riittävä tutkinto on suoritettuna.

YAMK-opintoja suunnittelevan kannattaa varmistaa motivaationsa ja ajankäyttömahdollisuutensa. Opiskelu on antoisaa, mutta vaatii yllättävän paljon aikaa ja myös omatoimista opiskelua. Motivaatiolla selviää myös niistä työntäyteisistä hetkistä.

Tomi Marjamäki, tarkastusinsinööri, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

Alkuinnostus alalle on peruja isältäni, jolla oli LVI-urakointiliike. LVI-insinööri (AMK) -tutkinnon olen suorittanut SAMK:ssa vuosina 1993–1997. Opintojen jälkeen työskentelin noin viiden vuoden ajan LVI-suunnittelijana. Suunnittelutyön jälkeen heräsi kiinnostus hakea LVI-tarkastajan tehtäviin.

Tarkastusinsinöörin tehtävät rakennusteknisen osaston talotekniikkayksikössä ovat vaihtelevia ja mielenkiintoisia. Pääosan ajasta vievät suunnitelmien arviointi ja katselmukset työmailla. Yksikkömme osallistuu myös rakennuslupien ennakkokäsittelyyn ja taloteknisten rakennuslupien käsittelyyn. Työn tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että hankkeet ja niiden osapuolet vaihtelevat niin paljon sen mukaan, liittyykö käsiteltävä asia pieneen remonttityöhön vai suureen uudiskohteeseen.

Kiinnostuin YAMK-tutkinnon suorittamisesta heti, kun koulutukset alkoivat. Kollegani suoritti rakennuspuolen YAMK-tutkinnon ensimmäisten joukossa Hämeenlinnassa. Itsekin harkitsin sinne hakemista, mutta onneksi ei tarvinnut kauan odottaa oman tekniikan alan koulutusohjelman alkamista. Hain ensimmäiseen talotekniikan YAMK-koulutukseen Metropolia Ammattikorkeakouluun ja tulin valituksi. Aloitin YAMK-opinnot syksyllä 2007. Myös työantaja kannusti jatkotutkinnon suorittamiseen ja mahdollisti täysin lähiopetusjaksoihin osallistumisen.

Suurin osa opinnoista liittyi suoraan tai välillisesti rakentamisen energiatehokkuuteen. Voisi sanoakin että opinnot tukivat omassa työssä tarvittavaa asiantuntemusta erinomaisesti. Uskon, että opintojen vuoksi pääsin syventymään asiaan paljon tarkemmin. Opiskelu oli haasteellista, mutta edelleen antoisaa, kun tuloksia syntyi.

Tavoitteenani oli saada opinnoista mahdollisimman paljon hyödyksi omaan arkityöhön. Niin myös tuntuu tapahtuneen, koska energiatehokkuusasiat kasvattavat vain merkitystään, ja olen päässyt kehittämään virastossamme niihin liittyviä menettelyjä.

Valmistuttuani sain tarkastusinsinöörin vakanssin, johon on tutkintovaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto. Tuntuu hyvältä, ettei mahdollinen halu edetä erilaisiin tehtäviin ole ainakaan vaadittavan tutkintoasteen puuttumisen vuoksi mahdotonta.

Vinkkini talotekniikan YAMK-opintoja suunnittelevalle tulevalle opiskelijalle:

Opinnoista suoriutuminen vaatii oman ajan panostamista, ja kannattaa varautua siihen, että ehkä enemmän kuin odottaa. Aihe opinnäytetyötä varten kannattaa päättää mahdollisimman aikaisin. Opiskeluilmapiiri on leppoisa ja on hieno mahdollisuus päästä tutustumaan alan osaajiin erilaisissa tehtävissä.

Tutustu Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston sivuihin

Jyrki Suhonen, talotekniikan projektipäällikkö, SRV Toimitilat Oy, 1.4 lähtien SRV Rakennus Oy

Opiskellessani LVI-insinööriksi (AMK) Espoossa menin LVI-insinööritoimisto ClimaConsult Oy:n palvelukseen ja jatkoin siellä valmistumisen jälkeen kolme vuotta. Tämän jälkeen siirryin LVIAS -insinööritoimisto Olof Granlundille projektipäälliköksi, ja siellä viihdyin viisi vuotta.

Olof Granlundilta siirryin Uponor Suomi Oy:n avainasiakaspäälliköksi lämmitys- ja energiateknisten ratkaisujen kehittämiseen. Tehtävänäni oli yhteistyön käynnistäminen rakennusliikkeiden kanssa, mistä minut kolmen vuoden työskentelyn jälkeen pyydettiin SRV:n palvelukseen. Nyt olen pari vuotta hoitanut TATE -projektipäällikön tehtäviä. Kehitän hankekehityksen apuna energia- ja taloteknisiä ratkaisuja tulevaisuuden rakentamisessa sekä ohjaan suunnittelua.

Jatko-opiskeluun hain jatkuvan kehitystarpeen vuoksi. YAMK –tutkinto oli mielestäni ”helppo” ratkaisu sen takia, että sen suorittaminen on mahdollista työn ohessa. Tietysti se edellytti sitoutumista ja joitakin poissaolopäiviä töistä, mutta ei kuitenkaan kokopäivätoimista opiskelua. Talotekniikka, energiatekniikka ja ennen kaikkea energiatehokkaan talotekniikan kehittäminen vaatii jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivitystä. Tavoitteenani oli ennen kaikkea uuden oppiminen ja vanhojen asioiden syventäminen, ei niinkään YAMK-titteli, joka on huonosti tunnettu. Yleensä ei tiedetä, mitä se tarkoittaa

Tittelin heikosta tunnettavuudesta huolimatta opinnot antoivat minulle lisäoppia ja olivat erittäin tarpeellisia tietojeni päivitykselle, mutta myös itseluottamukselleni, koska siellä myös tajusin, että minulla on oikea ymmärrys alasta.

Kyllä opiskelussa parasta olivat pätevät opettajat, jotka jaksoivat iltaluennoista ja –harjoituksista huolimatta paneutua omaan asiaansa sekä perustellen ja perusteellisesti tuoda alan uusinta tietoa meille. Ennen kaikkea mieleeni on jäänyt ohjaavan opettajani loistava työskentely päättötyöni ohjaamisessa.

Opiskelu on antanut varmuutta ja itseluottamusta viedä niitä asioita eteenpäin, joita opiskelu- ja työelämässä on oppinut. Opiskelun avulla tiedon hakeminen on kehittynyt. Ei jää pyörittelemään asioita vain omassa mielessään, vaan on ymmärtänyt, että tietoa on olemassa, jos vaan osaa etsiä. Tämä on selkeä lisäys aikaisempaan tekemiseen.

Suosittelen kaikille ihmisille jatko-opiskelua, joko tutkintoon tähtäävää, tai vaan omaehtoista asioiden oppimista ja päivitystä. Se antaa varmuutta omaan tekemiseen, mikä näkyy ryhdikkäämpänä tekemisenä työssä ja töiden ulkopuolella.

Tommy Öhman, LVI-insinööri, Puolustushallinnon rakennuslaitos

Olen ns. pitkän linja LVI-mies. Aloitin LVI-alan opinnot peruskoulun jälkeen ammattikoulussa, josta valmistuin LVI-alan perustutkintoon ilmanvaihtoasentajaksi vuonna 1999.

Asentajan tutkinnon jälkeen jatkoin suoraan EVTEKiin, Metropolian edeltäjään, josta valmistuin kiinteistötekniikan koulutusohjelmasta LVI-tekniikan insinööriksi vuonna 2003. Aloitin YAMK-opinnot Metropoliassa talotekniikan koulutusohjelmassa ensimmäisessä mahdollisessa ryhmässä, kun koulutusta oli ensi kerran tarjolla. LVI-tekniikan ylempään AMK tutkintoon valmistuin vuonna 2010.

Työurani alussa toimin lyhyitä pätkiä opiskelun väliaikoina ilmanvaihtoasentajana. Insinööriopintojen aikana aloitin työskentelyn insinööritoimisto Asplan Oy:ssä LVIA-suunnittelutehtävissä, jossa työskentelin kevääseen 2009. Nykyisin työskentelen LVIA-rakennuttamistehtävissä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Keskusyksikössä LVI-insinöörin tehtävänimekkeellä.

YAMK-opintoja päädyin opiskelemaan kiinnostuksesta opintoja ja alaa kohtaan, mahdollisuudesta tietojen syventämiseen ja mahdollisuudesta suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. YAMK-opinnot koin pelkästään positiivisina niin työelämän kuin itsensä kehittämisen kannalta. Parasta opiskelussa olivat opiskelijakollegat ja hyvin korkeatasoisesti valitut opettajat. Opiskelu oli paikoin hyvin antoisaa juuri siitä syystä, että opiskelijat olivat jo ammattilaisia ja asiantuntijoita kukin omien taustojensa mukaan.

Täysipäiväisen työn ja osa-aikaisen opiskelun yhteensovittaminen onnistui kohtuullisesti, joskin välillä kokonaistyö- ja -opiskelutunnit venyivät, mutta oikeastaan asiat olivat vain järjestely- ja innostumiskysymyksiä. Jo nyt koen YAMK-opinnosta olleen pelkästään positiivisia vaikutuksia työuraani ja uskon niiden olevan sitä myös tulevaisuudessa.