Esitys- ja teatteritekniikan työharjoittelun kautta vakituiseksi unelmatyöpaikkaan
Matias Koivuniemi opiskeli esitys- ja teatteritekniikan medianomi (AMK) -tutkinnon. Hän pääsi työharjoittelun kautta vakituiseen työhön unelmatyöpaikkaansa Kansallisteatteriin.
Matiaksella oli alunperin opiskelupaikka Metropolian tieto-ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmaan. Matiaksen armeija-aikana avautui haku esitys- ja teatteritekniikan koulutukseen ja Matias päätti käydä pääsykokeissa katsomassa millaista alan opiskelu olisi. Matias oli Jyväskylän Lyseon lukiossa tutustunut teatteritekniikkaan ja oli siitä orastavasti kiinnostunut.
Matias tiesi jo ensimmäisellä opiskeluviikolla haluavansa Suomen Kansallisteatteriin töihin ja kun työharjoittelupaikkoja valikoitiin, hän oli ensimmäisenä käsi pystyssä ja ilmoitti halukkuutensa Kansallisteatteriin. Hän olin työharjoittelussa ensin Suurella näyttämöllä näyttämömiehenä sekä vuotta myöhemmin videoteknikkona. Harjoitteluiden jälkeen Matias on ollut Kansallisteatterissa töissä ensin tuntimiehenä, sitten kuukausipalkkaisena valo- ja videoteknikkona ja nyt vakituisena AV-järjestelmäasiantuntijana ja operaattorina. Hän vastaa myös Kansallisteatterin videojärjestelmistä.
Kansallisteatterin töidensä lisäksi Matias on tehnyt festivaalikeikkoja muutamana kesänä, ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa muutamia pientapahtumia yksityisellä puolella freelancerina ja toiminut teatteriesitysten striimien teknisenä suunnittelijana useammalle teatterille, esimerkiksi Q-teatterin Toksiselle Kabareelle koronavuosina.
Esitys- ja teatteritekniikan opiskelu on Matiaksen mielestä hyvin työelämälähtöistä ja käytännönläheistä.
– Kaikki opettajamme tulivat “kentältä” eli olivat aktiivisesti alan töissä ja näin saimme koulutusta viimeisimpien laitteiden ja käytäntöjen kautta. Samalla saimme loistavia kontakteja jo kouluaikana ja koko vuosikurssini olikin alan töissä jo ensimmäisen vuoden jälkeen, Matias kiittelee.
Esitys- ja teatteritekniikan opinnoissa on paljon projektimaista opiskelua ja Matias osallistuikin useisiin projekteihin.
– Muistan ainakin Kampin keskusympyrään järjestetyn Kampin Tiedepäivät -tapahtuman, jossa toimin teknisenä vastaavana, sekä ensimmäisen ulkoilmatapahtumani Lasipalatsin aukiolle järjestetyn Huurre-talvitapahtuman, jota rakensimme räntäsateessa, Matias muistelee.
– Lisäksi olimme luokkani kanssa suunnittelemassa ja järjestämässä Metropolian henkilökunnan pikkujouluja. Pop&Jazz -konservatorion kanssa järjestimme Arabian Nights -tapahtuman ja olimme mukana Valoisa Baana -tapahtumassa, jossa Baanan kaikkien siltojen alla oli jokin valoteos.
Matias kirjoitti opinnäytetyönsä Kansallisteatterin Willensaunan uudistuskokeilusta, jossa pienennettiin päivittäistä henkilöstöä 18:sta kymmeneen henkilöön. Aiemmin Willensaunassa saattoi päivittäin käydä 18 näyttämö-, valo-, äänitekniikan hoitajia, tarpeistonhoitajia, järjestäjiä, pukijoita yms. Kokeilun myötä 10 henkilöä hoitaa kaikkia tehtäviä. Kaikki pystyttävät esitykset ja hoitavat tarpeiston ja suuntaavat valot ja ajavat esitykset, toimivat ikäänkuin pieni teatteriryhmä isomman teatterin sisällä.
Kaksivuotisen kokeilun jälkeen pääosin sama henkilöstö oli vielä vuoden Willensaunassa töissä, sittemmin he hajautuivat ympäri pääkaupunkiseudun teatterikenttää.
Esitys- ja teatteritekniikan opiskelua suunnittelevia Matias haluaa rohkaista.
– Kannattaa hakea ja käydä pääsykokeissa! Älä jänistä sen takia, ettet usko osaavasi tarpeeksi tai omaavasi tarpeeksi kokemusta. Sitä varten se koulu on, että saa oppia ja kokemusta. Tällä alalla tärkein taito on ongelmanratkaisutaito, eikä paljoa muuta vaaditakaan! Kaikki muu on plussaa ja ongelmanratkaisuvälineesi on valittavissasi työstä riippuen tietokoneesta hienostuneen valopöydän kautta rissaan ja pieneen niittiin asti.
– Tärkeää on myöskin muistaa, ettei kaikkea voi eikä pidäkään osata täysin itse, mutta monien eri asioiden ymmärtäminen on mahdollista. Toinen tärkeä asia muistaa on, että Suomen kokoisessa maassa kaikki tuntevat kaikki. Kannattaa panostaa kunnolla jokaiseen työhön, vaikka se olisi kuinka mitätön, sillä työnantajat keskustelevat toistensa kanssa ja työsi jälki saattaa kantautua pidemmälle kuin uskotkaan.
Töihin pääsemisessä Matias kehottaa reilusti kysymään, josko pääsisi harjoitteluun tai keikkatyöntekijäksi. Keikkatyöntekijöitä on aina tarvetta niin tapahtumatuotannoissa kuin teattereissakin. Työnhaussa Matias suosittaa olemaan rehellinen omasta osaamisen tasostaan ja ilmaisemaan halunsa kuulla ja oppia, koska alalla on paljon ihmisiä ketkä mielellään kertovat tarinoitaan ja haluavat jakaa osaamistaan.