Talotekniikan insinööriksi valmistunut Marko Paavola: Energiatekniikan diplomi-insinööri vaihtoi alan talotekniikkaan
Marko Paavola valmistui Lappeenrannan Yliopistosta LUTista energiatekniikan diplomi-insinööriksi joulukuussa 2008 erikoistuen voimalaitostekniikkaan. Valmistumisensa jälkeen Markon työtehtävät ovat kuitenkin voimalaitosten sijaan liittyneet pitkälti talotekniikkaan ja kiinteistöjen energiankulutukseen. Marko on työskennellyt esimerkiksi Caverionilla energia-asiantuntijana ja Espoon kaupungilla rakennuttamispuolella talotekniikkainsinöörinä, jossa hänen tehtävinään oli valvoa ja kilpailuttaa talotekniikan suunnittelijoita.
Vaikka Markon työtehtävät ovat nivoutuneet pitkälti talotekniikkaan, on häneltä puuttunut talotekniikkaan pätevöittävä virallinen koulutus, aiempien opintojen keskittyessä voimalaitostekniikkaan teollisessa suunnittelussa. Käytännön taitoja laajentaakseen Marko päätti lopulta lähteä opiskelemaan talotekniikka-alan tutkintoa, ja vuonna 2019 hänet hyväksyttiin Metropolian talotekniikan monimuotolinjalle.
Ammattikorkeakoulussa painotetaan työelämälähtöistä opiskelua
”AMK-opiskelu oli käytännönläheistä ja oppeja pystyi käyttämään melkein heti hyödyksi omalla työpaikalla. Yliopistossa opiskellaan enemmän teoriaa ja tämä on mielestäni suurin ero ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoissa”, toteaa Marko.
Metropolian AMK-opintojen vahvuuksiksi Marko kokee hyvinkin käytännönläheiset ja työelämään nopeasti sovellettavat opintokokonaisuudet. Esimerkkinä Marko nimeää lämpöpumppukurssin. Se oli heti vietävissä käytäntöön Markon nykyisessä työtehtävässä energiasuunnittelijana, sillä hän tekee töitä maalämpö- ja lämpöpumppuprojektien parissa. Toisena mieleen jääneenä kurssina Marko nimeää putkien asennustekniikan kurssin yhteistyössä Stadin Ammattiopiston kanssa. Ammattikoulun käyneet voivat hyväksilukea kyseisen kurssin, mutta esimerkiksi Markolle kokonaisuus oli lukio-, yliopisto- ja toimistotyötaustalla uutta. Hänen mukaansa oli hurjan mielenkiintoista saada mahdollisuus oppia lähiopetuksessa hanojen ja putkien asennustekniikkoja.
Osan opiskeluajastaan Marko oli opintovapaalla vakituisesta päivätyöstään. Marko toteaa opintovapaalle siirtymisen olleen helppoa. Lisäksi vähintään kahdeksan vuoden aikaisempi työhistoria ja tutkinto-opiskelu ammattikorkeakoulussa tuotti kelpoisuuden rahalliseen aikuiskoulutustukeen. Marko näkee, että muutoinkin puhtaati opiskeluun keskittyminen oli tervetullut ja kasvattava kokemus pitkän uran jo tehneelle ammattilaiselle.
”Mielestäni opiskelu pitää aivot vetreänä. Suosittelen lämpimästi kaikille työelämän ammattilaisille töiden ohessa joustavaa opiskelua tai hetkeksi jopa opintovapaalle siirtymistä”, kannustaa Marko.
Monimuoto-opiskelu sopii erityisesti työelämän ammattilaisille
Markon opiskeluryhmä oli monimuotoryhmä, joka mahdollistaa työn ja opiskelun sujuvan yhdistämiseen. Monimuotoryhmässä opiskeli paljon rakennusalan ammattilaisia, ja tästä oli hyötyä myös verkostoitumisen kannalta. Vuosikurssin opiskelijat ottivat opiskelun tosissaan, sillä opiskelumotivaatio oli korkealla.
Marko aikataulutti opintonsa siten, että ensimmäisen vuoden hän kävi töissä neljä päivää viikossa ja yhden päivän koulussa. Toisena ja kolmantena vuonna Marko siirtyi opintovapaalle ja oli osa-aikaisesti tutkintoon olennaisena osana kuuluvassa työharjoittelussa. Neljäntenä eli viimeisenä vuonna Marko oli täysipäiväisesti töissä ja opiskeli töiden ohessa.
Marko kiittelee Metropolian opettajia ja lehtoreita. Kiitosta saa erityisesti matematiikan opettaja Riikka Nurmiainen. ”Metropoliassa minulla oli paras matematiikan opettaja ikinä koko opiskelu-urallani”, toteaa Marko. Luennot olivat hyödyllisiä etenkin, kun alan eri laitevalmistajista ja suunnittelutoimistoista saapui kursseille talotekniikan ammattilaisia vieraileviksi luennoitsijoiksi. Konkreettisena esimerkkinä Marko antaa lattialämmitysten laitevalmistaja Uponorin yritysvierailun.
Marko kokee myös, että Metropolian upouusi Myllypuron kampus tarjosi hyvät opiskelupuitteet ja kiittelee kampuksen sijaintia metron läheisyydessä. Kampuksen tiloja hyödynnettiin talotekniikan opiskelussa, sillä kampuksella on muun muassa tutkimuskäyttöön tarkoitettuja lämpökaivoja ja erilaisia mittaustiloja.
Talotekniikan suunnittelijaksi Swecolle jo opintojen aikana
Talotekniikassa on paljon valinnanvaraa työpaikkojen ja työharjoittelun suhteen. Marko toteaa talotekniikassa pääsevän helpommin alan töihin kuin esimerkiksi aiemman yliopistokoulutuksensa voimalaitospuolella. Talotekniikan osaajille on kysyntää, ja monet alan opiskelijat siirtyvätkin koulutusta vastaaviin töihin jo opintojensa aikana.
Opintovapaan aikana Marko haki suunnittelutoimisto Optiplanille työharjoitteluun osa-aikaisesti. Kun opintovapaa loppui, jäi Marko vakituisesti työnantajan palvelukseen. Harjoitteluaikana Optiplan ja Sweco yhdistyivät, joten nykyisin Markon työnantaja on myös Metropolian työelämän yhteistyökumppani Sweco. Sweco on niin ikään Markon opinnäytetyön toimeksiantajana.
Marko suosittelee talotekniikan insinöörin tutkintoa erityisesti jo rakennusalalla työskenteleville osaajille. ”Jos on ollenkaan taustaa talotekniikassa esimerkiksi rakennusalalta tai muuten ammattikoulutaustaa, sopii tämä tutkinto heille loistavasti! Taloja ja niiden suunnittelua tehdään Suomessa ja suunnittelutoimistoissa töitä kyllä riittää. Esimerkiksi teollisuuspuolella projektit ovat pitkälti ulkomailla”, toteaa Marko.
Marko näkee, että Metropolian talotekniikan insinöörin tutkinto antaa paljon käytännönläheisiä taitoja ja kilpailukykyisen osaamisen työmarkkinoille. Markolla on jo entuudestaan diplomi-insinöörin koulutus, mutta hän arvioi, että AMK-tutkintotausta antaa läheisemmän käytännön kokemuksen käytännön talotekniikkaan ja päivittäinen työ sujuu jouhevasti.
Talotekniikan insinöörin työpäivä voi koostua esimerkiksi suunnittelusta, raportoinnista ja laskelmista
Talotekniikan insinööri ratkoo tilahaasteita, laitteiden toimivuutta ja niiden energiatehokkuutta. Työ on tavallisesti toimistotyötä ja työpäivät sisältävät muun muassa simulointia, raporttien kirjoitusta ja laskelmien tekemistä. Jos alalla työskentelee projekti-insinöörinä, on työ itsenäisempää ongelmanratkaisua. Mikäli taas toimii projektipäällikkönä, sisältää työ yhteydenpitoa asiakkaisiin, projektien lähtö- ja taustatietojen keräämistä ja asiakkaan tarpeiden kartoittamista.
Talotekniikan insinöörin uramahdollisuudet ovat laajat. Tulevat työpaikat voivat löytyä esimerkiksi kotimaisissa ja kansainvälisissä suunnittelutoimistossa, urakoitsijan puolella työmaainsinöörinä, tarjouslaskennassa, ylläpitopuolella energiapäällikkönä tai taloteknisenä asiantuntijana.
Talotekniikan insinööriksi opiskellaan Metropolian uudella hyvinvoinnin rakentajien kampuksella Myllypurossa
Talotekniikan tutkinto-ohjelman suorittanut AMK-insinööri pystyy toimimaan talotekniikka-alan vaativissa suunnittelu-, projektinjohto- ja tuotekehitystehtävissä tai lähialojen insinöörin tehtävissä. Opiskelijat valmistuvat valitsemansa suuntautumispolun mukaisesti joko LVI-suunnitteluun tai kiinteistöjohtamiseen.
Koulutus on suunniteltu ensisijaisesti talotekniikka-alalla tai lähialalla työskentelevien henkilöiden jatkokoulutukseksi, jossa voi täydentää tutkintonsa insinööritutkinnoksi. Ylioppilas- tai ammattioppilaitospohjainen talotekniikka-alalla toimiva henkilö voi suorittaa insinööritutkinnon työn ohessa.
Lue lisää talotekniikan AMK-insinöörin monimuotototeutuksesta ja katso seuraavat hakuajat.