Tutkintonimike: Konservaattori (AMK)

Kesto: 4 vuotta

Laajuus: 240 opintopistettä

Aloituspaikat: 16

Opetuspaikka: Hämeentie 135, HelsinkiKatso sijainti kartalla

Seuraava haku: Kevään yhteishaku 14.3.–28.3.2018

Siirtohaut: 1. - 15.5.
1. - 15.11.

Konservointi on poikkitieteellinen tieteenala, jonka tarkoituksena on kulttuuriperinnön säilyttäminen. Konservoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla kulttuuriperinnön tuhoutumista voidaan hidastaa tai ehkäistä. Konservointi jaetaan tekniseen eli käytännön konservointiin sekä säilyttävään eli ennaltaehkäisevään konservointiin.

Suuntautumisvaihtoehdot

Esinekonservointi

Esinekonservaattorin on usean eri materiaalin konservoinnin asiantuntija. Tärkeässä osassa opintoja on arkeologiset löydöt, alkuperäiskansojen ja maailman kulttuurien esineistö, teollinen kulttuuriperintö sekä nykytaiteen monet materiaalit. Erillisiä kursseja järjestetään keramiikan, lasin, metallien, kiven ja nahan konservoinnista.

Monien eri materiaalien ominaisuuksien opiskelun lisäksi esinekonservaattorit perehtyvät kokoelmien inventointiin, riski- ja kuntokartoituksiin sekä kokoelmanhoitosuunnitelmien laatimiseen käytännön projektitöiden muodossa.

Huonekalukonservointi

Huonekalukonservaattorit ovat keskittyneet puumateriaalin konservointiin, sen pintakäsittelyihin, rakenteisiin ja muiden huonekaluihin kuuluvien materiaalien konservointiin ja restaurointiin. Konservoinnissa pyritään säilyttämään huonekalujen historiallinen kerroksisuus.

Koulutuksen perustana ovat huonekalujen eri materiaalit ja tekniikat kuten viilutus, intarsia, kultaus, retusointi ja verhoilu. Opintojen aikana tutustutaan huonekalujen historiaan, opiskellaan puun anatomiaa ja tunnistusta, nahan ja metallien konservointia, maalattujen ja kullattujen esineiden ja pintojen konservointia ja restaurointia sekä modernien materiaalien konservointia.

Interiöörikonservointi

Opetussuunnitelmaan sisältyy yhteisten perusopintojen lisäksi ammattiopintoja eri materiaaleista ja niiden konservoinnista (mm. puu, kivi, lasi, metallit) sekä opintoja erilaisista pintakäsittelymateriaaleista (mm. maalit, lakat, tapetit) ja niiden konservoinnista.

Opintojen aikana tehdään käytännön harjoituksia rakennuskohteissa, joissa opetellaan perinteisistä työtapoja sekä tutkitaan ja harjoitellaan konservointia erilaisille rakennuksissa oleville pinnoille, kuten maalatut pinnat, tapettipinnat, jne.

Maalaustaiteen konservointi

Maalaustaiteen konservaattorit ovat perehtyneet puulle ja kankaalle maalattujen taideteosten – ikonien, maalattujen puuveistosten, kankaalle maalattujen maalausten sekä modernin ja nykytaiteen konservointiin.

Erilaisten konservointimenetelmien ja materiaalien opiskelun ja käytännön konservointityön ohella opinnoissa perehdytään historiallisiin maalaustekniikoihin ja maalausmateriaaleihin. Kehysten konservointi ja kultaustekniikat kuuluvat myös opintoihin.

Opintoihin sisältyvät myös maalaustaiteen kokoelmien hallintaan ja ennaltaehkäisevään konservointiin liittyvät osiot.

Paperikonservointi

Paperikonservoinnin opintoihin sisältyy paperikemian ja kuituanalytiikan sekä erilaisten konservointitekniikoiden ohella kirjansidontaa, taidegrafiikka- ja valokuvamenetelmiä sekä valokuvahistoriaa.

Tekstiilikonservointi

Tekstiilikonservaattori on tekstiilimateriaalien asiantuntija, joka toimii työssään erilaisten tekstiilien, kuten ryijyjen, pukujen, kirkkotekstiilien, lippujen, pitsien ja etnografisten tekstiilien säilyttämiseksi. Tekstiilikonservaattorin työssä yhdistyy silmän ja käden koordinaatio sekä työn esteettinen lopputulos.

Tekstiilikonservoinnin opintoihin sisältyy mm. perehtyminen vaurioituneen tekstiilin puhdistus- ja tukemismenetelmiin. Materiaalituntemus sekä kuiduntunnistusmenetelmät yhdessä tekstiilihistorian ja värjäystekniikoiden kanssa muodostavat perustan opinnoille.

Opintoihin kuuluu erilaiset projektikokonaisuudet, jotka vaihtelevat vuosikursseittain asiakkaan tarpeen mukaan.

Sisältö ja toteutustapa

Konservointiin liittyy hyvin olennaisesti esineiden dokumentointi, johon kuuluvat materiaali- ja menetelmäanalyysit, analyyttinen valokuvaus, vauriokartoitukset sekä kulttuuri- ja taidehistoriallisten kontekstien selvittäminen. Jokaisesta konservointikohteesta tehdään tarkka konservointiraportti.

Kemiaan ja biologiaan pohjautuvat materiaalianalyysit ovat konservoinnin ongelmanratkaisussa keskeisiä. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu opintoja mm. museologiasta.

Opiskelun aikana tehdään runsaasti työelämäyhteistyötä ja -projekteja, jotta opiskelijat saavat tuntuman työkenttäänsä. Tutkintoon sisältyy työharjoittelu, jonka voi halutessaan suorittaa ulkomailla. Myös vaihto-opiskeluun ulkomaisissa korkeakouluissa on hyvät mahdollisuudet.

Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijat tekevät omaan alaansa liittyvän laajan opinnäytetyön, joka voi olla yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä. Käytännön osuus on yleensä jonkin esineen konservointi. Teoriaosuus sisältää konservointisuunnitelman, dokumentoinnin, tutkimustulokset ja historiallisen osuuden. Myös teoreettiset tutkimuspainotteiset opinnäytetyöt ovat olleet konservoinnin koulutusohjelmassa yleisiä.

Työmahdollisuudet

Konservaattori työskentelee asiantuntijana maailman ja kansallista kulttuuriperintöä säilyttävissä tehtävissä erikoistumisalueensa laajalla sektorilla; mm. museoissa, arkistoissa, kirjastoissa, säätiöissä, yliopistoissa ja erilaisissa projekteissa. Koulutus antaa valmiudet toimia myös itsenäisenä konservointialan yrittäjänä.

Yhteystiedot

Yhteishakua koskevat kysymykset:

hakijapalvelut metropolia fi

Arabian kampukselle 2017

Tutkinto-ohjelma muuttaa vuonna 2017 Arabian kampukselle

Joustavat opintopolut

Opetussuunnitelmamme huomioivat erilaiset osaamistarpeet ja -tavoitteet sekä antavat mahdollisuuden suunnata opintoja erilaisilla valinnoilla. Katso lisää Monien mahdollisuuksien Metropolia Prezi-esityksestä: