Silmän terveys ja ikääntyminen

Mitä on ikänäköisyys?

Jo 20-vuotiaana ihmisen silmän sisällä oleva linssi, mykiö, alkaa menettää joustokykyään. Tällöin näön tarkentaminen eri etäisyyksille hidastuu ja erityisesti lähelle näkeminen hankaloituu.
On myös normaalia, että näöntarkkuus heikkenee ikääntyessä normaalina pidetyn 1.0 - 1.5 tasolta 0.7 - 0.8 tasolle 70-80 vuoden iässä.

Miten ikänäkö oireilee?

Ikänäkö tulee kaikille ja alkamisiässä on yksilöllisiä eroja. Lähinäkö alkaa oireilla useimmiten reilun 40 vuoden iässä. Silmät rasittuvat etenkin lähityössä, kun silmän sisällä oleva sädelihas yrittää kompensoida mykiön elastisuuden häviämistä. Silmät väsyvät, voi ilmetä päänsärkyä ja pitkäkestoinen lähityöskentely hankaloituu. Pimeässä näkeminen on erityisen vaikeaa. Nähdäkseen tarkemmin, katsottava kohde täytyy viedä kauemmas silmästä.

Mistä apua ikänäön oireisiin?

Lähinäkemistä voidaan helpottaa erilaisilla silmälasilinssiratkaisuilla tai piilolaseilla. Korjauksen määrä lisääntyy silmän oman mukautumiskyvyn heiketessä, mutta 60 ikävuoden jälkeen lähinäkö ei enää merkittävästi muutu. Silmälasilinsseissä vaihtoehtoja ovat yksitehoiset lähilasit, kaksi- ja kolmiteholasit sekä nykyään yleisimmin ikänäköisten käyttämät rajattomat moniteholasit. Moniteholaseilla ikänäköinen näkee kaikille etäisyyksille.

Näyttöpäätetyössä mukavin linssivaihtoehto varsinkin yli 50-vuotiailla ovat syväterävät tai toimistolinssit, joilla nähdään tarkasti näyttöpäätteelle ja lukuetäisyydelle. Parhaan näönkorjausratkaisun löytämiseksi optikolle kannattaa kuvailla kaikki käyttötilanteet, joissa laseja käytetään. Aina ei selviä vain yhdenlaisilla linsseillä, vaan eri käyttötilanteisiin saattaa tarvita erityyppiset lasit.

Piilolasejakin on nykyään saatavilla monitehoisina. Toinen piilolasikorjausvaihtoehto on monovision, jossa toinen silmä korjataan näkemään lähelle ja toinen kauas. Monitehopiilolaseilla syvyysnäkö säilyy ennallaan toisin kuin monovision-korjauksella.

Diabetes ja verenpainetauti

Diabetes huonontaa silmänpohjien verenkiertoa. Diabeetikon näkö voi vaihdella mm. veren sokeritasapainon ja vuorokaudenajan mukaan. Aikuisiällä puhkeavan diabeteksen aiheuttamat silmäoireet muistuttavat silmänpohjan rappeumaa. Diabeetikon on tärkeää muistaa silmänpohjien säännöllinen tarkastuttaminen. Jos verenpaine on liian suuri, valtimoiden seinämät paksunevat ja veren kulkureitti kapenee. Ahtautuneet silmän valtimot voivat painaa laskimoita ja huonontaa niiden verenkiertoa. Riski valtimotukoksiin (infarkti) ja verenvuotoihin silmänpohjilla kasvaa.

Kaihi ja glaukooma

Kaihi tarkoittaa mykiön eli silmän linssin samenemista. Kaihi on paitsi silmäsairaus myös erottamaton osa ikääntymistä ja se todetaan yleensä heikentyneen näkökyvyn perusteella. Oireettomat mykiön samentumat eivät vaadi toimenpiteitä. Kaihileikkaus on tehokas ja taloudellinen keino parantaa näkökykyä, jos silmät ovat muuten terveet.

Glaukooma on hitaasti etenevä, useimmiten oireeton silmäsairaus, joka aiheuttaa pitkään jatkuneena pysyviä näkökenttäpuutoksia ja jopa sokeutta. Glaukoomariski kasvaa voimakkaasti 40 ikävuoden jälkeen, minkä vuoksi oireettomatkin silmät on syytä tarkastuttaa keski-iän jälkeen silmälääkärillä 4-5 vuoden välein.

Suurin osa varhain todetuista glaukoomista pystytään hoitamaan lääkityksen, laserhoidon tai leikkauksen avulla. Säännöllinen lääkitys ja silmälääkärin seuranta ovat oleellinen osa glaukooman hoitoa. Lue lisää glaukoomasta

Makuladegeneraatio eli silmänpohjan rappeuma

Makuladegeneraatiossa silmänpohjan keskiosan solut rappeutuvat, ja näöntarkkuus heikkenee näkökentän keskiosassa merkittävästi. Silmänpohjan rappeutuma vaikeuttaa merkittävästi lukemista ja muuta lähietäisyydeltä tehtävää työtä. Koska näkökentän reuna-alueiden toimintakyky säilyy, liikkuminen näön turvin on edelleen mahdollista.

Tervetuloa Positian optikkomyymälään!

Positian optikkopalvelut ovat kaikille avoimia. Optikkomyymälässä optometristiopiskelijat harjoittelevat silmälasien valmistusta sekä näöntutkimusten tekemistä opettajan valvonnassa. Lue lisää ja varaa aika