Syksyllä 2026 alkavat konservaattorin päiväopinnot: Paperin, valokuvien ja mediataiteen konservointi
Paperin materiaalituntemus, materiaalianalytiikka, kemia ja paperin käytön historia sekä konservointi- ja säilytysmenetelmät muodostavat merkittävän osan opintoja. Opintoihin kuuluu lisäksi dokumentointia, museologiaa, taide- ja kulttuurihistoriaa, konservoinnin historiaa, filosofiaa ja etiikkaa sekä kieli- ja viestintäopintoja. Valokuvien osalta perehdytään etenkin eri valokuvatekniikoiden tunnistamiseen sekä valokuvia vaurioitumiselta ennalta ehkäisevään konservointiin. Mediataide on osa laajempaa nykytaiteen kenttää ja sen konservoinnissa keskitytään etenkin mediataiteen historiaan sekä mediataiteen dokumentointiin, taiteilijahaastatteluihin ja kokoelmanhallintaprosessiin.
Opintojen lähtökohtana on ilmiöpohjainen oppiminen. Opintoja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa projektikokonaisuuksina, jotka voivat liittyä esimerkiksi dokumentointiin, kokoelmanhallintaan, riskikartoituksiin ja konservointitehtäviin. Konservointiosaaminen rakentuu teoriaa ja käytännön konservointityötä yhdistävillä opintojaksoilla, joilla tulevat tutuiksi konservoinnissa yleisesti käytetyt materiaalit, työvälineet, laitteet sekä analyysi- ja tutkimusmenetelmät. Konservointiprosessin hallinnassa on tärkeä tunnistaa kohteisiin liittyvät merkitykset ja arvot ja ymmärtää niiden vaikutus konservointipäätöksiin ja kulttuuriperinnön hoitoon. Opintojen toisena ja kolmantena vuonna ovat pakolliset työharjoittelujaksot. Neljäntenä vuonna toteutetaan ammatillista kypsyyttä ja itsenäistä työskentelyä osoittava opinnäytetyö.
Projektikokonaisuuksiin olennaisesti liittyviä teemoja ovat
- Konservointialan tutkimus ja konservointitoimenpiteet
- Kokoelmien hallinta, säilytys ja käyttö
- Saavutettavuus ja osallistaminen
- Yhteisöjen kanssa toimiminen
- Kestävä kehitys
Konservaattoriopintojen aikana tehdään runsaasti työelämäyhteistyötä ja -projekteja, jotta opiskelijat saavat tuntuman työkenttäänsä. Tutkintoon sisältyy työharjoittelu, jonka voi halutessaan suorittaa ulkomailla. Myös vaihto-opiskeluun ulkomaisissa korkeakouluissa on hyvät mahdollisuudet.
Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijat tekevät omaan alaansa liittyvän laajan opinnäytetyön, joka voi olla yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä. Käytännön osuus on yleensä jonkin objektin konservointi. Teoriaosuus sisältää konservointisuunnitelman, dokumentoinnin, tutkimustulokset ja historiallisen osuuden. Myös teoreettiset tutkimuspainotteiset opinnäytetyöt ovat konservoinnin tutkinto-ohjelmassa mahdollisia.
Konservointi on museoammatti ja suurin osa konservaattoreista työskentelee museokokoelmien parissa. Laaja materiaali- ja kokoelmanhallintaosaaminen antaa hyvät valmiudet työskennellä asiantuntijana kokoelmanhallintaan liittyvissä tehtävissä muuallakin kuin museoissa.
Tutustu konservoinnin opetussuunnitelmiin Opinto-oppaassa.