Työ on merkittävä osa elämäämme: vietämme suuren osan ajastamme työpaikalla, ja siksi sillä on ratkaiseva vaikutus terveyteemme ja hyvinvointiimme. Työuran aikana myös muutumme ja ikäännymme. Ammatin luonne vaikuttaa ikääntymisprosessiin, mutta samalla ikääntyminen muokkaa sitä, millaisia tehtäviä voimme tehdä ja miten niistä suoriudumme.
Kansainvälisen SAFE-hankkeen (Solutions for Age-Friendly Employer) tavoitteena on parantaa 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien työllistymismahdollisuuksia sekä tuoda esiin ratkaisuja ikäystävällisiin käytäntöihin työelämässä. Ensimmäinen askel tässä työssä on määritellä, mitä ikäystävällisyys tarkoittaa käytännössä, ja arvioida organisaatioiden nykyisiä toimintatapoja.
Yhä useammat ihmiset jatkavat työskentelyä entistä pidempään. Ikääntyneet työntekijät joutuvat kuitenkin usein kohtaamaan ikäsyrjintää, joka voi ilmetä ennakkoluuloina, epäasiallisena kohteluna tai suoranaisena laiminlyöntinä. SAFE-hanke kokoaa yhteen neljä eri alojen kumppania Itämeren alueelta – Virosta, Suomesta ja Ruotsista. Yhteisenä tavoitteena on vahvistaa ja parantaa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia, erityisesti terveys- ja hyvinvointialoilla.
Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen läpi elämän tukevat työkykyä ja lisäävät hyvinvointia. Nykyisillä työmarkkinoilla tarvitaan entistä aktiivisempaa keskustelua ja konkreettisia toimia monimuotoisten ja inklusiivisten työyhteisöjen rakentamiseksi. Tässä hankkeessa tuemme ikäystävällisten työympäristöjen kehittämistä – huomioiden kaikki sukupolvet.
Tutustu näillä sivuilla hankkeen tuottamaan tietoon ja ota materiaalit käyttöösi!
SAFE-hankkeen SAFE and Sound -podcast-sarja on saanut näkyvyyttä Northern Dimension Partnership in Public Health and Social Well-beingin (NDPHS) verkkosivuilla ja LinkedInissä. Podcast-sarjassa keskustellaan siitä, miten työpaikoilla voidaan arvostaa kokemusta, tukea oppimista ja luoda mahdollisuuksia kaikenikäisille työntekijöille.
Heini Maisala ja Liisa Nuutinen (Metropolian Ammattikorkeakoulu) keskustelevat neljässä jaksossa yritysten, HR ja työkyvyn asiantuntijoiden kanssa ikäystävällisen työelämän käytännöistä.
Neljä keskustelua ikäystävällisestä työelämästä:
Podcastit tarjoavat käytännön näkökulmia erityisesti esihenkilöille ja HR-ammattilaisille, jotka haluavat rakentaa työpaikkoja, joissa eri-ikäisten osaaminen tunnistetaan ja jokaisella on mahdollisuus oppia ja kehittyä. Kuuntele SAFE and Sound -podcastit Spotifyssa.
Kolmen hankkeen yhteistyössä toteutunut Työelämä nyt ja tulevaisuudessa -tapahtuma järjestettiin 6.10.2026 Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella Helsingissä. Tapahtumassa etsittiin ratkaisuja työllistymiseen, kestävien työurien johtamiseen sekä monimuotoisen ja yhdenvertaisen työelämän kehittämiseen. Asiantuntijapuheenvuoroissa, paneelikeskustelussa ja työpajoissa korostuivat osaamisen uudistaminen ja yhteistyön merkitys.
Asiantuntijapuheenvuoroissa käsiteltiin jatkuvaa oppimista, yksilöllisiä reittejä työelämään ja kokeneiden työntekijöiden osaamisen hyödyntämistä.
Metropolia Ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtori Marko Hakovirta painotti jatkuvaa oppimista ja työelämän toimijoiden yhteistyötä. Helsingin työllisyyspalvelujen Katja Rajaniemi nosti esiin yksilölliset palvelut, työnantajayhteistyön ja kansainvälisten osaajien osaamisen tunnistamisen. Saranen Consultingin Antti Harjuoja käsitteli eläköitymiseen varautumista, osaamisen jatkuvuutta, joustavia työn tekemisen tapoja ja ikään liittyvien ennakkoluulojen purkamista.
Tarinateatteri Foxtrott-ryhmä toi luovan ilmaisun ja yhteiskehittämisen osaksi keskustelua monimuotoisesta työpaikasta. Yleisö pääsi jakamaan aamupäivän ajatuksia, oivalluksia ja tunteita, joita Foxtrott-ryhmä tulkitsi näyttämöllä. Osallistava esitys avasi uusia näkökulmia siihen, miten monimuotoisuus näkyy erilaisten osaajien kokemuksissa, ja tarjosi elämyksellisen tavan yhteiseen oivaltamiseen.
Tiina Merikannon moderoimassa paneelikeskustelussa Elina Pylkkänen (OAJ), Petri Männistö (Jollas Instituutti), Harri Jaskari (Suomen Yrittäjät), Kari-Pekka Martimo (Ilmarinen) ja Hannu Rusama (Vantaan kaupunki) keskustelivat kuntien ja yritysten yhteistyöstä kestävien työurien rakentamisessa. Keskustelussa korostuivat joustavat työjärjestelyt, osaamisen kehittäminen ja uusien reittien luominen työelämään.
Samalla peräänkuulutettiin rohkeutta ja kokeilukulttuuria. Työelämässä ihmiset nähdään helposti joko työssä olevina tai työttöminä, vaikka tarvitsisimme enemmän joustavia välimuotoja ja asteittaisia siirtymiä työelämään. Uudistuminen edellyttää sekä työpaikkojen rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja että rakenteita, jotka tukevat työn, opiskelun ja osaamisen kehittämisen yhdistämistä.

Kuvassa 1: Paneelikeskustelussa työelämän tulevaisuudesta keskustelivat Elina Pylkkänen (OAJ), Petri Männistö (Jollas Instituutti), Harri Jaskari (Suomen Yrittäjät), Kari-Pekka Martimo (Ilmarinen) ja Hannu Rusama (Vantaan kaupunki).
SAFE-hankkeen kaksikielisessä suomen- ja englanninkielisessä työpajassa Liisa Nuutinen ja Heini Maisala kutsuivat osallistujat kuvittelemaan työpaikan, jossa he haluaisivat työskennellä 67-vuotiaana. Eri-ikäiset ja kansainvälisistä taustoista tulevat osallistujat toivat keskusteluun monipuolisia näkökulmia. Harjoituksessa pohdittiin, millaiset käytännöt tukevat mielekästä työskentelyä eri elämänvaiheissa.
Osallistujat korostivat mahdollisuutta vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työaikaan, työn joustavuutta, yhteisöllisyyttä ja omien vahvuuksien hyödyntämistä. Myös jatkuva oppiminen, osaamisen jakaminen, hyvä johtaminen ja turvallinen työympäristö nähtiin tärkeinä työssä jatkamisen edellytyksinä.
SAFE-hankkeessa on tunnistettu seitsemän osa-aluetta, jotka tukevat työssä jatkamista ja sen kehittämistä työyhteisöissä:
Ikäystävällisyys ei tarkoita vain ikääntyville työntekijöille suunnattuja ratkaisuja. Se tarkoittaa työyhteisöjä ja toimintatapoja, joissa huomioidaan erilaiset tarpeet, osaaminen ja elämäntilanteet. Ikäystävällinen työelämä hyödyttää kaikenikäisiä työntekijöitä ja tukee kestävien työurien rakentamista.

Kuvassa 2: Pille Strauss, Krista Mulenok, Liisa Nuutinen, Peep Peterson, Marika Aedviir, Tiina Alasoo ja Heini Maisala.
Hankekumppanien tapaamisessa valmistauduttiin hankkeen viimeiseen vaiheeseen. Tapaamisessa käsiteltiin SAFE-työkalun viimeistä testausta, palautteen keräämistä, yhteistä viestintää ja tulosten levittämistä. Lisäksi pohdittiin, miten hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen.
International Congress of Applied Psychology (ICAP) 2026 -kongressi kokosi soveltavan psykologian tutkijoita ja asiantuntijoita eri puolilta maailmaa Firenzeen 21.–25. heinäkuuta. Myös SAFE-hanke oli mukana kongressissa.

ICAP järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2026 kongressi oli järjestyksessään 31. Kongressin järjestää International Association of Applied Psychology (IAAP). Kongressin 18 teema-aluetta kattoivat soveltavan psykologian eri osa-alueita, kuten työn ja organisaatiot, johtamisen, koulutuksen, terveyden, ikääntymisen, ympäristön ja yhteiskunnallisen kehityksen.
ICAPilla on yli sadan vuoden historia. Ensimmäinen kongressi järjestettiin Genevessä vuonna 1920. Jo tuolloin psykologian soveltamista tarkasteltiin käytännön kysymysten, kuten työelämän ja ammatillisen ohjauksen, näkökulmasta.
ICAP 2026 -kongressin Psychology and Societal Development -teema-alueella järjestettiin symposiumi “Social Changes – Psychological and Transdisciplinary Approaches to Dealing with Demographic Issues”. Symposiumissa käsiteltiin yhteiskunnallisia ja demografisia muutoksia psykologian ja eri tieteenalojen näkökulmista.
Esitysten aiheina olivat ihmisten hyvinvointi eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa. Esityksissä käsiteltiin muun muassa pienten lasten ja vanhempien hyvinvointia, kehitysvammaisten ihmisten hyvinvoinnin tukemista sekä nuorten sosiaalista elämää digitaalisessa yhteiskunnassa. Työelämään liittyvissä esityksissä puolestaan käsiteltiin väestön ikääntymistä, ikääntyvien työntekijöiden työuria ja työnantajien mahdollisuuksia vastata muuttuviin tarpeisiin.

SAFE-hanke osallistui symposiumiin esityksellä “Sustainable Success Across Ages: Solutions for Age-Friendly Employers”. Liisa Nuutinen, Heini Maisala ja Marjo Wallin tarkastelivat esityksessään, miten työnantajat voivat vastata väestön ikääntymiseen ja rakentaa kestävää työelämää eri-ikäisille työntekijöille.
Näkökulma liittyi symposiumin laajempaan kysymykseen siitä, miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat ihmisten elämään ja miten työelämää voidaan kehittää vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Ikäystävällisyys ei tarkoita ainoastaan ikääntyvien työntekijöiden tukemista, vaan myös työelämän rakenteita, käytäntöjä ja johtamista, jotka mahdollistavat hyvän työn, hyvinvoinnin ja osaamisen hyödyntämisen eri elämänvaiheissa.
Symposiumin puheenjohtajana toiminut Daniela Eberhardt, joka tarkasteli omassa esityksessään “Flexible Retirement – Self-Determined Development for Older Employees and Practical Benefits for Employers” ikääntyvien työntekijöiden joustavaa eläköitymistä, itsenäistä kehittymistä ja työnantajille koituvia hyötyjä. Esitykset täydensivät toisiaan tarkastelemalla ikääntyvän työväestön kysymyksiä sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.
ICAP tarjosi SAFE-hankkeelle mahdollisuuden peilata hankkeen teemoja laajempaan kansainväliseen keskusteluun yhteiskunnallisesta muutoksesta ja työelämän kehittämisestä. Samalla kongressi toi Metropolian osaamista esiin kansainvälisessä soveltavan psykologian keskustelussa.
Seuraava ICAP järjestetään Zürichissä vuonna 2030.
Hankkeessa kehitettyä työkalua testataan parhaillaan seitsemässä yksikössä Keusotessa, Helykodit ry:llä ja OmaHämeessä. Odotamme pian ensimmäisiä tuloksia, joiden perusteella viimeistelemme arviointityökalua ja siihen liitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Lopullinen työkalu julkaistaan syksyllä 2026 ja niitä tuloksia levitetään laajasti sekä Suomessa, että hankkeen toiminta-alueella ja myös kansainvälisissä yhteyksissä.

EUSBSR Annual Forum kokosi yhteen Itämeren alueen päättäjiä, asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita keskustelemaan alueen tulevaisuudesta ja yhteisistä ratkaisuista. Vuoden 2026 tapahtuman teemana oli Resilience Edition, joka nosti esiin yhteiskuntien kriisinkestävyyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmia. Tallinnan Kultuurikatelissa järjestetty foorumi tarjosi mahdollisuuden verkostoitumiseen, tiedonvaihtoon ja uusien yhteistyömahdollisuuksien rakentamiseen. SAFE-hanke järjesti tapahtumassa ikäystävällisyyteen ja sen edistämiseen keskittyvän työpajan ja esitteli hankkeen tuloksia myös laajemmalle yleisölle. Aihe herätti runsaasti kiinnostusta eri puolelta Eurooppaa saapuneiden osallistujien keskuudessa.
Hankeyhteistyön tuloksena kehitetty ikäystävällisyyden arviointityökalu on pilotointivaiheessa. Ensimmäiset terveydenhuollon yhteistyökumppanit testaavat arviointityökalua ja sen käytettävyyttä, sekä siihen liitettyjä ikäystävällisyyden vahvistamisen toimenpide-ehdotuksia. Mukaan pilotointiin ovat ensimmäisessä vaiheessa lähteneet sovitut tiimit Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusotelta ja Helykodit ry:n kanssa sovittu ikäihmisten palveluita tuottava yksikkö. Nämä edelläkävijäkumppanit tuottavat arvokasta tietoa työkalun jatkojalostamiseen ennen laajempaa jakelua. Hanketyöryhmä sparraa ja kerää palautetta pilottiin osallistuvien toimijoiden kanssa. Myös hankekumppanit Virossa ja Ruotsissa testaavat työkalua tahoillaan.
Jos terveysalan yksikkösi on innostunut tunnistamaan omia ikäystävällisiä toimintatapojaan edelläkävijöiden joukossa, voit olla yhteydessä hanketoimijoihin oman pilotin käynnistämiseksi. Yhteystiedot löytyvät sivun alaosasta.
SAFE-hankkeen partneritapaaminen Tukholmassa maaliskuussa 2026 kokosi yhteen hanketoimijat arvioimaan projektin etenemistä ja suunnittelemaan viimeisen toteutusvuoden toimintaa. Yhteistyössä tehty ikäystävällisyyden arviointityökalu on valmistunut, ja sen pilotointi käynnistyy näinä päivinä. Pilotoinnin lisäksi SAFE-hankkeen tuloksia esitellään erilaisissa tapahtumissa ja foorumeilla kevään ja syksyn aikana. Tapaamisessa suunniteltiin myös hankkeen viestintää ja vaikuttamistyötä eri tasoilla.Seuraavina päivinä ohjelma syveni teemoihin, kuten algoritminen johtaminen ja terveydenhuollon johtamiskäytännöt Karolinska Instituten tutkijoiden Pille Strauss ja Mairi Savage johdolla.

Kuvassa 1: Postdoctoral Researcher Pille Strauss & Research Specialist Mairi Savage / Karolinska Institute
Tapaaminen huipentui opintovierailuun Tukholman alueen suun terveydenhuollon yksikköön, jossa tutustuttiin käytännön toimintaan, julkisen hammashoidon rakenteisiin sekä ikäystävällisyyden toteutumiseen terveydenhuollossa. Myös ammattiliittojen rooli paremman työelämän edistäjänä tuli tutuksi. Kokonaisuudessaan partneritapaaminen vahvisti yhteistä ymmärrystä hankkeen tavoitteista ja loi konkreettiset jatkoaskeleet hankkeen loppuun saattamiselle.

Kuvassa 2: Projektipäällikkö Liisa Nuutinen, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Susanna Fooladi, Folktandvårde Eastmaninstitutet
Hankkeessa kehitettyä työkalua testataan parhaillaan seitsemässä yksikössä Keusotessa, Helykodit ry:llä ja OmaHämeessä. Odotamme pian ensimmäisiä tuloksia, joiden perusteella viimeistelemme arviointityökalua ja siihen liitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Lopullinen työkalu julkaistaan syksyllä 2026 ja niitä tuloksia levitetään laajasti sekä Suomessa, että hankkeen toiminta-alueella ja myös kansainvälisissä yhteyksissä.

EUSBSR Annual Forum kokosi yhteen Itämeren alueen päättäjiä, asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita keskustelemaan alueen tulevaisuudesta ja yhteisistä ratkaisuista. Vuoden 2026 tapahtuman teemana oli Resilience Edition, joka nosti esiin yhteiskuntien kriisinkestävyyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmia. Tallinnan Kultuurikatelissa järjestetty foorumi tarjosi mahdollisuuden verkostoitumiseen, tiedonvaihtoon ja uusien yhteistyömahdollisuuksien rakentamiseen. SAFE-hanke järjesti tapahtumassa ikäystävällisyyteen ja sen edistämiseen keskittyvän työpajan ja esitteli hankkeen tuloksia myös laajemmalle yleisölle. Aihe herätti runsaasti kiinnostusta eri puolelta Eurooppaa saapuneiden osallistujien keskuudessa.
Hankeyhteistyön tuloksena kehitetty ikäystävällisyyden arviointityökalu on pilotointivaiheessa. Ensimmäiset terveydenhuollon yhteistyökumppanit testaavat arviointityökalua ja sen käytettävyyttä, sekä siihen liitettyjä ikäystävällisyyden vahvistamisen toimenpide-ehdotuksia. Mukaan pilotointiin ovat ensimmäisessä vaiheessa lähteneet sovitut tiimit Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusotelta ja Helykodit ry:n kanssa sovittu ikäihmisten palveluita tuottava yksikkö. Nämä edelläkävijäkumppanit tuottavat arvokasta tietoa työkalun jatkojalostamiseen ennen laajempaa jakelua. Hanketyöryhmä sparraa ja kerää palautetta pilottiin osallistuvien toimijoiden kanssa. Myös hankekumppanit Virossa ja Ruotsissa testaavat työkalua tahoillaan.
Jos terveysalan yksikkösi on innostunut tunnistamaan omia ikäystävällisiä toimintatapojaan edelläkävijöiden joukossa, voit olla yhteydessä hanketoimijoihin oman pilotin käynnistämiseksi. Yhteystiedot löytyvät sivun alaosasta.
SAFE-hankkeen partneritapaaminen Tukholmassa maaliskuussa 2026 kokosi yhteen hanketoimijat arvioimaan projektin etenemistä ja suunnittelemaan viimeisen toteutusvuoden toimintaa. Yhteistyössä tehty ikäystävällisyyden arviointityökalu on valmistunut, ja sen pilotointi käynnistyy näinä päivinä. Pilotoinnin lisäksi SAFE-hankkeen tuloksia esitellään erilaisissa tapahtumissa ja foorumeilla kevään ja syksyn aikana. Tapaamisessa suunniteltiin myös hankkeen viestintää ja vaikuttamistyötä eri tasoilla.Seuraavina päivinä ohjelma syveni teemoihin, kuten algoritminen johtaminen ja terveydenhuollon johtamiskäytännöt Karolinska Instituten tutkijoiden Pille Strauss ja Mairi Savage johdolla.

Kuvassa 1: Postdoctoral Researcher Pille Strauss & Research Specialist Mairi Savage / Karolinska Institute
Tapaaminen huipentui opintovierailuun Tukholman alueen suun terveydenhuollon yksikköön, jossa tutustuttiin käytännön toimintaan, julkisen hammashoidon rakenteisiin sekä ikäystävällisyyden toteutumiseen terveydenhuollossa. Myös ammattiliittojen rooli paremman työelämän edistäjänä tuli tutuksi. Kokonaisuudessaan partneritapaaminen vahvisti yhteistä ymmärrystä hankkeen tavoitteista ja loi konkreettiset jatkoaskeleet hankkeen loppuun saattamiselle.

Kuvassa 2: Projektipäällikkö Liisa Nuutinen, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Susanna Fooladi, Folktandvårde Eastmaninstitutet



Kahden päivän seminaari järjestettiin Suomessa 14.–15. lokakuuta Hotelli Rantapuistossa. Seminaarin osallistujat kokoontuivat keskustelemaan hankkeen edistymisestä, jakamaan kokemuksia sekä suunnittelemaan tulevia toimenpiteitä. Tapahtuma vahvisti yhteistyötä ja tarjosi arvokkaita näkökulmia hankkeen kehittämiseen.
Seminaarin aikana käytiin rakentavia keskusteluja ja tehtiin intensiivistä työtä hankkeen keskeisten teemojen parissa. Erityinen painopiste oli itsearviointityökalun kehittämisessä. Työkalua suunniteltiin ja muokattiin yhteisesti osallistujien kanssa, ja sen ensimmäinen versio esiteltiin seminaarin aikana. Käytettävyyden parantamiseksi saatiin runsaasti hyödyllistä palautetta sekä uusia ideoita jatkokehitystä varten.
Seminaarin päätteeksi todettiin, että hankkeen neljäs työpaketti on käynnistynyt ripeästi ja tavoitteellisesti. Yhteinen sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen muodostavat vahvan perustan seuraaville vaiheille.
Lämmin kiitos myös Hotelli Rantapuistolle erinomaisesta palvelusta!


SAFE-hankkeen kumppanit kokoontuivat 25. syyskuuta 2024 NDPHS:n toimistolle Tukholmaan. Hanke etenee vakaasti, ja olemme aloittaneet ikäystävällisten ratkaisujen kehittämisen työpaikoille. Olemme järjestäneet lukuisia verkkokokouksia kumppaneidemme kanssa, mutta kasvokkain pidetty tapaaminen mahdollisti työpajojen toteutuksen suunnittelun sekä arvokkaan tiedon keräämisen itsearviointityökalun kehittämistä varten.
SAFE-hankkeen tavoitteena on luoda työkalupakki, joka auttaa organisaatioita ymmärtämään ikään liittyvien henkilöstökäytäntöjen merkitystä ja vähentämään ikäsyrjintää työpaikoilla. Yritysten ottaminen mukaan kehitystyöhön jo varhaisessa vaiheessa varmistaa, että ratkaisut ovat käytännöllisiä ja räätälöityjä sekä työntekijöiden että työnantajien todellisiin tarpeisiin. Tämä yhteistyöhön perustuva lähestymistapa tukee entistä osallistavampien työympäristöjen rakentamista eri uravaiheissa oleville ihmisille ja edistää siten organisaatioiden hyvinvointia sekä työntekijöiden tyytyväisyyttä.
Kokouksessa Metropolia Ammattikorkeakoulun tiimi jakoi näkemyksiään keskusteluista kumppaniorganisaatioiden kanssa. Hankkeen osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että työpajojen järjestäminen tulee olla johdonmukaista, jotta tuloksia voidaan vertailla luotettavasti ja systemaattisesti. Osallistuvia organisaatioita ovat Nurmilintu, Ylähovi, Veteraanitalo-säätiö ja HoivaNova. Tallinnan yliopiston Haapsalun korkeakoulu on lisäksi tehnyt yhteistyösopimuksen Synlabin (Viro) ja Haapsalun neurologisen kuntoutuskeskuksen kanssa, joissa työpajoja järjestetään loka–marraskuussa.
Kukin kumppani on aloittanut ikäystävällisten käytäntöjen nykytilan kartoittamisen omassa maassaan. Nämä työpajat ja arvioinnit tarjoavat keskeistä tietoa organisaatioiden itsearviointityökalun kehittämiseen. Hankkeen seuraavan vaiheen päätavoitteena onkin työstää ja pilotoida tämä työkalu.
Kick-off-tapahtuma järjestettiin 15. huhtikuuta 2024 Tallinnassa!
Lisätietoja tapahtumasta Central Balticin sivuilta.