Kansainvälinen intensiiviviikko tarjosi uusia ulottuvuuksia rakennusarkkitehtuurin opiskelijoille

Keväällä 2026 Metropolian Myllypuron kampuksella järjestetty kansainvälinen intensiiviviikko toi yhteen rakennusarkkitehtuurin opiskelijoita Suomesta, Itävallasta ja Espanjasta. Rakennusarkkitehtuurin tutkinto-ohjelman opiskelija Jenna Moisio kertoo oheisessa artikkelissa viikon kokemuksista, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä siitä, millaisia uusia näkökulmia intensiiviviikko toi opiskelijan näkökulmasta suunnitteluun, teknologiaan ja tulevaisuuden työelämätaitoihin.

Opiskelijavaihto alkaa usein jännityksestä ja tunteesta, että edessä on hyppy tuntemattomaan. Viime maaliskuussa saimme toivottaa tervetulleiksi Metropolia AMK:n Myllypuron kampukselle kaksi yhteistyökoulua Hochschule Campus Wien University of Applied Sciences sekä Universitat Politècnica de Catalunya BarcelonaTech. BIP-intensiivikoulutuksen aikana huomasimme, että opiskelijavaihto on samaan aikaa tuttujen aiheiden syventämistä ja uusien näkökulmien oppimista.

Intensiiviviikko oppimisen välineenä

Intensiiviviikkoon ja opiskelijavaihtoon liittyvä innostus tiivistyi selkeiten aamuihin, jolloin odotimme päivän alkua. Seuraavat kahdeksan tuntia tulisivat olemaan monipuoliset, luvassa olisi luentoja ja ryhmätyötä. Päivän aiheet synnyttivät keskustelua. Vieressäni istuva suomalainen opiskelija oli juuri saanut kesätyön paikasta, jossa käytetään mallintarkistusohjelma Solibria päivittäin. Itävaltalainen opiskelija haluaa suunnitella seuraavan harjoitustyön päivänvalon näkökulmasta. Näistä aiheista kuulisimme seuraavaksi lisää. Edellisen illan virkistäytymistapahtumasta muistuttaa haukotusten kuoro.

Erasmus+ Blended Intensive Programs (BIP) ovat lyhyitä intensiivikoulutuksia, joissa yhdistyy innovatiivinen oppiminen, virtuaaliyhteistyö ja perinteinen opiskelijavaihto. Tämä joustavampi koulutusmuoto on luotu lisäämään opiskelijavaihdon saavutettavuutta.

Kuva: Tunnelmia tekoälytyökaluun keskittyvästä työpajasta.image

Ensimmäisellä tauolla suomalainen opiskelija esittelee pienoismallia päiväkotisuunnittelun kurssilta. Toiset testailevat sovellusta, jonka avulla mitataan valon voimakkuutta tilassa.

ltapäivällä opiskelijaryhmät levittäytyivät kampukselle syventymään tekoälytyöpajassa esiteltyyn valoanalyysissa avustavaan LightStanzaan. Työskentely on jokaisessa ryhmässä keskittynyttä ja intensiivistä. Jälkikäteen monet opiskelijat totesivatkin, että suurin haaste kansainvälisessä ryhmätyössä oli työnjako. Jokaisen työtehtävät on tärkeää selkeyttää heti alussa. Vierailevien korkeakoulujen opiskelijat yllättivät perehtyneellä, luovalla ja innovatiivisella otteellaan, joka sai kukoistaa silloin, kun ryhmätyössä jokaisen tehtävä oli selkeä. Päivän työt saatiin maaliin aikataulussa ja seuraavaksi oli vuorossa tutustuminen suomalaiseen opiskelijakulttuuriin approjen merkeissä.

Työkaluja suunnitteluun

Suunnittelua tarkasteltiin luennoilla useista näkökulmista, ympäristöanalyysistä käyttäjälähtöisyyteen ja tekniseen tarkkuuteen. Suunnittelu näyttäytyi jatkuvana päätöksentekona eri reunaehtojen ja työkalujen välillä.

Gustavo Gispert BarcelonaTech:stä esitteli AutoDesk Formaa, jonka avulla voidaan analysoida ympäristöä etenkin suunnitelman varhaisessa vaiheessa. Sen avulla tarkasteltiin muun muassa tuulta, varjoja sekä auringonvaloa. Huomattiin, että Formasta oli hyötyä eri tavoin pienessä ja laajemmassa mittakaavassa.

Renate Hammer Wienistä luennoi päivänvalon merkityksen kehityksestä sen historiasta nykyaikaan. Nykyään päivänvalo on keskeinen osa oppimisympäristöä ja tilakokemusta sekä hyvinvointia, sillä se vaikuttaa suoraan ihmisen vireyteen ja vuorokausirytmiin.

AFKS arkkitehtien Mikko Liskin esitelmä päiväkotien suunnittelusta korosti käyttäjälähtöisyyttä eli mittakaavaa, arjen sujuvuutta ja tilojen toimivuutta.

Suunnittelun teknistä puolta edusti Solibri, jonka avulla tarkastetaan suunnitelmien virheitä ja ristiriitoja varhaisessa vaiheessa. Se muistutti, että suunnittelun on toimittava myös käytännössä.

Tekoälyn rooli

Uli Blumin luento avasi työskentelyä Zaha Hadid Architects -toimistossa, jossa tekoälyä käytetään havainnekuvien tuottamiseen ja muodon ideointiin erityisesti suurissa kokonaisuuksissa.

Tämä lähestymistapa eroaa muista analyysin työkaluista, jotka tuottavat mitattua tietoa suunnitelman perusteeksi. Tekoäly puolestaan tuottaa ehdotuksia ja uusia näkökulmia.

Intensiiviviikon yhteisissä keskusteluissa nousi esiin myös kritiikkiä tekoälyä kohtaan. Se ei välttämättä tee työstä nopeampaa, vaan pikemminkin laajentaa sitä vaihtoehtojen valikoimilla. Niiden arviointi jää kuitenkin edelleen ihmisen harteille. Heräsi myös huoli ihmisen ajattelun ohentumisesta, jos ratkaisuja tuotetaan ilman riittävää ymmärrystä. Haastatteluissa opiskelijat korostivat etenkin sitä, että näiden työkalujen käyttö avasi suunnittelua uudella tavalla. Konkreettinen tekeminen auttoi ymmärtämään ja eri lähestymistavat koettiin arvokkaaksi. Opettajien näkemyksissä tekoäly näyttäytyi ennen kaikkea tulevaisuuden kysymyksenä. Yhteinen ajatus kuului kaikkien osallistujien puheista: työkalut on tunnettava jotta niitä voi joko käyttää tai valita olla käyttämättä.

Helsinki opiskelijoiden silmin

Wienin ja Barcelonan opiskelijat loistivat intensiiviviikon aikana innovatiivisuudella ja teoreettisella osaamisella. Helsinkiläiset opiskelijat saivat sen sijaan kehuja hyvistä organisointitaidoista, joista kirkkaimpana taidonnäytteenä toimi kolmantena päivänä toteutettu Helsinki-excursio. Toimitimme excursion aikataulun, lounassuositukset ja kattavat esittelyt kohteista etukäteen vieraileville opiskelijoille. Tämän ansiosta päivä sujui mutkattomasti ja kokemus oli vierailijoille kattava katsaus, mutta myös rento päivä yhdessä. Arvatenkin Suomen alkukevät näytti hyytävät puolensa. Onnistunut excursio päättyi luontevasti saunailtaan ja lämpimiin pizzoihin.

Lue lisää Metropolian rakennusarkkintehtuurin opiskelusta.

Tekstin on kirjoittanut rakennusarkkitehtuurin tutkinto-ohjelman opiskelija Jenna Moisio.