Koulutuksen toteutus
Koulutus järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tietopuolinen lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti kolmena päivänä viikossa kello 8.00 –18.00 välillä verkkoympäristössä. Opiskelu edellyttää opiskelijan läsnäoloa ohjatussa verkko-opetuksessa keskimäärin 2-3 päivää viikossa, sekä itsenäistä opiskelua 3-2 päivää viikossa. Opiskelijan viikottainen työmäärä on 40 h/viikko sisältäen sekä ohjatun että itsenäisen opiskelun. Verkko-opiskelua varten tarvitset tietokoneen, headset-laitteen ja kameran, mikäli niitä ei ole laitteissasi jo vakiovarusteina.
Laboraatio-opetus toteutetaan intensiiviviikkoina Metropolia Ammattikorkeakoulun opetuslaboratorioissa Helsingissä. Intensiiviviikkoja on lukukaudessa 2-3 kertaa. Lisäksi tenttitilaisuuksia voi olla intensiivijaksojen ulkopuolella. Metropolia Ammattikorkeakoulu ei järjestä Helsingissä asumismahdollisuutta laboraatio-opetuksen ajaksi. Työelämäharjoittelujaksot ovat kestoltaan 4-10 viikkoa ja niiden aikana työskentely on kokopäiväistä. Työelämäharjoittelu toteutetaan pääkaupunkiseudulla ja mahdollisuuksien mukaan myös muualla Suomessa tai ulkomailla, mikäli harjoittelupaikan laboratoriotoiminta vastaa harjoittelupaikalta edellytettäviä vaatimuksia. Tarkempi opetusaikataulu ilmoitetaan opintojen alkaessa.
Koulutuksen tavoite
Bioanalyytikko on kliinisen laboratoriotyön asiantuntija, joka toimii yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa tuottamalla potilaan hoidon ja sen kehittämisen edellyttämiä laboratoriotutkimuksia ja osallistumalla kliinisen laboratoriotyön asiantuntijana moniammatillisten tiimien toimintaan. Bioanalyytikko ottaa erilaisia näytteitä, ohjaa potilaita ja terveydenhuollon työntekijöitä ja tekee potilastutkimuksia sekä analysoi erilaisia laboratorionäytteitä. Laboratoriotutkimusprosessin kokonaisvaltainen hallinta ja siihen liittyvien tekijöiden syvällinen ymmärtäminen ja prosessin laadunhallinta muodostavat bioanalyytikon asiantuntemuksen perustan. Käytännön työn ohella bioanalyytikko osallistuu terveydenhuollon laboratoriotoiminnan kehittämiseen.
Bioanalyytikon ammatin ydinosaaminen muodostuu:
- Luonnontieteellisestä ja lääketieteellisestä osaamisesta
- Laboratoriotutkimusprosessiosaamisesta
- Asiakaspalvelu- ja ohjausosaamisesta
- Laatu-, turvallisuus- ja riskien hallintaosaamisesta
- Laboratoriotyön ammattieettisestä osaamisesta ja ammatillisuudesta
- Tutkimus-, kehittämis- ja johtamisosaamisesta
Bioanalyytikkona toiminen edellyttää vastuullisuutta, huolellisuutta, tarkkuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon. Terveydenhuollon laboratorioteknologia uudistuu nopeasti ja vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. Bioanalyytikon työssä tarvitaan vahvaa luonnontieteellistä ja laboratoriolääketieteellistä osaamista.
Opetuskieli on suomi. Opinnoissa käytettävä kirjallisuus voi olla myös englanninkielistä.
Koulutuksen sisältö
Koulutuksen pääpaino on kliinisen laboratoriotyön osaamisessa, joka sisältää opetussuunnitelman mukaiset erikoisalueiden sisällöt. Koulutuksen aikana opiskelija saa valmiudet bioanalyytikon ammattiin ja kehittyvään asiantuntijuuteen. Koulutuksen keskeisiä sisältöjä ovat
- Näytteenottotoiminta
- Vieritutkimukset
- Kliininen histologia ja sytologia
- Kliininen kemia ja hematologia
- Kliininen mikrobiologia
- Molekyyligenetiikka
- Kliininen fysiologia, neurofysiologia ja isotooppitutkimukset
Opinnot sisältävät lähiopetusta ja -ohjausta, itsenäistä työskentelyä ja harjoittelua. Tietopuoliset opinnot voi suorittaa verkko-opintoina ja erilaisissa työelämän kanssa toteutettavissa projekteissa. Laboraatio-opinnot tehdään Metropolian opetuslaboratorioissa ja oppimisympäristöissä. Opintoihin kuuluvan työelämäharjoittelun voit suorittaa terveydenhuollon laboratorioissa sekä lääke- ja biotieteellisissä tutkimusryhmissä. Osan työelämäharjoittelusta voi suorittaa myös ulkomailla kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.
Aikaisimmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) voi hakea silloin, kun osaaminen on koulutuksen opintojakson tavoitteiden mukaista. Koulutuksen aikana saat tarkempia tietoja AHOT-menettelystä. Opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintojen alussa ja tarkentaa sitä lukukausittain.
Opintojen rakenne
Opetussuunnitelma tarjoaa opiskelijalle oppijan polun, jolla voi edetä opinnoissaan joustavasti ja tehdä valintoja myös tutkintojen välisestä tai Metropolian yhteisestä opetustarjonnasta.
Opetustarjonta koostuu vähintään viiden opintopisteen (op) laajuisista opintojaksoista. Opintojaksot muodostavat laajoja opintokokonaisuuksia ja tukevat opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Monialaisuus toteutuu oppimisessa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus 15 op laajuiseen monialaiseen, valinnaiseen opintokokonaisuuteen ja 10 op:n laajuiseen innovaatioprojektiin. Opetustarjonta on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskella 30 op lukukautta kohden.
Oppimisen lähtökohtana käytetään ammatillisesta käytännöstä nousevia tilanteita ja ongelmia, joihin etsitään näyttöön perustuvia ratkaisuja. Opetus toteutuu soveltuvin osin projektityöskentelynä, johon kuuluvat oman alan työelämää kehittävät hankkeet ja projektit.
Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma rakentuu vuositeemoista:
- Bioanalyytikko kliinisen laboratoriotyön osaamisen tunnistajana
- Bioanalyytikko kliinisen laboratoriotyön toimijana
- Bioanalyytikko kliinisen laboratoriotyön osaajana
Opinnäytetyö
Opinnäytetyön laajuus on 15 op ja sen voi toteuttaa joko yksin tai 2-3 hengen ryhmässä. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä työelämän kanssa tai osana suurempaa hanketta. Sen aikana syvennetään osaamista valitulla kliinisen laboratoriotyön osa-alueella.
Uramahdollisuudet
Bioanalyytikot työllistyvät hyvin. Bioanalyytikoista on pulaa Uudellamaalla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Bioanalyytikko voi työskennellä erilaisissa terveydenhuollon laboratorioissa sekä lääke- ja biotieteellisissä tutkimusryhmissä. Lisäksi bioanalyytikot työskentelevät alan kaupallisissa yrityksissä myynti- ja tuotekehitystehtävissä.
Pätevyys
Bioanalyytikon ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Opiskelija hakee tutkinnon suoritettuaan oikeutta ammatinharjoittamiseen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta.
Bioanalyytikko laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi laboratoriohoitajana. Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaista viitekehystä. Bioanalyytikon tutkinto on ammatillisesti suuntautunut bachelor-tason korkeakoulututkinto. Koulutus täyttää Euroopan unionin direktiivin (2013/55/EU) vaatimukset ammattipätevyyden tunnustamisesta.
Jatko-opintomahdollisuudet
Koulutuksen ja kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua suorittamaan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tiedekorkeakouluopinnot esim. terveystieteissä tai bioteknologiassa tarjoavat myös vaihtoehtoisten reitin jatko-opinnoille.
