Mentoroinnin kehittäminen monikulttuuristuvassa varhaiskasvatuksessa

  • Mentorointi maahanmuuttajan vanhemmuuden tukena

    Jaana Särmälä
    Sosionomi (ylempi AMK), valmistunut 2016
    Varhaiskasvatuksen asiantuntija Espoo
    jaana.sarmala espoo fi 

    Toteutin opinnäytetyöni (1) osana Suomen Vanhempainliiton Kotimentori-hanketta, jossa vahvistettiin maahanmuuttajavanhempien roolia oman lapsen oppimisen tukijana sekä heidän voimaantumistaan omassa vanhemmuudessaan. Hankkeen työvälineenä oli mentorointi: suomen kielen paremmin taitava maahanmuuttaja mentoroi toisia vanhempia, joiden kielitaito ei vielä ollut riittävä ja joille suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä oli vieras. RAY:n rahoittama hanke toteutettiin Espoossa Suvelan alueella kahdessa päiväkodissa vuosina 2016–2018, ja se kohdistui esikouluikäisiin ja ensimmäisen luokan oppilaisiin.

    Opinnäytetyöni keskittyi hankkeen alkuun eli suunnitteluvaiheeseen. Tavoitteena oli hankkeessa käytettävän oppimateriaalin työstäminen ja mentorirakenteen luominen. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli yhdessä Vanhempainliiton koordinaattoriparin kanssa löytää hankkeen kolme mentoria sekä mentoroitavat vanhemmat eli aktorit.

    Mentorointi varhaiskasvatuksen monimuotoisuuden tukena

    Opinnäytetyöni aihe oli hyvin ajankohtainen ja tarpeellinen, sillä tänä päivänä monimuotoisuus on koko ajan kasvava osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen piirissä on lapsia, perheitä ja työntekijöitä monista eri kulttuureista. Suomen ja ruotsin kielen lisäksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun päiväkodeissa puhutaan yli 70 eri kieltä. Yhtenä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2) arvoperusteista onkin perheiden monimuotoisuus. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin.

    Kotimentori-hankkeessa kehitettiin uutta mentoroinnin avulla tapahtuvaa työtapaa, jonka avulla monimuotoisuuden tarpeeseen vastataan. Jatkossa sitä voisi käyttää yhtenä kaupunkien tarjoamana palveluna maahanmuutto- ja kotouttamistyössä. Kotimentori-toiminta ja sen tavoitteet sopivat hyvin niille varhaiskasvatusalueille, joissa on paljon moninaisuutta ja joissa perheiden kanssa tehtävä kasvatusyhteistyö tarvitsee uudenlaista tapaa toimia.

    Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja menetelmänä oli toimintatutkimus. Tutkimusaineistoa kerättiin havainnointipäiväkirjasta, erilaisista palaverimuistioista, ohjausryhmän kokoontumisista ja Vanhempainliiton toimesta. Ohjaavina teoriapohjina olivat vanhemmuuden tukeminen voimauttamisen kautta (ks. 3) ja kansalaistoiminta sosiaalipedagogisesta näkökulmasta (ks. esim. 4, 5).

    Myös mentoroinnin teorioita käsiteltiin sekä pohjatietona käytettiin maahanmuuttajalasten oppimiseen liittyviä Pisa-tutkimustuloksia.

    Sekä opinnäytetyön että Kotimentori-hankkeen suunnitteluvaiheen tavoitteet saavutettiin hyvin. Vanhempainliitto oli asettanut tavoitteeksi, että hanketta lähdetään toteuttamaan kolmen mentorin voimin, ja nämä kolme mentoria löytyivätkin. Mukaan valittiin somalin kieltä, albaniaa ja viroa puhuvia perheitä. Jokaista kieltä edusti kolme perhettä. Hankkeen rakennetta luotiin ja muokattiin suunnitteluvaiheen aikana. Hankkeen rakenteesta on tehty sekä sanallisia kuvauksia että kuvioita ja taulukoita (ks. 1).

    Kehittämistyön merkityksestä ja onnistumisesta kertoo se, että hanke on saanut myös jatkoa. Syksyllä 2018 Espoon keskuksen alueella on alkanut Kotimentori-hankkeen kehittämistyötä eteenpäin vievä Edetään Espoossa -hanke. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jolla edistetään maahanmuuttajaoppilaiden ja -opiskelijoiden (ml. varhaiskasvatus) koulutuspolkuja tukevien menettelyjen kehittämistä ja levittämistä sekä oppilaiden ja huoltajien osallisuutta edistävien toimintamallien kehittämistä.

    Yhteistyö on avain moninaisuuden onnistumiseen

    Olen tyytyväinen siitä, että tein opinnäytetyön aiheesta, joka on hyvin ajankohtainen ja jonka parissa työskentelin lähes päivittäin toimiessani YAMK-opintojeni aikaan päiväkodin johtajana. On myös hienoa, että kotimentori-toiminta elää jatkossakin Espoon varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön kautta pääsin itse syventymään aiheeseen ja tekemään hyvää verkostoyhteistyötä monen eri tahon kanssa. Verkostoyhteistyö onkin juuri se, mitä tarvitsemme, kun työstämme moninaisuuden eri ilmiöitä. Valitettavan usein eri toimijat työstävät haastaviakin ilmiöitä jokainen tahoillaan. Parempaan tulokseen pääsisimme yhdistämällä voimamme ja tekemällä tiiviimpää yhteistyötä keskenämme.

    Suoritettuani YAMK-opinnot jatkoin hetken aikaa töitä päiväkodin johtajana samalla pohtien, mitä sain koulutuksesta ja mihin se mahdollisesti johtaisi. Omalla kohdallani tutkinnon suorittaminen mahdollisti sen, että siirryin Espoossa varhaiskasvatuksen asiantuntijan töihin.

    Asiantuntijan työssä pääsen työstämään ja johtamaan tärkeitä varhaiskasvatuksessa olevia ajankohtaisia ilmiöitä ja prosesseja. Pitkä kokemukseni päiväkodin johtajana antaa asiantuntijan työlle merkitystä ja syvyyttä. Elämme varhaiskasvatuksen saralla moninaista ja vaiherikasta vaihdetta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden jalkautustyötä tehdään vielä vahvasti kentällä ja samalla pohditaan uuden varhaiskasvatuslain vaikutuksia. Pedagogiikka ja sen johtaminen on nostettu arvoiseensa asemaan haastaen niin johtajat kuin kasvatushenkilöstönkin pohtimaan omaa pedagogista osaamistaan. Tällä hetkellä paljon keskustelua herättävät myös kentän työntekijöiden ammattiroolit: millaisia työtehtäviä tänä päivänä kuuluu mihinkin ammattirooliin?

    YAMK-opinnot olivat mahdollisuus pysähtyä ja mennä eteenpäin

    YAMK-tutkinnon suorittaminen oli yksi tärkeä vaihe työurallani kehittäessäni omaa osaamistani. Ilman tutkintoa oma työurani ei olisi edennyt niin kuin se eteni. Itse uskon elinikäiseen oppimiseen ja sen välttämättömyyteen, sillä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy kovaa vauhtia. Ja niin kehittyy ja muuttuu varhaiskasvatuksen sarakin. Olen iloinen ja ylpeäkin siitä, että saan olla osana varhaiskasvatuksen kehittämis- ja muutostyötä. Työstämässä sitä, millaista tulevaisuutta rakennamme lapsille.

    Yksi YAMK-opintojen tärkeimmistä anneista oli pysähtymisen mahdollisuus tärkeiden asioiden äärellä. Antoisia olivat myös opiskelijakavereiden ja opettajien kanssa käydyt keskustelut. On erittäin tärkeää, että työelämän hektisessä arjessa on myös pysähtymisen paikkoja ja mahdollisuuksia käydä laadukasta keskustelua kollegoiden kanssa. Sillä kohtaamisista, vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä syntyvät työn merkityksellisyys, luovuus ja kehittämisinto. Eräs viisas YAMK-opiskelijakaverini kiteytti opintojen loppuvaiheessa ajatuksensa hienosti seuraavasti:

    “Sanat ovat muuttuneet todeksi, saaneet kasvot. Ryhmittyneet, jaksottuneet, luokittuneet. Muuttuneet osaksi minua. Muuttaneet minua. Niin kuin hyvien sanojen pitääkin. Muuttuminen jatkuu. Elämä jatkuu. Vanhoilla taustoilla, uusilla mausteilla.”

    Lähteet:

    1. Särmälä J. 2016. Kotimentori-hanke: vanhempi monikulttuurisen lapsen oppimisen tukijana. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, sosiaalialan tutkinto-ohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 
    2. Opetushallitus 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Määräykset ja ohjeet 2016: 17. 
    3. Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun yliopisto.
    4. Hämäläinen, J. 1999. Johdatus sosiaalipedagogiikkaan. Kuopion yliopisto.
    5. Keinänen, T. & Mäkeläinen, K. 2009. Aktiivinen kansalaisuus kotoutumisen edellytyksenä. Teoksessa Harinen, P. & Honkasalo, V. & Souto, A.-M. & Suurpää, L.: Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. 183–204.
  • Kulttuurinen moninaisuus varhaiskasvatuksessa

    Saila Nevanen
    KT, FM
    Yliopettaja
    Metropolia Ammattikorkeakoulu
    saila.nevanen metropolia fi 

    Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö, ohjausjärjestelmä ja käytännön työ ovat muutoksessa ja monenlaisten kehittämishaasteiden edessä. Lainsäädäntö on uudistunut vuosina 2015–2018, ja uuden lain myötä vuonna 2017 otettiin käyttöön myös varhaiskasvatustyötä ohjaavat uudistetut varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (1). Jaana Särmälän maahanmuuttajaperheitä käsittelevä opinnäytetyö liittyy tämän ajan varhaiskasvatuksen haasteisiin ja käytännön kehittämistyöhön. (2.)

    Varhaiskasvatuksen perusteet (1) linjaavat suomalaisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin lähtökohdaksi osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Samoin huoltajien aloitteita ja näkemyksiä tulee arvostaa ja ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Varhaiskasvatusyhteisön jäsenet, joita ovat lapset, vanhemmat ja henkilökunta, tulee kohdata yhdenvertaisina riippumatta henkilöön liittyvistä tekijöistä (ks. 3).

    Toinen tärkeä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin perusta ovat kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Varhaiskasvatus kehittyy muun yhteiskunnan mukana yhä monimuotoisemmaksi. Jokaisella tulee olla oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen. Jotta tämä moninaisuus saadaan rakentavaksi voimavaraksi, henkilöstöltä vaaditaan tietoa ja taitoa ymmärtää asioita monesta näkökulmasta ja edistää kulttuurisesti kestävää kehitystä. (1.)

    Yhteistyö pienten lasten huoltajien kanssa on merkittävä tekijä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen onnistumiselle. Kasvatusyhteistyö rakentuu keskinäiselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Tämä edellyttää tasa-arvoista vuorovaikutusta. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti varhaiskasvatuksen alussa ja erilaisissa siirtymävaiheissa, esimerkiksi päiväkodin vaihtuessa tai esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä sekä silloin, jos lapsella on erityisiä tuen tarpeita. (1.) Toimivan yhteistyön rakentuminen vanhempien kanssa ilman yhteistä kieltä ja kulttuuria vaatii varhaiskasvatuksen ammattilaisilta paljon osaamista.

    Varhaiskasvatuksen kehittäminen hankkeiden ja niistä tuotetun tiedon avulla

    Näihin edellä esitettyihin monikulttuurisuuteen ja osallisuuteen liittyviin tavoitteisiin pääseminen edellyttää varhaiskasvatuksen toimintatapojen ja rakenteiden tarkastelua ja jatkuvaa kehittämistä. Tarvitaan hankkeita, joissa kokeillaan ja etsitään uusia työtapoja, jotka toimivat varhaiskasvatuksen arjessa. (Mm. 4, 5.) Yksi tällainen kehittämishanke oli Kotimentori-hanke, johon Jaana Särmälän YAMK-opinnäytetyö liittyi (2).

    Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön lähtökohtana tulee olla työelämän kehittämistarve. YAMK-opinnäytetöiden vahva työelämälähtöisyys ja opiskelijoiden käytännön työn tuntemus antavat hyvän pohjan sille, että työt tuottavat lisäarvoa ja sovellettavaa tietoa työyhteisöille ja hankkeille. Särmälän työ on esimerkki varhaiskasvatuksen teemoihin ja toimintaympäristöihin liittyvistä opinnäytetöistä, joissa tämä on toteutunut hyvin.

    Kotimentori-hankkeen tavoitteissa yhdistyivät osallisuuden, yhdenvertaisuuden, kulttuurisen moninaisuuden, kielitietoisuuden ja voimauttamisen teemat. Näitä työstettiin yhteistyössä vanhempien ja henkilökunnan kanssa. Hankkeessa hyödynnettiin vanhempien osaamista ja kokemusasiantuntijuutta.

    Mentorointi perustuu vertaisuuteen ja luottamukseen. Sen avulla voidaan välittää tietoa ja osaamista, mutta yhtä tärkeää on myös mentorin antama tuki ja kannustus. Mentori toimi tässä hankkeessa myös sillanrakentajana maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja suomalaisen kulttuurin välillä. Kotimentori-hankkeen yhtenä tavoitteena olikin aktiivinen kansalaisuus. Mentoroinnista on hyötyä molemmille osapuolille. Mentorointi voi kehittää myös mentorin osaamista sekä valmiuksia. Se antaa sekä mentorille että mentoroitavalle uusia taitoja ja laajentaa molempien näkökulmia ja ajattelutapoja. (6, 2.) Mentorointia on käytetty varhaiskasvatuksessa laajasti työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä ja osaamisen jakamisessa (esim. 7, 8), mutta ei niinkään vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä, jossa sillä olisi myös paljon mahdollisuuksia.

    YAMK-tutkinnon tuottama osaaminen varhaiskasvatuksessa

    Sosiaalialan YAMK-tutkintoa Lapset, nuoret ja perheet -painotuksella opiskelevissa ryhmissä on ollut tähän asti paljon sosionomitaustaisia lastentarhanopettajia ja päiväkodinjohtajia, jotka ovat opiskelleet ylemmän korkeakoulututkinnon saadakseen lisäosaamista esimerkiksi varhaiskasvatuksen esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Tämä opintopolku ja sen avaamat mahdollisuudet näkyvät hyvin Jaana Särmälän kuvaamassa esimerkissä omasta työurastaan.

    Uuden varhaiskasvatuslain (9) toinen vaihe tuli voimaan 1.9.2018. Lakiuudistuksessa määriteltiin varhaiskasvatuksen kelpoisuudet, ja perustana ovat moniammatilliset työtiimit varhaiskasvatuksessa. Tiimeissä työskentelee jatkossa varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia. Sosionomitaustaisilla työntekijöillä on monipuolista osaamista ja kiinnostusta perheiden tukemiseen liittyvissä kysymyksissä. Tätä osaamista varhaiskasvatus tarvitsee, jotta uuden lain tavoitteet ja työtä ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden linjaukset toteutuvat käytännössä.

    Varhaiskasvatuksen uuden tehtävärakenteen ja sitä tukevan koulutuksen kehittämistyö on vasta alkamassa. Myös YAMK-tutkinnon sijoittuminen ja sisältö varhaiskasvatuksen koulutuskentässä tarvitsevat kehittämistä ja uudelleen määrittelyä. Jaana Särmälän urapolku on rohkaiseva esimerkki YAMK -tutkinnon tuottamasta osaamisesta ja sen mahdollisuuksista myös varhaiskasvatuksen työtehtävissä.

    Lähteet:

    1. Opetushallitus 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Määräykset ja ohjeet 2016: 17. 
    2. Särmälä J. 2016. Kotimentori-hanke: vanhempi monikulttuurisen lapsen oppimisen tukijana. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 
    3. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.
    4. Bove, C. & Jensen, B. & Wysłowska, O. & Iannone, R. L. & Mantovani, S. & Karwowska-Struczyk, M. 2018. How does innovative continuous professional development (CPD) operate in the ECEC sector? Insights from a cross-analysis of cases in Denmark, Italy and Poland. European Journal of Education 2018: 53. 34–45.
    5. Lazzari, A. 2017. Early childhood education and care (ECEC) as social innovation tool? Insights from a multi-site case study carried out in Emilia-Romagna Region. Journal of Theories and Research in Education 2018: 12. 3.
    6. Heikkinen, H. & Jokinen, H. & Markkanen, I & Tynjälä, P. 2012. Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.
    7. Ukkonen-Mikkola, T. & Turtiainen, H. 2016. Työssäoppiminen koulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeellä. Varhaiskasvatuksen tiedelehti. Journal of Early Childhood Education Research. February 2016. 
    8. Weisling, N. F. & Gardiner, W. 2018. Making mentoring work. Phi Delta Kappan, March 2018. Sage Publications Inc.
    9. Varhaiskasvatuslaki 540/2018.

Sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto

Sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto Metropoliassa kouluttaa sosiaalialan ja hyvinvoinnin laaja-alaisia asiantuntijoita, jotka kehittävät sosiaalialan toimintakäytäntöjä ja palveluja yhteistyössä asiakkaiden ja eri verkostojen kanssa sekä johtavat asiakastyötä. Eräänä painoalana tutkinnossa on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen, lapsiperheiden palvelujen monialainen tuottaminen sekä tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuva kehittäminen kansainvälisessä kaupunkiympäristössä.

Lue lisää sosiaalialan ylemmästä AMK-tutkinnosta