Barokkiooppera
John Blow: Venus & Adonis

John Blow’n (1649–1708) ooppera Venus & Adonis ensimmäistä kertaa Suomessa!

Tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa esitettävä John Blow’n (1649–1708) ooppera Venus & Adonis kertoo jumalatar Venuksen rakkaudesta kuolevaiseen
Adonikseen. Kuningas Kaarle II:n hovia varten vuonna 1683 sävellettyä oopperaa pidetään vanhimpana tunnettuna englanninkielisenä oopperana. Venus & Adonis perustuu 1600-luvun Englannissa yleiseen masque-perinteeseen. Tämä Blow’n ainoa ooppera on täynnä suloa, kauneutta ja tanssillisuutta, mutta myös vahvaa latausta.

Seuraa Instagramissa Venus & Adonis -oopperan matkaa harjoituksista lavalle!

Venus & Adonis

Musiikki: John Blow (1649–1708)
Libretto: Anne Kingsmill Finch (1661–1720)

Tekijät

• Kapellimestari, musiikin valmennus, cembalisti: Anna-Maaria Oramo
• Ohjaaja, näyttämöilmaisun opettaja: Juulia Tapola
• Koreografi, barokkitanssin opetus: Maria Hostikka
• Lapsikuoron valmennus: Anna Nora
• Orkesteri: Espoon barokki
• Visualisointi: työryhmä
• Tekniikka: Rami Raikaslehto, valo-operaattori ja Ilkka Rämä, äänisuunnittelija (Arabiasali 7.9.) / Jarkko Lievonen, valosuunnittelija ja Jysky Kähkönen, näyttämömestari (Louhisali 10.9.)
  
• Graafinen suunnittelu ja digitaalinen markkinointimateriaali: Noora Penttinen
  Alkuperäismaalaus: Georges Barbier (Bridgeman Images)
  
• Suomen- ja ruotsinkielinen tekstitys: Tomi Andersson
  
• Tuotanto: Espoon barokki, Elina Mattila / Metropolian musiikin tutkinto-ohjelma: Sirkku Wahlroos-Kaitila, Pirjo Aittomäki

Esitystä ovat tukeneet Amos Anderssons Fond, Espoon kaupunki, Emilie och Rudolf Gesellius stiftelse, Svenska Kulturfonden ja William Thurings stiftelse.

Esitykset

• 7.9.2026 klo 19 ensi-ilta, Arabiasali

• 10.9.2026 klo 19 Louhisali

Esityksen kesto 1 tunti, ei väliaikaa
Esityskieli englanti, tekstitys suomeksi ja ruotsiksi

Paikka

Arabiasali
Muotoilijankatu 1 B ja Hämeentie 135 D
Helsinki 56

Louhisali
Kulttuuriaukio 2
02100 Espoo

Hinta

7.9.2026 ensi-ilta, Arabiasali

• perushinta 30 €
• alennuslippu 15 € (eläkeläiset, opiskelijat, alle 18 v.)

Liput ennakkoon Metropolian verkkokaupasta: store.metropolia.fi. Lipunmyynti Arabiasalin ovella alkaa tuntia ennen esityksen alkua. Korttimaksu.

10.9.2026 Louhisali

• perushinta: 29,50 € + tilausmaksu 1,50 € + 0,65 % tilauksesta
• alennuslippu: 14,50 € + tilausmaksu 1,50 € + 0,65 % tilauksesta (eläkeläiset / opiskelijat / alle 18-v.)

Lipunmyynti lippu.fi

Lisätietoja Espoon barokin kotisivuilta.

***
Kuva: maalaus Georges Barbier, Venus et Adonis (1914), Bridgeman Images

Rooleissa

• Cupido: Riikka Mäkinen 7.9. / Mea Tikkanen 10.9.
• Venus: Inka Österberg 7.9. / Anna Ginström* 10.9.
• Adonis: Samuel Parkkinen 7.9. / Okko Lakka** 10.9.
• Paimentyttö: Anni Koskinen 7.9. / Jaana Rautonen 10.9.
• 1. Paimen: Kukka Niinikoski 7.9. / Emmi Vesterinen 10.9.
• Paimentenori: Saku Myllymäki** 7. ja 10.9.
• Paimenbasso:Tomi Andersson 7. ja 10.9
• 3. Paimen: Eppu Mäkelä* & Armaan Madar* 7.9. / Reetta Sariola & Armaan Madar 10.9.
• Metsästäjä: Iida Aarnio 7.9. / Eppu Mäkelä 10.9.
• Metsästäjä/villisika: Suvi Tolvanen 7. ja 10.9.
• Sulotar: Ulla Paakkunainen** 7. ja 10.9.

Paimenten kuoro

• Sopraano: Jaana Rautonen, Anni Koskinen, Emmi Vesterinen, Kukka Niinikoski
• Altto/ kontratenori: Armaan Madar, Suvi Tolvanen, Iida Aarnio, Eppu Mäkelä, Reetta Sariola
• Tenori: Saku Myllymäki
• Basso: Tomi Andersson

Lapsikuoro

* Metropolian alumni
** vierailija

Espoon barokin orkesteri

Kokoonpano

• Nokkahuilut ja traversot: Hanna Haapamäki ja Ilkka Eronen
• Viulut: Kirsti Apajalahti (k.m.) ja Kaisa Ruotsalainen
• Alttoviulu: Terhi Lehtiniemi
• Sello: Elina Mattila
• Basso / violone: Lassi Kari
• Fagotti: Jaakko Luoma
• Luuttu: Mikko Ikäheimo
• Cembalo: Laura Vihreäpuu
• Virginaali ja musiikinjohto: Anna-Maaria Oramo

Synopsis

Rakkaudenjumalatar Venus on kohdistanut rakkautensa metsästäjä Adonikseen. Venuksen lapsi, Cupido ylistää taitojaan paimenille ja paimentytöille ja varoittaa, ettei kukaan ole turvassa hänen nuoliltaan. Paimenet ylistävät rakkautta laululla ja tanssilla. Cupido valittelee ihmisten keskuudessa vallitsevaa uskottomuutta: herrasmiehet ja heidän naisensa vaihtavat rakastettujaan jatkuvasti, ja vain typerät, rumat ja vanhat pysyvät uskollisina. Cupido viihtyy paremmin paimenten ja paimentyttöjen seurassa, sillä nämä rakastavat niin kuin luonto on tarkoittanut. Hän kehottaa heitä seuraamaan omia luonnollisia mieltymyksiään.

Venus ja Adonis nauttivat rakkauden energiasta. Jumalatar on juuri aikeissa antautua kuolevaiselle rakastetulleen, kun metsästysmusiikki alkaa soida. Venus kehottaa Adonista lähtemään metsästämään, mutta tämä kieltäytyy ja haluaa mieluummin jäädä Venuksen luokse. Venus vakuuttaa, että lyhyt ero vain voimistaa heidän haluaan.

Metsästäjät kutsuvat Adonista mukaansa ja kertovat valtavasta villisiasta, joka on haavoittanut heidän metsästyskoiriaan. Adonis ei pysty vastustamaan haastetta, vaan lähtee johtamaan metsästäjiä villisian ajoon.

Cupido imartelee äitiään Venusta ylistämällä tämän taitoa rakastaa. Hän kysyy Venukselta, kuinka pitäisi tuhota ne, jotka halveksivat rakkautta. Venus antaa hänelle ohjeita, ja Cupido opettaa pikku-Amoreille millaiset ihmiset ovat sopivia kohteita. Venus puolestaan kysyy Cupidolta, miten hän voisi parhaiten varmistaa Adoniksen uskollisuuden. Cupido neuvoo häntä kohtelemaan Adonista ”hyvin huonosti”. Venus huvittuu neuvosta ja kehottaa kaikkia leikkimään ja viettämään vapaailtaa yhdessä.

Cupido kutsuu Sulottaret mukaan tanssiin, palvelemaan Rakkauden jumalatarta. He laulavat Venuksen ylistystä, tanssivat ja huolehtivat Venuksen kaunistautumisesta. Vapaaillan huipentaa sulottaren soolotanssi Venukselle.

Hauskan illan jälkeen Venuksen valtaa alakulo. Hän pelkää rakastettunsa puolesta ja kutsuu tätä palaamaan. Hänen pahat aavistuksensa toteutuvat: paikalle tuodaan Adonis, jota villisika on haavoittanut kuolettavasti. Adonis jättää jäähyväiset Venukselle, joka nyt katuu syvästi omaa kuolemattomuuttaan.

Adonista sureva Venus kutsuu amorit kantamaan hänen rakastettunsa taivaaseen. Cupido ja koko kuoro valittaa Adoniksen kuolemaa ja kutsuu luonnon itkemään kuollutta metsästäjää.

- Juulia Tapola, ohjaaja

Universaaleja teemoja ja hulluttelua

Lapsesta asti olen ollut kiinnostunut antiikin tarinoista ja Olympoon jumalista. Tässä tarinassa rakkauden jumalatar Venus menettää rakastettunsa, metsästäjä Adoniksen. Ovidius on kirjoittanut tarinan jo Metamorfooseja-kirjaansa 2 000 vuotta sitten, ja Shakespeare on kirjoittanut siitä runon vuonna 1593. Rakastavaisten intohimo ja menetyksen tuska ovat innoittaneet maalareita ja kuvanveistäjiä läpi vuosisatojen. Toisiaan syleilevistä rakastavaisista on tehty satoja maalauksia ja patsaita.

Minua kiehtoo erityisesti Venus & Adonis -tarinan kauneus ja yksinkertaisuus. Kuoro on läsnä oopperan käännekohdissa, ja heidän musiikkinsa on itselleni kaikkein antoisinta, he piristävät tunnelmaa tai luovat turvaa. Koomista potkua tarinaan antaa pikku Cupidon vastuuton rakkausnuolien ampuminen, kaikenlaisten jäynien tekeminen ja puuttuminen ihmisten rakastumisiin.

Ohjaajana nautin yhteistyöstä laulajien kanssa, ja tässä produktiossa yhdistyy kaksi unelmaani: ilmaisun opettaminen laulajille ja oman ohjausnäkökulman luominen harvinaiseen teokseen. On hauskaa voida leikkiä ja hullutella näyttämöllä barokkimusiikin ja antiikin tarinan tarjoaman kehyksen sisällä. Samalla käsittelemme universaaleja, meille kaikkein tärkeimpiä aiheita: rakkautta ja kuolemaa.
- Juulia Tapola, ohjaaja

Luovuuden runsaudensarvi

Minulla on suuri ilo saada toimia Venus & Adonis -oopperassa (n. 1683) musiikinjohtajana. John Blow’n versio Venuksen ja Adoniksen tarinasta liikkuu antiikin mytologian ja fantasian välimaastossa. Myytti on ollut erittäin vaikutusvaltainen länsimaisessa taiteessa – kirjallisuudessa, oopperassa ja maalaustaiteessa. Tarinassa yhdistyvät kauneus, rakkaus, nuoruus ja traaginen ajatus siitä, ettei edes rakkaus voi estää väistämätöntä kuolemaa.

Venus & Adonis luokitellaan niin kutsutuksi semioopperaksi, joka pohjautuu eritoten Englannin hovissa jo 1500-luvulla suosittuun masque-traditioon. Näissä varhaisissa näyttämöesityksissä musiikki ja näytteleminen erotettiin toisistaan, ja esittäjätkin saattoivat olla eri henkilöt. Varsinainen semiooppera on kehitysvaihe, jossa oopperan muoto on alkanut kehittyä kohti varsinaista oopperaa, mutta edelleen soololaulun, ensemblen ja erillisten orkesterinumeroiden rinnalla käytetään puhuttua dialogia, tanssia ja näyttämöllistä toimintaa. Henry Purcell, joka oli John Blow’n oppilas, ammensi Venus & Adoniksesta aineksia kenties tunnetuimpaan semioopperaan, Dido & Aeneakseen.

Työni korrepetiittorina ja vanhan musiikin produktioiden liiderinä johdatti minut teoksen pariin yhteistyössä ohjaaja Juulia Tapolan kanssa. Nuorten solistien ja ammattimaisen barokkiorkesterin yhteinen energia inspiroi minua syvästi. John Blow’n musiikki ja semioopperalle tyypillinen tyylillinen vapaamuotoisuus mahdollistavat paljon erilaisia sointisävyjä ja karaktereita. Tarina ja teksti ovat olleet myös säveltäjälle musiikin inspiraatio, joten niiden kautta myös lähestymme musiikkia ja sen painotuksia, instrumentaatiota ja laulutapoja. Tällaisessa teoksessa jokainen rooli, äänenpaino ja sanapaino ovat merkityksellisiä ja asettuvat paikalleen kokonaisuuteen. Varhainen barokki on kuin luovuuden runsaudensarvi, jonka parissa työskentely on aina yhtä juhlaa. - Anna-Maaria Oramo, kapellimestari

Tekijät

Espoon barokin orkesteri

Espoon barokki on espoolaisista ja Espoossa työskentelevistä vanhan musiikin ammattilaisista koostuva yhtye. Yhtyeen ensiesiintyminen tapahtui Espoon tuomiokirkossa vuonna 2015, minkä jälkeen Espoon barokki on esiintynyt lähes 40 eri paikassa ympäri Espoota sekä muilla paikkakunnilla, kuten Helsingissä, Vantaalla, Raaseporissa ja Urjalassa. Yhtye on vieraillut Urkuyö ja aaria-, Sastamala Gregoriana-, Barokin labyrinteissa-, VocalEspoo- ja Musiikkia linnassa -festivaaleilla, Aurore-renessanssimusiikkijuhlilla sekä Reykjavík Early Music Festivalilla Islannissa. Espoon barokki tekee säännöllisesti yhteistyötä Espoon seurakuntien kanssa. Yhteistyötä on tehty myös monien kuorojen ja lauluyhtyeiden kanssa, joista mainittakoon Lumen Valo, Candomino, Dominante, Suomalainen kamarikuoro ja EMO Ensemble. Syksyllä 2019 starttasi Espoon barokin järjestämä festivaali, Espoon barokkipäivät, joka järjestetään vuosittain eri kaupunginosassa.

Espoon barokin kotisivut

Anna-Maaria Oramo, kapellimestari

Anna-Maaria Oramo on kansainvälisesti esiintyvä cembalisti, musiikinjohtaja ja laulaja-laulupedagogi. Cembalistina Anna-Maaria on konsertoinut vuodesta 2003 kansainvälisesti Helsingin Barokkiorkesterin, Suomalaisen Barokkiorkesterin, Orfeo 55 ja Ensemble Matheus’n jäsenenä. Orkesterityössä ja myös cembalosolistina Anna-Maaria osallistunut useisiin kansainvälisesti palkittuihin levytyksiin. Orkesterin- ja kuoronjohtajana Anna-Maaria on hankkinut koulutusta mm. Panula-akatemiassa, Anna-Maria Helsingin mestarikursseilla, Sibelius-Akatemiassa ja Tampereen ammattikorkeakoulun kapellimestariluokalla. Ohjelmistollisesti Anna-Maaria keskittyy enimmäkseen renessanssin ja barokin ensemblemusiikkiin. Hän on johtanut useita barokkiorkestereita ja oopperaproduktioita, ja varhainen barokkiooppera on erityisen lähellä hänen sydäntään.

Anna-Maaria on esiintynyt myös laulusolistina ja ensemblelaulajana mm. Fibon ja Hebon tuotannoissa, Helsingin kamarikuorossa ja Amor Céu keskiaikayhtyeen jäsenenä, jonka kauden 2026 kohokohta on Japanin-kiertue. Koska intohimo vanhaan musiikkiin siivilöityy useamman roolin kautta, Anna-Maaria mielellään yhdistää taiteellisessa työskentelyssään roolejaan cembalistina, laulajana ja musiikinjohtajana. Oramolle on vuosien varrella myönnetty useita taiteilija-apurahoja. Kaiken ohella hän toimii osa-aikaisesti pedagogina ja opettaa mm. Seniorien Barokkipajassa, tuntiopettajana oppilaitoksissa, vanhan musiikin kesäkursseilla ja yksityisenä laulupedagogina.

Juulia Tapola, ohjaaja

Olen oopperaohjaaja, FM ja työskentelen tällä hetkellä ilmaisuaineiden lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla. Ohjaan ja opetan laulajille näyttämöilmaisua erilaisilla kursseilla, oopperaproduktioissa ja perustamassani oopperalaboratoriossa. Olen urani aikana ohjannut yli 50 oopperaa, joista lähes puolet on ollut kantaesityksiä tai uusia produktioita suomalaisista oopperoista. Oopperalaulajan näyttämöilmaisun kehittäminen on intohimoni, johon olen keskittynyt yli 20 vuoden ajan. Metropoliassa ohjasin edellisen kerran 2025 W. A. Mozartin oopperan "Figaron häät", joka sijoittui sirkusmaailmaan. Nyt Venus ja Adonis -oopperassa yhdistyy barokin liikekieli tansseineen energiseen musiikkiteatteri-ilmaisuun.

Maria Hostikka, koreografi

Maria Hostikka on helsinkiläinen pitkän linjan tanssipedagogi ja filosofian maisteri. Hän on kulkenut koko elämänsä ajan tanssin ja musiikin välimaastossa ja tehnyt päätyönsä klassisen baletin ja historiallisen tanssin parissa. Marian tärkeimpiä opettajia ovat olleet baletin saralla mm. Elsa Sylvestersson, Marin Veltchev ja Tamara Popova-Veltcheva sekä Susan Zalcman (Lontoo), barokkitanssissa Madeleine Inglehearn (Lontoo) ja Ken Pierce (Boston). Maria vastaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian keskiajan, renessanssin ja barokin ajan tanssin opintokokonaisuuksista vanhan musiikin aineryhmässä sekä toimii laulunopiskelijoiden tanssin ja näyttämöliikunnan opettajana laulumusiikin osastolla. Lisäksi Maria opettaa omassa, v. 2021 perustamassaan Tanssikoulu Ballettossa klassista balettia ja barokkitanssia aikuisille sekä johtaa omaa barokkitanssiin erikoistunutta tanssiryhmäänsä La Porte du Temps. Tyylinmukaisia koreografioita hän on tehnyt mm. barokkioopperoihin Dido ja Aeneas, Les Arts Florissants, L'Europe Galante, The Fairy Queen sekä Shakespearen näytelmään Rikhard III (Suomen Kansallisteatteri).

Anna Ginström, Venus

Espoolaislähtöinen sopraano Anna Ginström on valmistunut kirkkomusiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta ja laulupedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Annan opettajina ovat toimineet muun muassa Jenni Lättilä, Sirkku Wahlroos-Kaitila ja Lina Maria Åkerlund. Monipuolisena muusikkona tunnettu Anna on toiminut sopraanosolistina useissa kirkkomusiikin teoksissa, kuten Matteus-passio (J. S. Bach), Stabat mater (G. B. Pergolesi) ja Oratorio de Noël (C. Saint-Saëns). Oopperan lavalla Annaa on kuultu muun muassa Susannan (W. A. Mozart: Figaron häät), Belindan (H. Purcell: Dido & Aeneas) ja
Eleanorin (E. Rautavaara: Auringon talo) rooleissa. Anna työskentelee liedmusiikin parissa yhdessä pianisti Dávid Szilasin kanssa. Duo sai 1. palkinnon syksyllä 2024 järjestetyssä Helsinki Lied -kilpailussa. Vanha musiikki on myös lähellä Annan sydäntä ja hän onkin ollut mukana perustamassa Bach Collegium Helsinkiä, joka perustettiin vuonna 2023 esittämään ja tekemään tunnetuksi J.S. Bachin kantaatteja.

Inka Österberg, Venus

Inka Österberg (s.2001) valmistui Lahden konservatorion oopperastudiosta vuonna 2025 ja jatkaa nyt opintojaan sekä Sibelius-Akatemiassa että Metropolia Ammattikorkeakoulussa laulumusiikin ja klassisen laulupedagogiikan parissa. Hän on esiintynyt mm. Italiassa Suomen Kulttuurirahaston tukemana sekä Tšekissä, jossa hän osallistui Eva Randován mestarikurssille ja esiintyi Severočeská filharmonie Teplicen solistina. Hän on esiintynyt myös monitaideteoksissa, festivaaleilla ja Mauno Pudas-kilpailun finaalissa. Österberg on ollut mukana useissa oopperaproduktioissa, kuten Kertun ja Kastekeijun rooleissa Hannussa ja Kertussa (2024, Lahden konservatorio) ja Yön Kuningattarena Taikahuilussa (2025, Lahden konservatorio).

Okko Lakka, Adonis

Elimäeltä kotoisin oleva baritoni Okko Lakka viimeistelee parhaillaan laulutaiteen maisteriopintoja Sibelius-Akatemiassa opettajaan Margareta Haverinen Brandt. Lauluopintonsa Sibelius-Akatemiassa Lakka aloitti vuonna 2018 Hannu Niemelän johdolla ja sitä ennen Lakka opiskeli laulua Lahden Konservatorion ammatillisella linjalla lukuvuoden 2017–18 Risto Saarmanin oppilaana. Lakka on laulanut myös Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa vuodesta 2018 lähtien. 2017 ja 2023 Lakka lauloi Kymi Sinfoniettan Nuorten solistien konsertissa. Okko Lakan lauluopintoja ovat tukeneet mm. Selim Eskelinin Säätiö sekä Elimäki-Säätiö.

Samuel Parkkinen, Adonis

Samuel Parkkinen opiskelee kolmatta vuotta Metropoliassa klassista laulua Jenni Lättilän johdolla. Hän on esiintynyt monena kesänä useassa produktiossa Savonlinnan oopperajuhlakuorossa. Keväällä 2025 Samuel laulaoi solistina Melartin-Koskenniemi -konsertissa, jossa kantaesitettiin V. A. Koskenniemen runoihin sävelletty Erkki Melartinin 24 teoksen laulusarja kokonaisuudessaan Leo Funtekin orkesterisovituksena. Parkkinen on ylpeä opiskelijakuorotaustastaan ja häntä pääseekin usein kuulemaan Akademiska Sångföreningenin riveissä.

Riikka Mäkinen, Cupido

Mezzosopraano Riikka Mäkinen opiskelee laulupedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa Sirkku Wahlroos-Kaitilan johdolla. Lisäksi Riikka viimeistelee maisterinopintojaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla. Riikka onkin monipuolinen muusikko: laulajuutensa ja laulunopettajuutensa lisäksi hän tekee myös keikkoja kanttorina. Syksyn 2025 Riikka oli vaihdossa Tallinnassa Eesti Muusika- ja Teatriakadeemiassa opiskelemassa laulamista.

Metropolian ja Espoon Barokin Venus ja Adonis -produktiossa Riikka tekee Cupidon roolin. Tässä roolissa hauskaa ja samalla haastavaa on Riikan mielestä hahmon eläväinen energia lavalla, innokkuus lähes kaikkea kohtaan ja tietynlainen välittömyys. Aiemmin Riikka on nähty oopperalavoilla muun muassa 2. kukkaistytön (Mozart: Figaron häät) ja Santippen (L. De Filippi: Conosci te stesso?) rooleissa.

Vapaa-ajallaan Riikka tykkää hengailla koirien ja muiden ystävien kanssa, samoilla metsässä tai muussa luonnon helmassa ja kuunnella tai lukea hyviä, kiinnostavia kirjoja.

Mea Tikkanen, Cupido

Sopraano Mea Tikkanen viimeistelee laulupedagogiopintojaan Metropoliassa Reetta Haaviston johdolla. Hän on valmistunut muusikoksi Tampereen konservatoriosta Susanna Tenkanen-Lindemanin luokalta.

Mea nähdään Cupidona Metropolian ja Espoon barokin J. Blown Venus ja Adonis -oopperatuotannossa. Muita Mean tekemiä oopperarooleja ovat Angelica (Händel: Orlando), Kukkaistyttö (Mozart: Figaron häät, Metropolia AMK), Ortlinde ja Woglinde (Wagner: Valkyyria, concertante) ja Erster Edelknabe (Wagner: Tannhäuser, Eurajoki Belcanto).

Mean intohimoihin kuuluu oopperan lisäksi myös liedmusiikki. Hän on ollut mukana Arabia kaikuu -liedkollektiivin toiminnassa usean vuoden ajan ja toimii yhdistyksen puheenjohtaja sekä toisena uutena taiteellisena johtajana.

Mea on myös harrastanut teatteria pitkään mm. Masalan nuorisoteatterissa. Hän on päässyt näyttelemään, ohjaamaan, käsikirjoittamaan ja tuottamaan. Mea toimi Tampereen ylioppilasteatterin taiteellisena johtajana kaudella 2021–2022.

Anni Koskinen, Paimentyttö

Anni Koskinen opiskelee Metropoliassa Juha Karvosen johdolla. Anni on valmistunut Tampereen konservatoriosta Tarja Mäki-Latvalan luokalta. Opintojensa ohella hän on laulanut Tampereen oopperan kuoron riveissä, ja hänen rooleihinsa kuuluvat Kukkaistyttö (Figaron häät, Metropolia) ja Suor Osmina (Suor Angelica, Tamk Musiikki), sekä Erster Edelknabe konsertissa (Tannhäuser, Eurajoki BelCanto). Anni osallistui parinsa Edit Raution kanssa 2024 Helsinki Lied -kilpailuun. Vapaa-ajallaan Anni harrastaa valokuvausta.

Emmi Vesterinen, 1. Paimen

Sopraano Emmi Vesterinen aloitti musiikkiopintonsa soittamalla pianoa ja laulamalla nuorten kamarikuorossa kotikaupungissaan Mäntsälässä. Tällä hetkellä hän opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa laulupedagogiksi opettajanaan Jutta Holmberg. Aiemmin hänen laulunopettajinaan ovat olleet Ulla Raiskio ja Anitta Ranta. Vesterinen on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta musiikkikasvatuksen aineryhmästä sekä musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta pääaineenaan piano. Vesterinen on intohimoinen lied-muusikko ja esittää sitä aktiivisesti sekä laulajana että pianistina. Venus & Adonis -oopperassa hän tekee 1st Sherperdin roolin sekä laulaa ensemblessä.

Kukka Niinikoski, 1. Paimen

Kukka Niinikoski on espoolainen sopraano ja musiikkipedagogiopiskelija. Niinikoski on saanut kiitosta puhuttelevasta, kirkkaan täyteläisestä soinnistaan, vahvoista tulkinnoistaan ja valovoimaisesta esiintymisestään.

Niinikoski on aloittanut lauluopintonsa Lappeenrannan musiikkiopistossa ja jatkanut niitä muissa musiikkiopistoissa sekä yksityisesti. Niinikosken opettajina ovat toimineet mm. Susanna Tenkanen-Lindeman, Matti Pelo, Pirkko Törnqvist-Paakkanen ja Ilona Jokinen. Niinikoski aloitti musiikkipedagogiikan opinnot Metropolia Ammattikorkeakoulussa 2025. Pääainettaan klassista laulua hän opiskelee Juha Karvosen ohjauksessa. Niinikoski osallistui kesällä 2026 sopraano Valérie Guilloritin mestarikurssille. Niinikoski konsertoi säännöllisesti Espoossa.

Eppu Mäkelä, 3. Paimen ja Metsästäjä

Eppu Mäkelä on monitaiteinen esiintyjä – laulaja, huilisti ja näyttelijä. Hän valmistui laulupedagogiksi keväällä 2026 Metropolia Ammattikorkeakoulusta laulunopettajanaan Ulla Raiskio.

Mäkelä on opiskellut näyttelijäntaiteita Avoimessa Teatterikorkeakoulussa sekä huilua Sibelius-Akatemiassa kandidaatiksi asti. Viimeisen vuoden hän on viettänyt Oopperastudio Luovan Orlando-oopperaprojektin pääroolin ja tuotantotehtävien parissa sekä syventynyt tanssiin ja liikeilmaisuun ja laajentaen taiteellista ilmaisuaan kohti äänen ja kehon kokonaisvaltaista työskentelyä. Debyyttiroolinsa Mäkelä lauloi Joonas Pohjosen Tiimi-oopperan kantaesityksessä vuonna 2024.

Saku Myllymäki, Paimentenori

Saku Myllymäki on tenori, joka viihtyy laulajana niin näyttämöllä, solistina kuin kuoroissakin. Hän aloitti lauluopintonsa vuonna 2021 Sibelius-Akatemian harjoitusoppilaana, josta tie vei eri vaiheiden kautta Helsingin Konservatorioon. Konservatoriossa Sakun laulunopettajina ovat viimeisen vuoden aikana toimineet Tehi Sulonen sekä Mika Nikander.

Saku on esiintynyt lauluopintojensa alusta lähtien solistina muun muassa sekakuoro Dominantessa. Lisäksi hän on ollut mukana musiikkiopisto Juvenalian ja Helsingin Konservatorion avointen oopperaluokkien produktioissa sekä Helsingin Konservatorion Lied-seminaarin konserteissa. Kokonaisen oopperadebyyttinsä hän tekee Venus & Adonis -oopperassa 1. paimenen ja tenorimetsästäjän rooleissa sekä ensemblelaulajana. Syksyllä 2026 Saku aloittaa lauluopinnot Mozarteum-yliopistossa Salzburgissa Christoph Strehlin opissa.

Armaan Madar, 3. Paimen

Armaan Madar on laulumusiikkiin keskittynyt pianisti, kontratenori ja taiteellinen suunnittelija.

Tämä on Armaanin ensiesiintyminen laulajana oopperassa. Suomen kansallisoopperassa hän on tehnyt Persian prinssin mykkäroolin Puccinin Turandotissa. Korrepetiittorina Armaan on työskennellyt eri produktioissa vapaalla kentällä ja Metropoliassa, jossa hän on toiminut tuntiopettajana vuodesta 2022 alkaen laulajien säestäjänä ja liedopettajana. Yhteistyö sopraano Maria Turusen kanssa on johtanut mm. Helsinki Lied -kilpailun voittoon. Tällä hetkellä he työskentelevät säveltäjä Miika Hyytiäisen tuoreen laulusarjan parissa Koneen Säätiön tuella. Arabia kaikuu -liedkollektiivin taiteellisena johtajana Armaan kuratoi yksin ja taiteellisen työryhmän kanssa yli 50 konserttia, joissa liediä yhdistettiin mm. kukkien hyötykäyttöön, viininmaisteluun ja tekoälyyn.

Armaan on valmistunut Helsingin Konservatoriosta, Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta ja Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Laulua Armaan opiskelee Sirkku Wahlroos-Kaitilan johdolla Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmässä.

Jaana Rautonen, Paimentyttö

Jaana Rautonen on helsinkiläinen sopraano ja suomen kielen opettaja. Rautonen on intohimoinen ja monipuolinen musiikin harrastaja: hän on laulanut useita vuosia eri kuoroissa ja osallistunut Pikku Naisia -musikaalin käännöstyöhön. Hän opiskelee Metropoliassa laulupedagogiksi oopperalaulaja Laura Juvosen oppilaana ja kuuluu myös Oopperastudio Luovan tuotantotiimiin. Hän on esittänyt Dorindan roolin Orlando-oopperasta (Händel) ja esittää paimentyttöä Metropolian Venus & Adonis -tuotannossa syksyllä 2026 (Blow).

Iida Aarnio, Metsästäjä

Iida Aarnio (s. 1999) opiskelee laulupedagogiikkaa viimeistä vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lauluopinnoissa häntä on ohjannut oopperalaulaja Reetta Haavisto.

Oopperassa Venus ja Adonis Aarnio nähdään metsästäjän roolissa sekä ensembletehtävissä.

Oopperan tekeminen on mezzosopraanolle lähellä sydäntä, ja viimeksi hänet nähtiin oopperalavalla helmikuussa 2026 Helsingin Konservatorion Il Campanellossa (G. Donizetti) Madama Rosan roolissa. Aiempiin merkittäviin esiintymisiin kuuluu Neljännen pojan rooli sekä ensembletehtävät Eurajoki Bel Canton konserttiversiossa Wagnerin Tannhauserista (2024) sekä Roßweissen osuudet Die Walküre -oopperan kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Reetta Haaviston laululuokan konserttiversiossa (2024).

Suvi Tolvanen, Metsästäjä, Paimen ja villisika

Suvi Tolvanen on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta musiikkikasvatuksen osastolta. Hän täydentää tällä hetkellä opintojaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa klassisen laulun pedagogiikkalinjalla opettajanaan Juha Karvonen. Aiempaa oopperakokemusta Suvilla on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oopperakuorosta Benjamin Brittenin Kesäyön unelma -teoksessa. Venus & Adonis -oopperassa Suvi on mukana ensemblessa paimenena, metsästäjänä ja oopperan yllättävänä pahiksena, eli villisikana.

Ulla Paakkunainen, Sulotar

Ulla Paakkunainen on opiskellut laulua Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla sekä myöhemmin yksityisesti Italiassa. Laulu-urallaan hän on esiintynyt etenkin Mozartin sopraanorooleissa sekä opereteissa. Viime vuosina hän on esittänyt erityisesti vanhaa musiikkia aina keskiajasta varhaisbarokkiin.

Ennen lauluopintojaan Ulla Paakkunainen opiskeli tanssia päälajeinaan klassinen baletti ja flamenco. Baletissa hänen tärkeimmät opettajansa ovat olleet Elsa Sylvestersson, Raija Lehmussaari ja Mirja-Liisa Herhi. Viimeeksimainittu tutustutti hänet myös historialliseen tanssiin. Myöhemmin hän on tällä saralla saanut oppia mm. Madeleine Inglehearnilta, Ken Piercelta sekä viime vuosina Maria Hostikalta. Ulla Paakkunainen on esiintynyt useissa poikkitaiteellisissa esityskokonaisuuksissa, usein sekä tanssijan että
laulajan roolissa.