Hoitotyön tulevaisuutta rakennetaan nyt – osaaminen ja innovaatiot keskiössä

Hoitotyössä on käynnissä monenlaisia muutostrendejä. Esimerkiksi potilaskohtaamiset siirtyvät yhä enemmän etäympäristöihin, hoitoa toteutetaan entistä enemmän potilaan kotona ja teknologia toimii keskeisenä tukena hoidon tarpeen arvioinnissa.
Julkaistu:


”Sairaanhoitajan työ muuttuu yhä enemmän etänä tapahtuvaksi ohjaustyöksi. Potilasta ei enää välttämättä tavata kasvokkain, vaan hoitaja ohjaa ja arvioi tilannetta esimerkiksi puhelimessa tai chatissa”, kuvaa Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkintovastaava Tiia Saastamoinen.

Samaan aikaan palvelujärjestelmä muuttuu. Perinteisten vastaanottokäyntien rinnalle nousee uusia tapoja tuottaa hoitoa.

”Kotiin vietävät palvelut tulevat lisääntymään. Sairaanhoitaja vie yhä useammin hoidon potilaan kotiin, jopa sairaalatasoista hoitoa”, sanoo Saastamoinen.

Osaaminen ratkaisee muutoksessa

Ammattikorkeakoulut ovat tärkeässä roolissa tuottamassa hoitoalalle uutta ajantasaista osaamista sekä täydentämässä ja syventämässä jo työelämässä olevien osaamista. Samalla ne vahvistavat hoitoalan kykyä vastata yhteiskuntamme kehityksestä nouseviin tarpeisiin.

”Sairaanhoitajien AMK-koulutuksen sisällöt ovat pitkälti säädeltyjä, mutta pedagogiikkaa olemme kehittäneet vahvasti käytännön valmiuksia tukevaksi. Monipuoliset simulaatioympäristöt mahdollistavat harjoittelun eri hoitotilanteissa koko hoitopolun laajuudelta”, Saastamoinen kertoo.

Kehitys ja muutokset haastavat sairaanhoitajia, mutta tuovat myös uusia mahdollisuuksia. Sairaanhoitajien osaamisvaatimukset laajenevat, ja tarjolla on myös paljon kehittämistehtäviä ja erilaisia urapolkuja.

”YAMK-opinnoissa jo alalla työkokemusta kartuttaneille avautuu mahdollisuus yksilöllisempään ja joustavampaan opintopolkuun, joka voi avata heille uusia asiantuntijarooleja työelämässä. Opintojen työelämälähtöiset kehittämistehtävät sekä opinnäytetyö kytkeytyvät suoraan opiskelijoiden omaan työhön, joten sitä kautta he pääsevät kehittämään hoitotyötä jo opintojensa aikana”, sanoo Saastamoinen.

Osaajapula on alan läpileikkaava haaste

Riittävän ja osaavan hoitohenkilöstön saatavuus on yksi alan keskeisimmistä tulevaisuuden kysymyksistä.

”Sekä koulutuksessa että TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa etsitään ratkaisuja tulevaisuudessa pahenevaan osaajapulaan, sanoo Metropolian tutkimus- ja kehittämisohjelmajohtaja Hanna Repo Jamal.

”Kehitämme muun muassa ratkaisuja, joilla ulkomailla koulutetut tai maahanmuuttajataustaiset osaajat pääsevät työelämään. Tärkeässä roolissa on ammatissa tarvittavan suomen kielen nopea oppiminen. Tähän Metropolia on kehittänyt yhdessä TAMK:n kanssa toiminnallisesti kaksikielisen korkeakoulutuksen mallin (TOKAKO). Malli on tutkitusti osoittautunut tehokkaaksi − lähes 100 % valmistuneista opiskelijoista työllistyy omalle alalleen. Malli on otettu laajasti käyttöön myös muissa ammattikorkeakouluissa ympäri Suomea. Samalla on tärkeää tukea työyhteisöjä toimimaan kieli- ja kulttuuritietoisesti”.

Lisäksi Metropolian tutkimushankkeissa kehitetään ratkaisuja muun muassa työhyvinvoinnin parantamiseen, työurien pidentämiseen ja osatyökykyisten työllistämiseen.

Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia

Digitalisaatio ja tekoäly ovat nousemassa keskeiseksi osaksi hoitotyötä. Ne voivat helpottaa arkea, mutta samalla ne muuttavat työn luonnetta ja vaativat uutta osaamista.

”Esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa tekoäly voi tukea päätöksentekoa taustalla. Se ei korvaa hoitajaa, mutta auttaa tekemään oikeita ratkaisuja”, lehtori Tiia Saastamoinen kuvaa.

Metropolian TKI-toiminnassa kehitetään ratkaisuja esimerkiksi kotihoitoon ja ikäteknologian hyödyntämiseen sekä uusia digitaalisia työkaluja hoitotyön tueksi. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä hyvinvointialueiden, yritysten, tutkimuslaitosten, opiskelijoiden ja kansalaisten kanssa. Näin tutkimus tuottaa ratkaisuja todellisiin tarpeisiin.

”Helsingin Myllypuron kampuksellamme toimii moderni testaus- ja tutkimusympäristö Metropolia Proof Health®, jossa terveysteknologian ratkaisuja voidaan kehittää ja testata yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa”, kertoo Hanna Repo Jamal.

Tavoitteena on, että teknologia tukee hoitotyön ydintehtäviä ja vapauttaa aikaa kohtaamiselle.

”Haluamme koulutuksen ja uusien innovaatioiden kautta luoda toiveikkuutta hoitoalalle: parantaa sekä potilaiden hoitoa että ammattilaisten arkea”, kiteyttää Repo Jamal.

Lisätietoja

Tiia Saastamoinen
lehtori ja tutkintovastaava
+358 40 8395 798

Hanna Repo Jamal
tutkimus- ja kehittämisohjelmajohtaja
+358 50 4720 796

etunimi.sukunimi [at] metropolia.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]metropolia[dot]fi)