Olhan matka Ukrainasta Suomeen ja uusi alku MaVa-kurssilla
Kun ukrainalaissyntyinen Olha Soot muutti perheineen Suomeen huhtikuussa 2022, hänen elämässään alkoi täysin uusi vaihe. 46-vuotias Olha oli ehtinyt elää 35 vuotta Ukrainassa ja sen jälkeen muutaman vuoden Virossa ennen kuin muutto Suomeen tuli ajankohtaiseksi hänen puolisonsa työmahdollisuuksien myötä. Myös kaksi sisarta perheineen oli muuttanut Suomeen samaan aikaan sodan alettua.
Alku oli raskas. “Autoin siskoja ja sukulaisia sopeutumaan. Tein paljon muiden puolesta, mutta oli helppo unohtaa itseni”, Olha kuvaa. Hän työskenteli ensimmäisen vuoden siivousalalla, jotta pystyisi edelleen auttamaan lähipiiriään taloudellisesti, vaikka kielitaitoa ei vielä ollut. “Olin stressaantunut, enkä tiennyt mitä tehdä itseni kanssa.”
Käännekohta Ateneumissa
Syksyllä 2023 Olha päätti aloittaa suomen kielen opiskelun alkeista. Hän kokeili ensin YouTube-videoita ja verkko-opetusta, mutta huomasi kaipaavansa järjestelmällistä opetusta ja tavoitteita. “Yhtenä päivänä Ateneumin taidemuseossa tajusin, että minun täytyy tehdä jotain myös itseni vuoksi.” Museon sisäänkäynnillä ollut lause “In harmony little things grow” jäi hänen mieleensä ja johti pohtimaan omia unelmia. “Nuorena halusin työskennellä terveydenhuollossa, mutta päädyin opettajaksi ja pankkialalle. Nyt oli aika muuttaa suuntaa.”
Ensiaskeleet opintoihin
Olha aloitti suomen kielen opinnot kurssilla syyskuussa 2023. Hän yritti myös hakea Metropolian hoitoalan koulutukseen lokakuussa 2024, mutta kielitaito ei vielä riittänyt. Sen sijaan hän pääsi Taitotalon lähihoitajakoulutukseen joulukuussa 2024 ja jatkoi sinnikkäästi suomen opiskelua iltaisin ja viikonloppuisin.
Yksi Olhan suomen kielen opettajista vinkkasi Metropolian MaVa-kurssista. Olha osallistui testiin lokakuussa 2024 ja aloitti kurssin tammikuussa 2025.
Viisi kuukautta MaVa-kurssilla
MaVa-kurssi kesti viisi kuukautta. Opetusta oli sekä verkossa että Metropolian Myllypuron kampuksella. “Rakastin kurssia. Se oli yllättävän käytännönläheinen ja liittyi suoraan elämään ja yhteiskuntaan. Opin pohtimaan, mitä haluan omalta elämältäni ja mikä on paikkani yhteiskunnassa.”
Olha oli tottunut lukemaan ja ymmärtämään kuullun suomen, mutta puhuminen oli vaikeaa. “MaVa oli turvallinen paikka kokeilla puhumista. Kurssi oli joustava. Jos et onnistu, voit yrittää uudelleen. Se vähensi paineita ja antoi aikaa oppia omassa tahdissa.”
Kurssilla opittiin myös kulttuurienvälistä ymmärrystä. Ryhmässä oli opiskelijoita muun muassa Ukrainasta, Venäjältä, Afganistanista, Intiasta ja Etiopiasta. Moni heistä oli ollut aiemmin lääkäreitä tai hoitajia. “Alussa oli vaikea ymmärtää toisten aksentteja ja kielirakenteita, mutta ajan myötä se helpottui. Ymmärsin, että jokaisella on oma tapansa ajatella ja oppia kieltä.”
Kasvua ja oivalluksia
Entisenä opettajana Olha arvosti erityisesti MaVa-kurssin opettajien ammattitaitoa ja inhimillisyyttä. “Tiedän itse, kuinka vaikeaa on opettaa kieltä ulkomaalaisille. Opettajat olivat todella taitavia ja lämpimiä.” Hän koki saaneensa paljon tukea myös kanssakurssilaisilta. Ystävyyssuhteet jatkuvat yhä ja ryhmä kokoontuu kahville Helsingin keskustaan.
Olha jatkaa suomen opiskeluaan lukemalla suomalaisia kirjoja. Hän on lukenut esimerkiksi George Orwellin Vuonna 1984 suomeksi, mutta etsii nyt myös kotimaisia kirjailijoita päästäkseen kiinni “suomalaiseen henkeen”.
Yhteisön jäsenenä, ei identiteettiään menettäen
MaVa-kurssi sai Olhan pohtimaan myös identiteettiä. “Moni maahanmuuttaja haluaa tulla suomalaiseksi. Minulle MaVa opetti, ettei tarvitse luopua juuristaan. Riittää, että on osa suomalaista yhteisöä. On tärkeää muistaa, mistä on tullut ja vaalia omia juuriaan.”
Olhan tarina on esimerkki siitä, miten perheen, työn ja kriisin keskeltä voi löytää uuden suunnan. Hänen matkansa osoittaa, että kielitaito, opiskelu ja yhteisön tuki voivat avata ovia uusiin mahdollisuuksiin ja ennen kaikkea auttaa löytämään oman äänen ja paikan uudessa kotimaassa.
Lue lisää
Sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille