Robotiikkaa oppii tekemällä – Metropolian uusi koulutus yhdistää teknologian ja yrittäjyyden

Teoriaa silloin, kun sitä tarvitaan

Metropolian robotiikan koulutuksessa perinteisiä oppiainerajoja pyritään rikkomaan. Sen sijaan, että opiskelijat perehtyisivät esimerkiksi fysiikkaan, matematiikkaan ja ohjelmointiin toisistaan irrallisina kokonaisuuksina, niitä opitaan soveltamaan käytännön tekemisen yhteydessä.

Robotiikan lehtori Jawad Yasin kertoo, että opetuksen lähtökohtana ovat todelliset ongelmat ja niiden ratkaiseminen.

Esimerkiksi robotin liikkeen suunnittelussa opiskelija tarvitsee ymmärrystä nopeudesta, liikkeestä ja matematiikan periaatteista. Teoreettiset käsitteet tuodaan mukaan silloin, kun niitä tarvitaan käytännön tehtävän ratkaisemiseen.

– Kun opiskelija näkee, mihin jotakin tietoa tarvitaan, sen oppiminen tuntuu luontevammalta. Tavoitteena on yhdistää teoria ja käytäntö niin, että ne tukevat toisiaan, Yasin kuvailee.

Opetuksessa hyödynnetään laajempia, eri osaamisalueita yhdistäviä opintokokonaisuuksia. Samalla opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan, tutkimaan ja etsimään ratkaisuja itsenäisesti.

Teknologiaosaamisen rinnalla kasvaa yrittäjämäinen ajattelu

Robotiikan koulutuksessa tekninen osaaminen ei yksin riitä. Opiskelijoita rohkaistaan pohtimaan myös sitä, millaisia tarpeita uusilla teknologioilla voidaan ratkaista ja miten ideoista voi syntyä liiketoimintaa.

Robotiikan lehtori Timo Nykopp tuo opetukseen erityisesti yrittäjyyden, innovoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen näkökulmaa.

– Haluamme opettaa opiskelijoille ongelmanratkaisukykyä ja sitä, miten ongelmista voidaan tunnistaa mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja liiketoiminnalle, Nykopp kertoo.

Yasin ja Nykopp ovat toteuttaneet opetusta yhdessä siten, että tekniset sisällöt ja yrittäjyysajattelu täydentävät toisiaan. Opiskelijat eivät ainoastaan selvitä, miten jokin tekninen ratkaisu toimii, vaan myös miksi sitä tarvitaan ja kenelle siitä voisi olla hyötyä.

Nykoppin mukaan yrittäjämäisestä ajattelusta on hyötyä myös silloin, kun opiskelija ei suunnittele oman yrityksen perustamista. Aloitteellisuus, luovuus ja kyky tunnistaa mahdollisuuksia ovat arvokkaita taitoja myös työntekijänä.

Opiskelijan näkökulma: onnistumisen iloa ohjelmoinnista

Ensimmäisen vuoden robotiikan opiskelija Mirve Saarainen kiinnostui alasta tutustuttuaan automaatiosuunnitteluun aiemmassa koulutuksessaan. Erityisesti ohjelmoitavat logiikat ja ohjelmointi herättivät kiinnostuksen, jota hän halusi syventää.

Aiemmassa työssään Saarainen oli päässyt seuraamaan muun muassa tuotantolinjoihin ja robotiikkaan liittyvää suunnittelua, mutta halusi päästä tekemään enemmän itse.

Metropolian opinnoissa hän on jo päässyt rakentamaan pieniä virtapiirejä ja ohjelmoimaan Arduino-alustalla.

– Olen tykännyt Arduinon kanssa työskentelystä. On kiinnostavaa päästä tekemään asioita myös käsin, Saarainen kertoo.

Erityisesti ohjelmointi on tuntunut hänestä omalta alalta.

Ensimmäisiin opintoihin on mahtunut myös onnistumisen kokemuksia. Saarainen kertoo saaneensa suurimman osan ohjelmointitehtävistään toimimaan. Lisäksi innovaatiokurssin pienryhmätehtävät ovat tarjonneet mahdollisuuksia yhteiseen ideointiin ja ongelmanratkaisuun.

Kaikki ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Sähköpiirien rakentaminen on tuntunut ajoittain haastavalta, mutta Saarainen suhtautuu oppimiseen avoimesti.

– Kyllä siitä pääsee yli, kun oppii lisää, hän toteaa.

Uuden koulutuksen ensimmäiseen opiskelijaryhmään kuuluva Saarainen odottaa innolla tulevia opintoja ja sitä, millaisia käytännön tehtäviä koulutuksen edetessä on luvassa.

Tavoitteena itsenäisesti ajattelevia ongelmanratkaisijoita

Sekä Yasin että Nykopp korostavat, että robotiikan koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on kehittää opiskelijoiden kykyä ajatella itsenäisesti.

Robotiikka yhdistää useita tekniikan aloja, kuten elektroniikkaa, automaatiota, mekaniikkaa ja ohjelmointia. Teknologian nopea kehitys edellyttää myös jatkuvaa uuden oppimista.

– Tavoitteena ei ole vain se, että opiskelijat suorittavat opintojaksoja ja saavat arvosanoja. Haluamme, että he oppivat ajattelemaan kriittisesti, tutkimaan asioita ja löytämään ratkaisuja, Yasin painottaa.

Myös tekoälyn rooli nousi haastatteluissa esiin. Opetuksessa tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi ideoinnin ja oppimisen tukena, mutta sen ei haluta korvaavan opiskelijan omaa ajattelua.

Nykoppin mukaan käytännön ongelmanratkaisuun ja fyysisen maailman teknisiin ratkaisuihin liittyvä osaaminen on tärkeää myös muuttuvassa työelämässä.

Myyrmäkeen halutaan rakentaa robotiikan osaamiskeskittymä

Robotiikan koulutus on vielä alkuvaiheessa, ja sen kehittäminen jatkuu aktiivisesti. Opettajat seuraavat opiskelijoiden kokemuksia ja palautetta sekä tarkastelevat, miten opetusta voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Nykoppin tulevaisuuden tavoitteena on rakentaa Myyrmäen kampukselle robotiikkaan liittyvää startup-yhteisöä, joka kokoaisi yhteen opiskelijoita, asiantuntijoita, tutkimusta ja uusia yritysideoita.

Yasin näkee tärkeänä myös opiskelijoiden osallistumisen tutkimus- ja kehittämistoimintaan jo opintojen aikana.

Tavoitteena on, että opiskelijat eivät ainoastaan opi hyödyntämään olemassa olevaa teknologiaa, vaan kasvavat myös sen kehittäjiksi.

Ensimmäisen vuoden opiskelija Saarainen tiivistää oman suhtautumisensa uuden oppimiseen yksinkertaisesti:

– Aina kannattaa kokeilla. Jos jokin kiinnostaa, kannattaa lähteä mukaan. Ei voi tietää, vaikka se kiinnostaisi vielä enemmän kuin aluksi ajatteli.