Sote-alan ammattilaiset kokevat elintapaohjauksen tärkeänä, mutta sen toteuttamisessa on haasteita
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hyvinvointialueilla pitävät elintapaohjausta erittäin tärkeänä ennaltaehkäisevänä työnä ja tuntevat elintapaohjauksen perusteet varsin hyvin. Samalla kuitenkin ohjauksen toteuttamisessa koetaan monia haasteita, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla.
Erityisen vaikeiksi koetaan tilanteet, joissa asiakkaalla on monia haasteita, vähäiset voimavarat tai motivaation puute. Myös ammattilaisen ja asiakkaan väliset kieli- ja kulttuurierot haastavat elintapaohjausta.
Nämä tiedot selviävät tuoreesta kyselystä, jonka Metropolia ammattikorkeakoulu toteutti neljälle alueelle Uudellamaalla. Kyselyyn vastasi lähes 1000 eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaista Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta. Kyselyn avulla selvitettiin ammattilaisten kokemuksia elintapaohjauksen kyvykkyyksistä ja kehittämistarpeista.
Kehittämistarpeita toimintamallien hyödyntämisessä ja käytänteiden selkiyttämisessä
Kyselystä kävi ilmi, että eri sote-alojen ammattilaiset tuntevat kansalliset elintapaohjauksen suositukset varsin hyvin ravitsemuksen, liikunnan ja unen sekä päihteettömyyden ja riippuvuuksien osalta, ja heikommin kulttuurihyvinvoinnin osalta.
”Vaikka suositukset tunnetaan hyvin, tunnistettiin elintapaohjaukseen kehitettyjen toimintamallien tuntemisessa ja soveltamisessa kehittämistarpeita. Myös oman organisaation ohjeistusten, käytänteiden ja materiaalien tuntemisessa oli puutteita. Lisäksi ammattilaisten välisen yhteistyön lisääminen sekä kehittämisvastuiden selkiyttämisen tarve näyttäytyvät kyselyn mukaan elintapaohjauksen kehittämishaasteina”, kertoo kyselyn toteuttamisesta vastanneen Metropolia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Arja Liinamo.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään elintapaohjauksen kehittämiseksi
Tulokset osoittavat elintapaohjauksen kehittämisen tarpeen kaikilla hyvinvointialueilla, joilla kysely toteutettiin.
”Metropolian tehtävänä hankkeessa on kyselyn lisäksi suunnitella ja toteuttaa kyselyssä mukana olleiden alueiden kanssa työpajojen sarja. Niissä etsitään konkreettisia keinoja ja työvälineitä elintapaohjauksen saamiseksi aiempaa paremmin osaksi asiakastyötä ja palvelupolkuja. Yhdessä Uudenmaan hyvinvointipolut –hankkeessa mukana olevien alueiden projektipäälliköiden kanssa olemme tunnistaneet, että esimerkiksi jo olemassa olevat toimintamallit ja organisaatioiden käytänteet halutaan saada paremmin ammattilaisten käyttöön arjessa”, kertoo Liinamo.
Metropolia toimii Uudenmaan hyvinvointipolut – Elintapaohjauksen ja omahoidon kehittäminen -hankkeessa osatoteuttajana tuottamalla ja analysoimalla alueellista tietoa elintapaohjuksen osaamisesta, käytännöistä ja kehittämistarpeista. Erityisesti kehittämistoimia suunnitellaan haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien ohjauksen vahvistamiseen. Hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö osana kansallista Terveydeksi-ohjelmaa ja Opetus- ja kulttuuriministeriö osana Suomi -liikkeelle ohjelmaa.
Lisätietoja:
Arja Liinamo
Projektipäällikkö, Metropolia-ammattikorkeakoulu
puh. +358 40 334 0918
arja.liinamo [at] metropolia.fi (arja[dot]liinamo[at]metropolia[dot]fi)
Marika Rantalainen
Projektipäällikkö, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
puh. +358 50 497 9922
marika.rantalainen [at] keusote.fi (marika[dot]rantalainen[at]keusote[dot]fi)
Henna Reponen
Projektipäällikkö, Helsingin kaupunki
puh. 040 730 9407
henna.reponen [at] hel.fi (henna[dot]reponen[at]hel[dot]fi)
Isla Huisjen
Projektipäällikkö, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
puh. 040 644 2872
isla.huisjen [at] luvn.fi (isla[dot]huisjen[at]luvn[dot]fi)
reetta Kyyrö
Projektipäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
puh. 040 665 8266
Reetta.kyyro [at] vakehyva.fi (Reetta[dot]kyyro[at]vakehyva[dot]fi)