Ura Metropoliassa: Yhteisopettajuus luo iloa, laatua ja uuden oppimista
Metropolia Ammattikorkeakoulussa opettajuus voi olla enemmän kuin yksilösuoritus – se voi olla jaettua asiantuntijuutta, jatkuvaa oppimista ja aitoa yhteiskehittämistä. Liiketalouden lehtorit Raisa Varsta ja Anne-Mari Raivio ovat rakentaneet vuosien varrella toimivan ja innostavan yhteisopettajuuden mallin, joka näyttäytyy opiskelijoille laadukkaana opetuksena ja kollegoille esimerkkinä toimivasta työparitoiminnasta.
Taustat eri suunnilta, yhteinen pedagoginen visio
Raisa Varsta siirtyi Metropoliaan lähes kaksi vuosikymmentä sitten liikemaailmasta, jossa hän ehti toimia muun muassa Coca-Colan brändivastaavana. Hän on taustaltaan kauppatieteiden maisteri, ja on kerryttänyt osaamistaan myös hankkimalla opettajan, opinto-ohjaajan ja työnohjaajan pätevyydet. Varstan opetuksessa yhdistyy käytännön työelämäkokemus ja vahva pedagoginen osaaminen. Tätä nykyä hän toimii myös tutkintovastaavana muutosjohtamisen ylemmässä AMK-tutkinnossa.
Hänen työparinsa Anne-Mari Raivion tie Metropoliaan kulki kieltenopetuksen kautta. Hän aloitti ensin kielten suunnittelijana ja eteni myöhemmin liiketalouden lehtoriksi ja tiimin esihenkilöksi. Filosofian maisterina ja ammattiopettajana Raivio on jo lähtökohtaisesti suuntautunut opetukseen: hän on erityisen kiinnostunut pedagogisista menetelmistä ja oppimiskokemusten kehittämisestä.
Varstan ja Raivion yhteistyö alkoi yhteisestä markkinoinnin kurssista vuonna 2010 ja on sittemmin kasvanut syväksi yhteisopettajuudeksi, jossa vastuu ja ilo opetuksesta jaetaan tasaveroisesti.
Yhteisopettajuus syntyy luottamuksesta ja rohkeudesta
Varsta ja Raivio muistelevat, että kaikki sai alkunsa yhteisestä työhuoneesta. Jatkuva keskustelu ja ajatustenvaihto synnyttivät ajatuksen opettamisesta yhdessä. Yhteisopettajuudessa he tekevät kaiken yhdessä tuumin: kurssisuunnittelun, opetuksen, arvioinnin ja opiskelijoiden ohjauksen. Näkökulmat kahdelta eri opettajalta syventävät ymmärrystä ja tuovat opetukseen moninaisuutta. Raivion pedagoginen luovuus ja Varstan vahva substanssiosaaminen muodostavat tasapainoisen ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden.
”Ei ole kahta samanlaista luentoa, mutta yhteisopettajuus tuo varmuutta ja joustavuutta. Olemme oppineet lukemaan toisiamme, antamaan tilaa ja toisaalta ottamaan vastuuta tilanteen mukaan”, Raivio kertoo.
Opiskelijat hyötyvät monin tavoin
Kaksikon pitämien kurssien opiskelijapalaute on ollut poikkeuksetta positiivista. Moni on kiittänyt opetuksen dynaamisuutta, näkökulmien monipuolisuutta ja sitä, miten opettajat täydentävät toisiaan.
”Toinen meistä on ehkä digitaalisesti taitavampi, toinen tuo esiin ohjauksellisen näkökulman. Opiskelijat saavat näin laajemman ymmärryksen aiheesta. Lisäksi ekstrovertin ja introvertin persoonallisuuksiemme yhdistelmä tekee kohtaamisista aidosti monipuolisia”, pohtii Varsta.
Yhteisopettajuuden kautta opettajien välinen vuoropuhelu toimii esimerkkinä ammatillisesta yhteistyöstä, jota opiskelijat voivat viedä mukanaan työpaikoilleen.
Myös työhyvinvointi vahvistuu
Työyksinäisyyden lisääntyessä ja korkeakoulun opetustyön muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi, tarjoaa yhteisopettajuus tähän konkreettisen vastalääkkeen. Varsta ja Raivio painottavat, ettei yhteisopettajuudessa kyse ole vain pedagogisesta ratkaisusta, vaan myös työhyvinvointia tukevasta toimintamallista.
”Yhteisopettajuus ei ole taakka, vaan voimavara. Yhdessä tekeminen tuo iloa ja auttaa jaksamaan myös kiireessä ja paineessa”, Raivio linjaa.
Metropoliassa on eri koulutusaloilla toteutettu erilaisia yhteisopettajuuden muotoja, mutta Varstan ja Raivion malli on poikkeuksellisen kattava ja syvä. Heidän mukaansa onnistuneessa yhteisopettajuudessa tärkeintä on sopivan työparin löytäminen. Molemmat kokevat kemian tärkeäksi. Jos yhteistyö ei suju luontevasti, se välittyy myös opiskelijoille.
Kaksikko toteaa, että yhteisopettajuus on yksi parhaista tavoista kehittää opetusta ja omaa työtään. He korostavat myös, että avoin palautekulttuuri ja keskinäinen kunnioitus ovat avainasemassa. Tulevaisuuden suunnitelmat sisältävät lisää yhteisiä kursseja ja pedagogisia kokeiluja. He näkevät yhteisopettajuuden paitsi keinona tuottaa laadukasta opetusta myös väylänä uudistaa Metropolian koko koulutuskulttuuria.
”Metropoliassa on opettajalle valtavasti mahdollisuuksia. Yhteisopettajuus on yksi tapa rakentaa osallistavampaa ja opiskelijalähtöisempää korkeakoulutusta”, Varsta summaa.