Kehitämme tutkimukseen perustuvaa koulutusta ja oppimateriaaleja tulevien hyvinvointialan - erityisesti sosiaalialan - ammattilaisten osaamisen avuksi, jotta he voivat suoraan tukea aktiivista kaupunkilaisuutta ja siten edistää sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestäviä kaupunkeja.
Hankkeen päätavoitteena on kouluttaa sosiaalityön opiskelijoita muutoksen tekijöiksi kestävien kaupunkien puolesta. Tämä vastaa suoraan korkeakoulutuksen tavoitteeseen edistää innovatiivisia oppimis- ja opetusmenetelmiä. Työpaketeissa hyödynnetään kunkin kumppanin tietoja ja osaamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuotamme tietoa, opetus- ja viestintämateriaaleja, jotka ovat hyödynnettävissä niin Europpan tasolla kuin paikallisestikin.
Hankkeen tuloksena syntyy materiaalia ja tietoa, jotka mahdollistavat sosiaalityön kouluttajien ja ammattilaisten keskittymisen osallistumiseen, kestävyyteen, etiikkaan ja yhteisiin arvoihin kaupunkien sosiaalityössä.
Tuotamme kokoelman laadullista aineistoa, joka käsittelee kaupunkien kestävyyttä ja etiikkaa. Erityisenä tavoitteena on tunnistaa työelämän ja siihen liittyvien kumppaneiden, palvelujen käyttäjien sekä julkisten virkamiesten ja päätöstentekijöiden arvoja. Tämän työn tulokset ohjaavat hankkeessa rakennettavia opetusmenetelmiä-, materiaaleja ja viestinnän työkaluja.
Tämän työpajoina ja verkostoitumistoimintana toteutettavan toiminnan tavoitteena on perehdyttää kouluttajia käyttämään hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja materiaaleja opetuksessaan ja opetussuunnitelman kehittämisessä sekä perehdyttää sosiaalityön ammattilaisia käyttämään menetelmiä ja materiaaleja tullakseen muutoksen tekijöiksi.
"Yhteiset arvot, kansalaisosallistuminen ja osallistuminen" on hankkeen pääprioriteetti. Sen yleinen tavoite on edistää sitä, miten sosiaalityöntekijät voivat käyttää tietojaan ja antaa äänen haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille luomalla tiloja arvolähtöiselle ulottuvuudelle keskusteluissa kestävyydestä ja kaupunkisuunnittelusta. Työskentelemme yhteisellä, protreptisellä lähestymistavalla tutkimukseen, johtamiseen, viestintään ja tulosten tuottamiseen. Se tarkoittaa kääntymistä elämän olennaisten arvojen puoleen: "hyvä", "oikeudenmukainen", "totta", "kaunis". Näin tehdessäsi vapautat itsesi pohtimalla perusarvoja (Kirkeby 2009).
Protreptinen vuoropuhelu tarjoaa tilan, jossa eri valta-asemissa olevat ihmiset voivat kohdata ja osallistua tasavertaisesti. Sosiaalityössä vastaava keskittyminen vapautumiseen, valtasuhteiden ristiriitaan ja dialogiin vs. anti-dialogiin löytyy Paulo Freiren (1970) työstä. Käytämme Kirkebyn ja Freiren toimintaohjeita vuoropuhelussa helpottaaksemme arvolähtöisiä vuoropuheluja kaupunkikehityksestä sosiaalityön opiskelijoiden, opettajien ja ammattilaisten sekä palvelujen käyttäjien ja keskeisten toimijoiden keskuudessa.
Vaikka lähtökohtana ei ole "kovan tieteen" perinne, hanke käsittelee myös horisontaalista prioriteettia "Ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta". Sosiaalityön kiinnostuksen kohteena olevien ihmisten ja heidän oikeuksiensa vuoksi luonnollinen lähestymistapa kestävyyteen tässä ammatissa kulkee sen sosiaalisten ja taloudellisten ulottuvuuksien kautta. Hanke on linjassa The New European Bauhaus -aloitteen(avaa uuden välilehden) kanssa, joka korostaa, että kestävän tulevaisuuden kehittäminen tarkoittaa myös paikkojen, käytäntöjen ja kokemusten luomista, jotka ovat (…) osallistavia, rohkaisevat vuoropuhelua kulttuurien, tieteenalojen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä.
Lisäksi kokonaisvaltaisesta näkökulmasta katsottuna kestävyyden sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet ovat erottamattomasti yhteydessä ympäristöulottuvuuteen, joten kun koulutamme opiskelijoita keskittymään kestävyyteen osana ammattitaitoaan ja näkemään itsensä jopa potentiaalisina muutoksen tekijöinä kestävien kaupunkien suhteen, kaikki kolme ulottuvuutta hyötyvät.
