Keskusteluja musiikin YAMK-koulutuksesta ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä

Metropolia Master’s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Tutustu julkaisun muihin artikkeleihin.
  • Arviointiprosessi musiikkioppilaitoksessa

    Helena Tuomela.

    Helena Tuomela
    Musiikkipedagogi (ylempi AMK) valmistunut 2014, FT
    Metropolian YAMK-alumni, tutkija, Itä-Helsingin musiikkiopiston opettaja, musiikin YAMK-tutkinnon opinnäytetöiden ohjaaja
    Metropolia Ammattikorkeakoulu
    helena.tuomela metropolia fi 

    Ylempi AMK-opinnäytetyössäni paneuduin taiteen perusopetuksen oppilaitoksille suunnatun Virvatuli-itsearviointimallin menetelmiin ja työtapoihin. Arviointimalli itsessään on yksinkertaistettu kuvaus koko arviointiprosessin vaiheittaisesta etenemisestä, ja sen tarkoitus on helpottaa oppilaitosten lakisääteistä itsearviointia (1). Arvioinnin aikana kerätään tietoa oppilailta, opettajilta ja oppilaitoksen johdolta sekä tarkastellaan oppimisympäristöjen ja laajempien yhteistyösuhteiden toteutumista. Systemaattinen monivuotinen arviointi oli opinnäytetyötä toteuttaessani vuonna 2013 uusi toimintamalli, ja oma tehtäväni musiikkioppilaitoksen arviointivastaavana oli YAMK-opintojen alussa varsin jäsentymätön.

    Taideopetuksen arviointi

    Taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa tavoitellaan tekemällä saavutettavaa osaamista. Lakisääteisenä tavoitteellisena toimintana taiteen perusopetus pyrkii antamaan oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua oman alan ammatillisiin jatko-opintoihin (3). Lasten ja nuorten musiikin opiskelusta on viidentoista viime vuoden tutkimustulosten mukaan havaittu, että musiikkioppilaitosten työtapojen olisi tarpeellista muuttua entistä lapsilähtöisempään suuntaan (4).

    Tutkimustiedon jalkauttaminen oppilaitosten toimintamalleihin on osoittautunut melko hitaaksi, vaikka koulutuksen järjestäjillä on ollut velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Yksi tiedon kulkua hidastava tekijä on ollut arviointimenetelmien puute. Taideopetuksen onnistumisen arviointi on koettu monin tavoin haastavaksi, koska siihen soveltuvia riittävän monipuolisia arviointitapoja on ollut vaikea löytää ja kuvailla. Liike-elämässä hyväksi koetut organisaatioiden arviointimallit kriteereineen eivät suoraan vastaa niitä laatutekijöitä, joita taideopetuksessa pidetään tärkeinä.

    Musiikkioppilaitoksissa opintojen tavoitteita määrittää Opetushallitus, joka ohjeistuksessaan suuntaa huomion samoihin kasvatuksellisiin päämääriin, joihin esimerkiksi perusopetuksessa pyritään. Ihanne suorituskeskeisestä opiskelusta on jäämässä taka-alalle, ja päähuomio kohdistuu nykyisin oppilaan hyvän taidesuhteen kehittämiseen (1). Tällaista opetuksen laadullisen painopisteen muuttumista systemaattinen arviointiprosessi auttaa havainnoimaan ja tarkentamaan vaihe vaiheelta. Arvioinnissa saatuja tuloksia käytetään määrittämään seuraavia toiminnan kehittämistä edistäviä tavoitteita (kuva 1).

    Kuva 1. Arviointiprosessin avulla kohti pitkän tähtäimen tavoitteita (2)

    Metropolian ylempien AMK-opintojeni tavoite oli syventää tietojani ja taitojani oppilaitosarvioinnin parissa. Vetovastuu oman oppilaitokseni arvioinnista paransi omaa ymmärrystäni monivuotisen prosessin läpiviemisestä. Arvioinnin myötä havahduin huomaamaan, miten taideopetus osana suomalaista yhteiskuntaa on muutoksen tilassa. Muutos näkyy tulevaisuuden tavoitteissa, joissa työntekijän ja organisaation odotetaan olevan jatkuvasti oppivia, joustavia, liikkuvia ja verkostoituvia. Samat tavoitteet nousevat esiin myös Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa (5). Muutosten keskelläkin uskoni taiteen perusopetusta tarjoavan oppilaitoksen ja siellä toimivan opettajan työn tarpeellisuudesta on yhä vahva. Taideopiskelun merkitys yksilön hyvinvoinnille tulee jatkossa varmasti korostumaan niin sanotun tietotyön yleistyessä.

    Opiskelu YAMK-tutkinto-ohjelmassa

    Opiskelu musiikin YAMK-tutkinto-ohjelmassa on suunniteltu niin, että sen voi suorittaa työn ohessa. Opiskelusta syntyi minulle kiinnostava kokemuksellinen prosessi, jossa vuorottelivat työarki ja lähiopiskelujaksot. Opiskelu työn ohessa oli minulle tuttua entuudestaan ja oletin sen perusteella YAMK-opintojenkin olevan luennointia, jossa opiskelukaverit jäävät kasvottomiksi hahmoiksi ja jossa opiskelu olisi sitä kautta vain minun yksityinen ponnistukseni. Näin ei kuitenkaan käynyt.

    Ensimmäisestä opintopäivästä lähtien kaikki musiikin 20 opiskelijaa saivat tilaisuuden tutustua toisiinsa. Aikuiset, eri ikäiset ja erilaisista musiikillisista taustoista tulevat opiskelijat kertoivat tavoitteistaan ja opiskelusuunnitelmistaan. Opiskelijan roolissa oli mahdollista antautua ei-tietämisen tilaan ja olla vastaanottavainen muutokselle, uuden suunnan etsimiselle. Ryhmäni opiskelijoiden kanssa huomasin, kuinka ajatuksia rikastuttavaa oli eläytyä toisten työkokemuksiin. Keskusteluissa vallinnut arvostava vuorovaikutuksellinen ilmapiiri oli minulle opiskelijana voimaannuttava kokemus.

    Etsiminen rohkaisi minua heittäytymiseen ja uuden kokeiluun, antoi uskallusta loikata uuteen tuntemattomaan. Vastaavaa tiivistä ryhmässä jaettua osallistavaa kokemusten vaihtoa ja opiskelua en ollut kokenut koskaan aikaisemmin. Kullakin opiskelijalla oli jokin ammatillinen kehittämishanke, joka haastoi pohtimaan aikaisempaa osaamista suhteessa siihen, mitä uutta oli kehittymässä. Opintojen myötä meistä opiskelijoista muodostui tiivis toisiaan kannustava lämminhenkinen ryhmä, joka pyrki määrätietoisesti yhteiseen tavoitteeseen: valmistumiseen.

    Jälkitunnelmat

    Aloittaessani opinnot syksyllä 2013 en aavistanut, miten monella tavalla tuleva talvikausi tulisi kehittämään ajatusmaailmaani. Nyt neljä vuotta YAMK-opintojen jälkeen voin todeta, että opiskelu oli uusi vaihe omassa kehittymispolussani. Opintojen myötä löysin itsestäni vahvuuksia ja osaamista, joita en arkityössäni ollut tiennyt olevan olemassa. Metropolian YAMK-opintojen jälkeen keskityin viimeistelemään väitöstutkimustani yläkouluikäisten nuorten opiskelumotivaatiosta musiikki- ja kouluaineissa. Oman asiantuntijuuteni sanallistaminen on merkinnyt muutosta ja uusiutumista niin, että eteeni on avautunut täysin uusia ja ennalta arvaamattomia työtehtäviä.

    Arviointityö ja jatko-opiskelu ovat johtaneet minut musiikkioppilaitoksen uusien kehitystehtävien ideointiin ja hallinnointiin opetustyön rinnalla. Tällä hetkellä jaan aikani kahden oppilaitoksen välillä. Työni musiikkiopistossa keskittyy opetussuunnitelmauudistuksen mukanaan tuomien käytäntöjen vakiinnuttamiseen opettajien ja oppilaiden arjessa. Metropolian musiikin YAMK-tutkinto-ohjelmassa saan olla ohjaamassa opinnäytetöinä toteutettavia kehityshankkeita. Koen kehittäjän ja ohjaajan roolit toisiaan täydentävinä ammattipersoonan eri puolina. Tutkimustyö, kehittämistyö ja käytännön opettaminen eri koulutustasoilla rikastavat omaa ammatillisen kasvun polkuani. Samalla voin käytännössä toteuttaa opettamisen ja oppimisen uusia menetelmiä eri koulutusasteilla ja jakaa hyviksi kokemiani käytäntöjä eteenpäin.

    Toimenkuvani on vuosien kuluessa laajentunut vähitellen opettajasta työyhteisön kehittäjäksi ja YAMK-opinnäytetöiden ohjaajaksi. Tärkeitä tukijoita polkuni varrella on ollut monia, heitä on ollut sekä työyhteisössäni että opiskelupaikoissani, puhumattakaan perheeni tuesta. Kaiken taustalla vaikuttaa yhteiskuntamme, jossa jatkuva oppiminen nähdään arvokkaana. Toivottavasti voin oman kokemukseni kautta rohkaista niin muita opettajia kuin myös opiskelijoita havainnoimaan omia vahvuuksiaan laajemmin ja pyrkimään kohti uusia kiinnostavia päämääriä.

    Lähteet:

    1. Koivisto-Nieminen, J. & Holopainen, K. 2012. Virvatuli-malli. Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille. Helsinki: Taiteen perusopetusliitto TPO ry.
    2. Tuomela, H. 2014. Arviointihanke musiikkiopistossa. Oppimista ja opettelua. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Musiikin tutkinto-ohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
    3. Laki taiteen perusopetuksesta 1998/633.
    4. Tuovila, A. 2003. "Mä soitan ihan omasta ilosta": pitkittäinen tutkimus 7–13-vuotiaiden lasten musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Studia Musica 19.
    5. Oksanen, K. 2017. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa. Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13a/2017. Helsinki.

     

     

  • YAMK-koulutus mahdollistajana

    Annu Tuovila.

    Annu Tuovila
    MuT
    Lehtori, tutkija, musiikin YAMK-tutkinnon vastuuopettaja
    Metropolia Ammattikorkeakoulu
    annu.tuovila metropolia fi 

     

    Taiteen perusopetusta on uudistettu voimakkaasti viime vuosina. Toimintaa on ollut tarve muuttaa aiempaa oppijalähtöisemmäksi ja entistä enemmän koko yhteiskuntaa palvelevaksi konseptiksi. Parin viime vuosikymmenen aikana musiikkioppilaitosten toimintaperiaatteita ja musiikkipedagogiikkaa onkin läpivalaistu, sanallistettu ja arvioitu uutterasti, ja tämä teema näkyy vahvasti myös musiikkialan opinnäytetöissä sekä musiikin YAMK-tutkinnon opinnoissa. Eräs kehitystyön tulos on se, että syksyllä 2017 julkaistiin uudet Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (1), joissa musiikin osalta korostuvat oppijan monipuoliset luovat musiikin harjoittamisen taidot, muun muassa improvisointi ja säveltäminen.

    Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskuvassa taiteilijat ja luovat palvelut, jotka tavoittavat oman alueensa ihmiset, ovat merkittäviä yhteisöjen hyvinvoinnin edistäjiä (2). Kulttuuri on olennainen osa arkea, taito- ja taideaineilla on yhteiskunnassa vankka asema, ja taiteen perusopetus tavoittaa laajalti eri-ikäisiä ihmisiä (3). Luova työ ja aineettomat arvot nähdään entistä keskeisimpinä lisäarvoa luovina asioina (4). Myös kuntien kulttuuritoimintaa ohjaavat säädökset ovat uudistumassa. Kulttuurin tulisi olla kuntalaisten lähellä ja saavutettavissa (5, 6). Nämä näkymät vaikuttavat paitsi kulttuuri- ja taidealojen korkeakouluopintojen sisältöön myös taideoppilaitosten toimintaedellytyksiin ja pedagogiikkaan. On entistä tärkeämpää kohdata oppijat heille mielekkäällä tavalla, heidän valitsemassaan paikassa. Jotta voidaan antaa hyvin erilaisille asiakasryhmille elämyksellisiä hyvinvoinnin kokemuksia, tarvitaan uudenlaista toimialojen välistä yhteistyötä (7, 8). Toisaalta on tärkeää myös etsiä uusia toimintatapoja oppilaitoksissa vakiintuneiden toimintarakenteiden sisällä.

    Arviointityö näkyviin

    Helena Tuomelan opinnäytetyö “Arviointihanke musiikkiopistossa. Oppimista ja opettelua” (9) osuu yhteen taiteen perusopetuksen kehittämisen nivelkohtaan, Virvatuli-itsearviointimalliin. Malli otettiin käyttöön taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa muutama vuosi sitten. Virvatuli tarjoaa oppilaitoksille aineistoja ja työkaluja, joiden avulla ne voivat kattavasti arvioida arvojaan ja toimintansa vaikuttavuutta. Lisäksi arviointi ohjaa osallistamaan arviointityöhön kaikki oppilaitoksen toimijat. (10.)

    Helena Tuomela kuvaa arvioinnista vastaavan opettajan näkökulmasta, miten Virvatuli-itsearviointi hänen työpaikallaan käynnistyi ja mitä se tarkoitti arviointivastaavan työssä. Opinnäytetyö avaa kiinnostavan näkökulman arviointityön taustaan, itsearvioinnin edellyttämään työn määrään ja itsearvioinnin eri vaiheisiin. Näin päästään näkemään sellaista arvioinnin maailmaa, joka helposti saattaa jäädä arviointiraporteissa katvealueelle. Jotta itsearviointi pysyisi uskottavasti yllä, jonkun pitää jäsentää tämä prosessi työnään ja edistää sitä suunnitelmallisesti. Vaikeutta lisää se, että itsearviointia ei voi pysähtyä suorittamaan, vaan se rakennetaan oppilaitoksen päivittäisten rutiinien ja vaikutelmien keskellä. Tämän itsearviointiin keskeisesti sisältyvän piilevän työn rakenteen kuvaaminen näyttäytyy minulle Helena Tuomelan opinnäytetyön hienoimpana tuloksena.

    YAMK-koulutuksesta uutta virtaa työhön

    Olennaista musiikin YAMK-koulutuksessa ovat kohtaaminen, musiikin eri genreistä ja työtehtävistä tulevien ammattilaisten välinen keskustelu, luova taiteellinen työskentely ja yhdessä tekeminen. Osaaminen ei jää yksilöön vaan siirtyy ryhmän asiantuntijuudeksi, mitä voitaneen pitää yhtenä ammattikorkeakoulun YAMK-pedagogiikan ydinprosessina (11).

    Musiikin YAMK-koulutuksen opiskelijat tulevat muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta, ja heidän kehittämishankkeensa näkyvät, kuuluvat ja vaikuttavat alueellisesti ympäri Suomea. Jo työelämässä olevilta opiskelijoilta saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä musiikissa ja kulttuurialalla tapahtuu. Myös kouluttajien on mahdollista pysyä ajan hermolla, jos kuulumme YAMK-opiskelijoiden ja alumnien verkostoon. Ylemmän AMK-tutkinnon ja työkentän välinen vuoropuhelu takaa sen, että koulutus on samaan aikaan sekä työelämälähtöistä että työelämää uudistavaa.

    Helena Tuomela kirjoittaa, että hän koki YAMK-koulutuksessa asioita, joita hän ei ollut osannut koulutukselta odottaa: ei-tietämisen tilaa, arvostavaa vuorovaikutusta ja uuteen heittäytymistä. Minulle nämä Helenan kertomat asiat kytkeytyvät prosessiksi. Ajattelen, että arvostava ammatillinen luova vuorovaikutus on se keskeinen asia, joka musiikin YAMK-koulutuksen tulee mahdollistaa. Sen siivittämänä voimme sallia itsellemme ja toisille, sekä opettajille että opiskelijoille, ei-tietämisen tilan, sen, että saa kokeilla, oppia ja kehittää. Silloin rohkaistutaan huomaamaan itsestä ja maailmasta asioita, jotka muuten jäisivät piiloon. Tämä synnyttää vapaasti virtaavaa ilmaisua, voimaa ja yhteistyötä, sisäisen motivaation (12), jonka voi suunnata vaikkapa opinnäytetyön tekemiseen tai sen ohjaukseen.

    Yhden vuoden YAMK-opintohyppy voi saada aikaan laajenevia työelämän ja kehittämisen renkaita. Alumnit jatkavat niitä kehittämisprosesseja, joihin YAMK-opinnot ovat olleet yksi ikkuna. Helena Tuomelalle Metropolian opinnot olivat yksi vaihe, ja sitten vuorossa oli väitöskirjan tekeminen (13). On mainiota, että Helena Tuomela on rautaisena ammattilaisena ja jatkuvan oppimisen esikuvana saatu mukaan musiikin YAMK-opinnäyteohjaajien tiimiin.

    Lähteet:

    1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017. Opetushallitus: määräyksiä ja ohjeita 2017: 11a. Helsinki. 
    2. Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä 2018. Näkymä vuoteen 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018: 20. Helsinki.
    3. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017: 20. Helsinki.
    4. Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi. Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina -työryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017: 18. Helsinki.
    5. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018: 23. Helsinki.
    6. Myllynen, T. 2017. Kulttuuri pelastaa pienen kunnan. Teoksessa Strandman, P. & Vartiainen, P. (toim.): Kutu YAMK: Kulttuurituotannosta kirjoitettua. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Helsinki. 25–27.
    7. Unkari-Virtanen, L. (toim.) 2014. Musiikki kuuluu kaikille. Musiikin Yamk muuttuvan musiikkipedagogiikan tiennäyttäjänä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 18/2014. Helsinki.
    8. Laes, T. & Juntunen, M. & Heimonen, M. ym. (toim.) 2018. Saavutettavuus ja esteettömyys taiteen perusopetuksen lähtökohtana. ArtsEqual Policy Brief 1/2018. 
    9. Tuomela, H. 2014. Arviointihanke musiikkiopistossa. Oppimista ja opettelua. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Musiikin tutkinto-ohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
    10. Marsio, L. 2014. Virvatuli. Kokemuksia taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten itsearvioinnista. Helsinki: Taiteen perusopetusliitto.
    11. Lehtinen, E. & Palonen, T. & Tynjälä P. & Klemelä K. & Merenluoto S. & Pohjola K. & Veermans K. 2012. Korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteet ja ehdotus järjestelmän kehittämiseksi – KYTKÖS-hanke. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012: 22. Helsinki.
    12. Martela, F. & Jarenko, K. 2014. Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. Helsinki.
    13. Tuomela, H. 2017. Soittavat nuoret koulussa. Tapaustutkimus musiikkipainotteista koulua käyvien 6.–9.-luokkalaisten musiikkiaineiden opiskelumotivaatioon ja soittajaidentiteettiin liittyvistä arvostuksista. University of Eastern Finland. Savonlinna. Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 100. 
Metropolia Master’s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Tutustu julkaisun muihin artikkeleihin.

Musiikin ylempi AMK-tutkinto

Metropolian musiikin YAMK-koulutus on kymmenvuotisen toimintansa aikana tarjonnut musiikin ammattilaisille tilaisuuden nähdä avarasti musiikin työkenttää, päivittää osaamista ja verkostoitua valtakunnallisesti. Opiskelijat ovat erilaisten musiikkityylien taitajia, jotka uudistavat toimintakäytänteitä ja työtään. Musiikin YAMK-tutkinto-ohjelmasta valmistuu monipuolisia asiantuntijoita taiteellisiin, pedagogisiin ja hallinnollisiin kehittämistehtäviin.

Lue lisää musiikin ylemmästä AMK-tutkinnosta