KYLKI -hankkeessa Vantaan kaupunki, Laurea AMK, Metropolia AMK ja Suomen ympäristökeskus edistävät pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä yritys- ja elinkeinosektorin siirtymää kohti luontopositiivista kaupunkikehitystä ja liiketoimintaa. Hankeessa kehitetään kaupunkien sekä pääkaupunkiseudulle sijoittuvien yritysten luontopositiivisuustyötä kaupunkien, yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten ja muiden toimijoiden välisen monipuolisen yhteistyön avulla.
Metropolian toiminta painottuu kaupungin asiantuntijoiden sekä yritysten kanssa tehtävään käytännön pilotointiin ja yhteiskehittämiseen. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja tuottaa vertailukelpoista dataa kaupunkiluonnon ja vihreän infrastruktuurin tilasta ja sen hyödyistä.
Saat kuvan hankkeen sisällöstä työpaketeista, joista Metropolian vastuulla oleva työpaketti 4 on kuvattu alla tarkemmin.
Päävastuullinen: Vantaa
1.1 Hankkeen koordinointi
1.2 Hankkeen arviointi ja arviointi
Päävastuullinen: Vantaa
2.1 Klusteritoiminta ja yhteistyömalli
2.2 Yritysyhteistyöllä vauhtia maankäytön kokonaisheikentymättömyyteen ja kompensaatiomarkkinoille
Päävastuullinen: Laurea
3.1 Kaupunkien ja pk-yritysten luontojalanjäljen laskennan mallien kehittäminen
3.2 TKI-toimintamallin pk-yritysten yhteiskehittämisprosessin toteutus
Päävastuullinen: Metropolia
4.1 IOT-teknologiat, ympäristödata ja osallistavat työkalut vihreän infrastruktuurin ja arvokkaiden luontokohteiden seurannassa ja ylläpidossa
4.2: Sinivihreän infrastruktuurin suunnittelu- ja hankintakriteerien sekä ympäristödataa hyödyntävän liiketoiminnan yhteiskehittäminen
Päävastuullinen: SYKE
Uudet IOT-teknologiat (internet of things) mahdollistavat jatkuvaluonteisen ympäristödatan mittaamisen, tallennuksen ja analysoinnin sekä mahdollistavat entistä kattavamman, tarkemman ja reaaliaikaisesti päivittyvän ymmärryksen kaupunkien luonnonympäristön tilasta sekä auttavat sinivihreän infrastruktuurin suunnittelussa, hoidossa ja uusien ratkaisuiden kehittämisessä.
Laadukas mittausdata auttaa kaupunkiluonnon merkityksen ymmärtämisessä ja arvostuksen nostamisessa.
Työpaketissa 4.1 pilotoidaan innovatiivisia ympäristömittauksia viheralueilla, erityisen arvokkaissa luontokohteissa sekä kohteissa, joissa on uudenlaista sinivihreää infrastruktuuria käytössä, rakenteilla tai suunnitteilla.
Esimerkkejä mittausmenetelmistä:
Kaupunkieläinten sekä vieraslajien hahmontunnistus riista- ja valvontakameroiden sekä työkoneiden kameroiden tuottamasta kuvamateriaalista.
Kasvillisuuden kaukokartoitus ja kuvantaminen: satelliitit, dronet, työkone- ja kännykkäkamerat.
Mobiili tai IOT-verkkoihin kytketyt maaperän ominaisuuksia sekä ilman- ja vedenlaatua mittaavat sensorit
eDNA-mittaukset
Työpaketissa 4.2 yhteiskehitetään TP4.1:n tuloksia hyödyntäen suunnittelu- ja hankintakriteerejä, kaupunkiluonnon seurantamenetelmiä sekä uusia, ympäristödataa tuottavia ja hyödyntäviä tuotteita ja palveluita asiantuntijoiden, yritysten ja kaupunkilaisten kesken.
Tavoitteena on kehittää menetelmiä ekologisten yhteyksien laadulliseen ja määrälliseen todentamiseen. Kaupunkiluonnon laatu ja merkitys eliöille ja monimuotoisuudelle on vahvasti riippuvainen kaupunkiluonnon kytkeytyneisyydestä eli siitä, miten eliöt pystyvät liikkumaan ja levittäytymään alueiden välillä. Pilotissa tuotetaan dataa, jota analysoimalla pystytään todentamaan esimerkiksi olennaisten indikaattorilajien liikkumista ja esiintymistä sekä määritetään potentiaalisia yhteyksiä, joissa kytkeytyneisyyttä voidaan vahvistaa.
Tonttikohtainen viherkerroin on viime vuosina otettu laajasti käyttöön kaupunkien asemakaavoituksessa. Mukaan on tulossa myös kokonaisvaltaisemmin luontoarvoja tarkastelevia mittareita kuten ”rakennetun ympäristön luontotyypit”. EU:n ennallistamisasetus asettaa kriteerejä Suomen kaupunkiluonnolle latvuspeitteen ja muun kaupunkivihreän sekä luontotyyppien kokonaisheikentämättömyyden osalta. Näiden arviointiin ja seurantaan tarvitaan kustannustehokkaita menetelmiä sekä tontti- että kaupunkialueen mittakaavassa. Kohteina voivat olla niin luonnontilaiset metsät, kuin esimerkiksi asuinkorttelien tai päiväkotien ja koulujen pihat.
Viherympäristöalalla on tunnistettu mittausdatan mahdollisuudet parantaa viheralueiden ylläpidon kustannustehokkuutta, tarkkuutta ja tarveperusteisuutta. Toisaalta tiiviiseen kaupunkiympäristöön kaduille, katoille ja kansille suunnitellaan yhä haastavammin toteutettavia ja ylläpidettäviä kohteita. Ratkaisuiden toimivuudesta esimerkiksi hulevesien kokonaisvaltaisessa hallinnassa on tietoa melko vähän, joka näkyy usein suunnittelu- ja toteuttajatahojen välisen yhteisen näkemyksen puutteena.
Työpaketissa toteutetaan kuhunkin TP 4.1:n mittauspilottiin kytkeytyvät yhteiskehittämisprosessit, joissa kaupungin virkahenkilöt, yritykset, asiantuntijat, sekä kaupunkilaiset kohtaavat. Yhteiskehittämisessä hyödynnetään uusinta tietoa elinkaarivaikutuksista ja kaupunkiekologiasta sekä huomioidaan ratkaisuiden kannattavuus, toteutuskelpoisuus, ylläpito, kiertotalousnäkökulmat sekä eri käyttäjäryhmien tarpeet.
Alkuvaiheessa kartoitetaan ja tarkennetaan pilottiteemoihin liittyvät kohteet, joissa datan kerääminen ja hyödyntäminen on erityisen vaikuttavaa ja, joissa on ajallisesti otollisia suunnitteluprosesseja, suojeluohjelmia, hankintoja jne meneillään.
Yhteiskehittämisprosessi alkaa tapaamisilla, joissa pilottien ja yhteiskehittämisen tavoitteita määritetään. Yhteiskehittämisessä hyödynnetään esim. design sprint ja lean startup-menetelmiä.
Yhteiskehittämiseen kutsuttavia yrityksiä ovat mm:
Metropolia tarjoaa Deminimis-toimenpiteinä TKI-ekosysteemin yrityksille tuote- ja palvelukehitykseen asiantuntija- laite- ja tilaresursseja. Toimenpiteet painottuvat tekniseen tuotekehitykseen mutta voivat sisältää myös viherrakentamisen uusien ratkaisuiden testaamista tai liiketoimintaan, luontoarvojen kompensaatioon jne. liittyviä selvityksiä.



