Image
Euroopan unionin osarahoittama.
Image
Helsinki+Espoo+Vantaa Innovations -logo
Image
Innocities logo.
Image
Uudenmaan liitto logo
Käynnissä

KYLKI-hanke

Kaupunkiseutu ja yritykset luontopositiivisuuden kirittäjinä

Datan ja yhteistyön avulla kohti luontopositiivista kaupunkia.

KYLKI -hankkeessa Vantaan kaupunki, Laurea AMK, Metropolia AMK ja Suomen ympäristökeskus edistävät pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä yritys- ja elinkeinosektorin siirtymää kohti luontopositiivista kaupunkikehitystä ja liiketoimintaa. Hankeessa kehitetään kaupunkien sekä pääkaupunkiseudulle sijoittuvien yritysten luontopositiivisuustyötä kaupunkien, yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten ja muiden toimijoiden välisen monipuolisen yhteistyön avulla.

Metropolian toiminta painottuu kaupungin asiantuntijoiden sekä yritysten kanssa tehtävään käytännön pilotointiin ja yhteiskehittämiseen. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja tuottaa vertailukelpoista dataa kaupunkiluonnon ja vihreän infrastruktuurin tilasta ja sen hyödyistä.

Olethan yhteydessä, mikäli kiinnostuit!

Työpaketit

Saat kuvan hankkeen sisällöstä työpaketeista, joista Metropolian vastuulla oleva työpaketti 4 on kuvattu alla tarkemmin.

Image

Työpaketti 1: Hankkeen koordinointi ja arviointi

Päävastuullinen: Vantaa

1.1 Hankkeen koordinointi

1.2 Hankkeen arviointi ja arviointi

Image

Työpaketti 2: Yritys- ja kaupunkiyhteistyön kehittäminen ja klusteritoiminnan käynnistäminen

Päävastuullinen: Vantaa

2.1 Klusteritoiminta ja yhteistyömalli

2.2 Yritysyhteistyöllä vauhtia maankäytön kokonaisheikentymättömyyteen ja kompensaatiomarkkinoille

Image

Työpaketti 3: Kaupunkien ja pk-yritysten luontojalanjäljen hahmottamista edistävä TKI-toimintamalli

Päävastuullinen: Laurea

3.1 Kaupunkien ja pk-yritysten luontojalanjäljen laskennan mallien kehittäminen

3.2 TKI-toimintamallin pk-yritysten yhteiskehittämisprosessin toteutus

Image

Työpaketti 4: Laadukkaampaa sinivihreää infrastruktuuria ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa yhteiskehittämisellä ja mittausdatalla

Päävastuullinen: Metropolia

4.1 IOT-teknologiat, ympäristödata ja osallistavat työkalut vihreän infrastruktuurin ja arvokkaiden luontokohteiden seurannassa ja ylläpidossa

4.2: Sinivihreän infrastruktuurin suunnittelu- ja hankintakriteerien sekä ympäristödataa hyödyntävän liiketoiminnan yhteiskehittäminen

Image

Työpaketti 5: Teknologian ja liiketoiminnan kehittäminen viherrakentamiseen kotimaisilla luonnonkasveilla

Päävastuullinen: SYKE

TP4 Laadukkaampaa sinivihreää infrastruktuuria ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa yhteiskehittämisellä ja mittausdatalla

Uudet IOT-teknologiat (internet of things) mahdollistavat jatkuvaluonteisen ympäristödatan mittaamisen, tallennuksen ja analysoinnin sekä mahdollistavat entistä kattavamman, tarkemman ja reaaliaikaisesti päivittyvän ymmärryksen kaupunkien luonnonympäristön tilasta sekä auttavat sinivihreän infrastruktuurin suunnittelussa, hoidossa ja uusien ratkaisuiden kehittämisessä.

Laadukas mittausdata auttaa kaupunkiluonnon merkityksen ymmärtämisessä ja arvostuksen nostamisessa.

Työpaketissa 4.1 pilotoidaan innovatiivisia ympäristömittauksia viheralueilla, erityisen arvokkaissa luontokohteissa sekä kohteissa, joissa on uudenlaista sinivihreää infrastruktuuria käytössä, rakenteilla tai suunnitteilla.

Esimerkkejä mittausmenetelmistä:

  • Kaupunkieläinten sekä vieraslajien hahmontunnistus riista- ja valvontakameroiden sekä työkoneiden kameroiden tuottamasta kuvamateriaalista.

  • Kasvillisuuden kaukokartoitus ja kuvantaminen: satelliitit, dronet, työkone- ja kännykkäkamerat.

  • Mobiili tai IOT-verkkoihin kytketyt maaperän ominaisuuksia sekä ilman- ja vedenlaatua mittaavat sensorit

  • eDNA-mittaukset

Työpaketissa 4.2 yhteiskehitetään TP4.1:n tuloksia hyödyntäen suunnittelu- ja hankintakriteerejä, kaupunkiluonnon seurantamenetelmiä sekä uusia, ympäristödataa tuottavia ja hyödyntäviä tuotteita ja palveluita asiantuntijoiden, yritysten ja kaupunkilaisten kesken.

TP4.1 IOT-teknologiat, ympäristödata ja osallistavat työkalut vihreän infrastruktuurin ja arvokkaiden luontokohteiden seurannassa ja ylläpidossa (1.1.2026-30.11.2027)

1. Kaupunkiluonnon ekologisen kytkeytyneisyyden arviointi

Tavoitteena on kehittää menetelmiä ekologisten yhteyksien laadulliseen ja määrälliseen todentamiseen. Kaupunkiluonnon laatu ja merkitys eliöille ja monimuotoisuudelle on vahvasti riippuvainen kaupunkiluonnon kytkeytyneisyydestä eli siitä, miten eliöt pystyvät liikkumaan ja levittäytymään alueiden välillä. Pilotissa tuotetaan dataa, jota analysoimalla pystytään todentamaan esimerkiksi olennaisten indikaattorilajien liikkumista ja esiintymistä sekä määritetään potentiaalisia yhteyksiä, joissa kytkeytyneisyyttä voidaan vahvistaa.

2. Kaupunkivihreän todentaminen

Tonttikohtainen viherkerroin on viime vuosina otettu laajasti käyttöön kaupunkien asemakaavoituksessa. Mukaan on tulossa myös kokonaisvaltaisemmin luontoarvoja tarkastelevia mittareita kuten ”rakennetun ympäristön luontotyypit”. EU:n ennallistamisasetus asettaa kriteerejä Suomen kaupunkiluonnolle latvuspeitteen ja muun kaupunkivihreän sekä luontotyyppien kokonaisheikentämättömyyden osalta. Näiden arviointiin ja seurantaan tarvitaan kustannustehokkaita menetelmiä sekä tontti- että kaupunkialueen mittakaavassa. Kohteina voivat olla niin luonnontilaiset metsät, kuin esimerkiksi asuinkorttelien tai päiväkotien ja koulujen pihat.

3. Mittausdata viherympäristön suunnittelun ja ylläpidon tukena

Viherympäristöalalla on tunnistettu mittausdatan mahdollisuudet parantaa viheralueiden ylläpidon kustannustehokkuutta, tarkkuutta ja tarveperusteisuutta. Toisaalta tiiviiseen kaupunkiympäristöön kaduille, katoille ja kansille suunnitellaan yhä haastavammin toteutettavia ja ylläpidettäviä kohteita. Ratkaisuiden toimivuudesta esimerkiksi hulevesien kokonaisvaltaisessa hallinnassa on tietoa melko vähän, joka näkyy usein suunnittelu- ja toteuttajatahojen välisen yhteisen näkemyksen puutteena.

TP4.2: Sinivihreän infrastruktuurin suunnittelu- ja hankintakriteerien sekä ympäristödataa hyödyntävän liiketoiminnan yhteiskehittäminen (1.1.2026-30.11.2027)

Työpaketissa toteutetaan kuhunkin TP 4.1:n mittauspilottiin kytkeytyvät yhteiskehittämisprosessit, joissa kaupungin virkahenkilöt, yritykset, asiantuntijat, sekä kaupunkilaiset kohtaavat. Yhteiskehittämisessä hyödynnetään uusinta tietoa elinkaarivaikutuksista ja kaupunkiekologiasta sekä huomioidaan ratkaisuiden kannattavuus, toteutuskelpoisuus, ylläpito, kiertotalousnäkökulmat sekä eri käyttäjäryhmien tarpeet.

Alkuvaiheessa kartoitetaan ja tarkennetaan pilottiteemoihin liittyvät kohteet, joissa datan kerääminen ja hyödyntäminen on erityisen vaikuttavaa ja, joissa on ajallisesti otollisia suunnitteluprosesseja, suojeluohjelmia, hankintoja jne meneillään.

Yhteiskehittämisprosessi alkaa tapaamisilla, joissa pilottien ja yhteiskehittämisen tavoitteita määritetään. Yhteiskehittämisessä hyödynnetään esim. design sprint ja lean startup-menetelmiä.

Kohderyhmä

Yhteiskehittämiseen kutsuttavia yrityksiä ovat mm:

  • Luontokartoitusta, ympäristöarviointeja ja yhdyskuntasuunnittelua tekevät konsulttiyritykset
  • Ympäristömittauksia ja satelliittidataa analysoivat yritykset
  • Rakennusliikkeet
  • Kaupunkien kaavoitus- ja ympäristötoimet
  • Yhdyskuntasuunnittelun, ekologian ja metsänhoidon tutkimusorganisaatiot
  • Maisemasuunnittelun ja -arkkitehtuurin yritykset
  • Viherrakennus- ja viherrakennustuotteita tarjoavat yritykset
  • Viheralueiden ylläpitoa toteuttavat yritykset ja kaupunkien yksiköt.
  • Kaupunkilaiset, erityisesti kohdealueiden lähistöllä asuvat.

Metropolia tarjoaa Deminimis-toimenpiteinä TKI-ekosysteemin yrityksille tuote- ja palvelukehitykseen asiantuntija- laite- ja tilaresursseja. Toimenpiteet painottuvat tekniseen tuotekehitykseen mutta voivat sisältää myös viherrakentamisen uusien ratkaisuiden testaamista tai liiketoimintaan, luontoarvojen kompensaatioon jne. liittyviä selvityksiä.

Metropolian tavoittelemat tulokset ja tuotokset

Image

3-6 mittauspilottia, joiden analyyseista tuotetaan yleistajuiset ja visuaalisesti kiinnostavat raportit.

Image

3-6 Vantaan käyttöön ottamaa, kaikkien kaupunkien LUMO-työtä ja sinivihreän infrastruktuurin kehittämistä hyödyttävää työkalua ja käytäntöjä ympäristödatan systemaattiseen ja kustannustehokkaaseen keräämisen, tallentamiseen, analysointiin ja kommunikointiin sekä kaupunkilaisten joukkoistamiseen luontotyöhön.

Image

Ympäristödataan perustuvia, Lumo-hyödyt, sidosryhmien tarpeet ja toiveet sekä toteutuskelpoisuuden ja elinkaaren huomioonottavia uudistettuja suunnittelu- ja hankintakriteereitä 2–3 erilaiseen suunnitteluympäristöön Vantaalla ja hyödynnettäväksi kaikissa kaupungeissa.

Image

6 yhteiskehitettyä, IOT-teknologiaa hyödyntävää, kaupunkien viherympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa uutta tai uudistettua palvelua tai tuotetta.

Image

2 julkaisua ammattilehdessä.

Image

Aktiivista viestintää hankkeen aikana mm. LinkedInissä, Instagramissa sekä blogikirjoituksin. 

Yhteystiedot

Kesto
1.1.2026 – 30.11.2027
Rahoittaja