EU-viestit 2026

Metropolia Ammattikorkeakoulu edistää yhdessä kumppaneidensa kanssa Euroopan kilpailukykyä korkealaatuisen ja vaikuttavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja korkeakoulutuksen kautta.

Eurooppalaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä sekä tarjoamalla yhteiskunnan tarvitsemia taitoja ja osaamista luomme kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Pidämme tervetulleena Euroopan komission ehdotusta seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034. Alla esitämme suosituksemme koskien Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa, European Competitiveness Fund -rahastoa (ECF), Erasmus+ -ohjelmaa sekä kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia (NRP).

1. Soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulee säilyä Horisontti Euroopan ytimessä

Pidämme myönteisenä komission ehdotusta kaksinkertaistaa EU:n seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman budjetti sekä jatkaa Horisontti Eurooppa -ohjelman asemaa itsenäisenä, hakemusten laatuun ja kilpailuun perustuvana ohjelmana. Korostamme tarvetta pitää soveltava tutkimus ja innovaatiot vahvana painotuksessa ohjelman Pilari II:ssa – Kilpailukyky ja yhteiskunta – sekä säilyttää kiinnostavia mahdollisuuksia eurooppalaisten yliopistoallianssien kehittämiseen Pilarissa IV (eurooppalainen tutkimusalue).

Ekosysteemilähtöistä quadruple helix -lähestymistapaa tulee vahvistaa Horisontti Euroopan TKI-yhteistyöhankkeiden lähtökohtana (erityisesti Pilari II). Ammattikorkeakoulut, kaupungit ja pk-yritykset ovat keskeisiä kumppaneita yhteistyöhankkeissa yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden vahvistajina. Korostamme jatkossakin vaikuttavuuden asemaa Horisontti Eurooppa -hakemusten laadun arviointikriteeristössä.

Eurooppalaiset yliopistoallianssit tulee tunnistaa Horisontti Eurooppa -ohjelman Pilari IV:ssä Eurooppalaisen tutkimusalueen strategisten ERA-tavoitteiden edistäjinä – ne edistävät eurooppalaisia tutkimusuria ja tutkijaliikkuvuutta, vahvistavat tiedon hyödyntämistä sekä lujittavat eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä.

2. Euroopan kilpailukykyrahaston vaikutusta tulee vahvistaa panostamalla osaamisen kehittämiseen

Pidämme myönteisenä Euroopan kilpailukykyrahaston (ECF) tavoitetta valjastaa EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset tukemaan Euroopan kilpailukyvyn kasvua kehittyvissä teknologioissa ja strategisilla teollisilla aloilla. ECF:n työohjelmien tulee tunnistaa startup- ja scale-up -yritykset suurten teollisten yritysten rinnalla, ja tunnistaa sekä markkinalähtöisten että ei-teknologisten innovaatioiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle. Horisontti Euroopan ja ECF:n synergioiden varmistaminen edellyttää tasapainoista korkeakoulusektorin ja teollisten toimijoiden edustusta ECF:n työohjelmien valmistelussa ja hakuteemojen suunnittelussa.

Pidämme tervetulleena ECF:n painotusta osaamisen kehittämiseen, mikä on keskeistä työvoimapulan ratkaisemiseksi strategisilla aloilla, joiden osaamistarpeisiin vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttavat. Suosittelemme, että näiden ECF‑rahoitushakujen suunnittelussa huomioidaan synergiat Erasmus+‑ohjelmaan ja Pact for Skills -aloitteeseen. Eurooppalaisten yliopistoallianssien tulisi olla hyvässä asemassa hyödyntämään ECF:n osaamispainotuksen rahoitushakuja.

3. Varmistetaan eurooppalaisille yliopistoalliansseille pitkäjänteinen rahoitus sekä vahva tuki liikkuvuudelle, yhteistyölle ja rajat ylittäville opinto-ohjelmille Erasmus+ -ohjelmasta

Pidämme myönteisenä komission ehdotusta 40,8 miljardin euron kokonaisrahoituksesta Erasmus+ ohjelmaan kaudelle 2028–2034. Se on merkittävä investointi kilpailukykyyn, osaamisen kehittämiseen, osallisuuteen sekä eurooppalaiseen identiteettiin ja arvoihin. Vähintään 70 % ohjelman kokonaisbudjetista tulisi kohdentaa liikkuvuustoimiin eri sektoreille, kun taas toisaalta 35 % koulutustoimiin varatusta budjettiosuudesta tulisi jatkossakin kohdentaa korkeakoulutukseen.

Erasmus+‑ohjelman toisen pilarin (2028–2034) tulee jatkossakin tukea nykyisiä KA2‑yhteistyöhankkeita, sillä niillä on kyetty tehokkaasti vastaamaan Euroopan laajuisiin osaamistarpeisiin (ml. yrittäjyystaidot ja innovaatiovalmiudet) tiivistämällä yhteistyötä eurooppalaisten korkeakoulujen ja työelämäkumppanien välillä. Pidämme tärkeänä sekä kansallisesti hallinnoituja että komission toimeenpanoviraston hallinnoimia kumppanuusmuotoja.

Rajat ylittävien yhteistutkinto-ohjelmien määrän kasvattaminen on tervetullutta, ja korostamme tarvetta varmistaa niiden toteutukselle riittävä rahoituspohja (Erasmus+ Mundus). Suosittelemme että Erasmus+ -rahoitteisia yhteistutkintoja hyödynnetään eurooppalaisen tutkintomerkin pilotointiympäristöinä.

Ehdotamme pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista ja mahdollisimman joustavaa rahoitusmekanismia eurooppalaisille yliopistoalliansseille. Metropolia toimii U!REKA eurooppalaisen yliopistoallianssin koordinaattorina ja pidämme tärkeänä sen varmistamista, että korkeakouluallianssien opiskelijat, henkilöstö ja muut keskeiset sidosryhmät hyötyvät aidosti allianssien tarjoamista mahdollisuuksista – siksi kannatamme vahvaa seitsemän vuoden rahoitusta seuraavassa Erasmus+‑ohjelmassa.

4. Vahvistetaan tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kautta

Pidämme tervetulleena komission ehdottamien kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien (NRPP-asetus) tavoitteita yksinkertaistaa jäsenvaltioidelle kohdennettujen EU-rahastojen toteutusta, ja yhteensovittaa EU:n prioriteetit kansallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Vaikuttavuuden varmistamiseksi koheesiorahoituksen tulee jatkossakin olla kehittyneempien metropolialueiden kuten Helsinki-Uudenmaan saavutettavissa. Juuri näillä alueilla EAKR- ja ESR-hankkeiden laaja-alainen vaikuttavuus tukee kansallista ja eurooppalaista kilpailukykyä, vihreää ja digitaalista siirtymää, innovaatioita, osaamisen kehittämistä, sosiaalista osallisuutta ja yhteiskunnallista resilienssiä. Investoinnit edistyneisiin innovaatioekosysteemeihin tuottavat strategista vaikuttavuutta, heijastevaikutuksia ja nopeampia tuloksia.

NRP-suunnitelmien tulee tarjota täydentävää rahoitusta eurooppalaisille yliopistoalliansseille, voimistaa rajat ylittävän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alueellista vaikuttavuutta sekä toisaalta antaa syötteitä uusien osaamisratkaisujen kehittämiselle paikallisiin ja alueellisiin osaamistarpeisiin. Kumppanuussuunnitelmien on tärkeää kyetä vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin työvoiman saatavuudessa tarjoamalla tukea työelämälähtöisille uudelleen- ja täydennyskoulutusratkaisuille.

Interreg-ohjelmien tulee säilyä vahvana välineenä rajat ylittävään ja alueiden väliseen yhteistyöhön, vahvistaa alueellisten innovaatioekosysteemien keskinäisiä yhteyksiä sekä tukea alueiden välistä solidaarisuutta ja resilienssiä erityisesti Itämeren alueella Euroopan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.

Ammattikorkeakouluilla, yliopistoilla, ja paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla tulee olla virallinen rooli NRP-suunnitelmien valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa. Näin varmistetaan, että kumppanuussuunnitelmat heijastavat alueellisia kehittämistarpeita ja että ne tukevat moninaisia EU‑tason tavoitteita mm. tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, osaamisen kehittämisen, väestön koulutustason ja yhteiskunnallisen resilienssin osalta.

Ota yhteyttä

Mona Roman
Tutkimusjohtaja, EU-vaikuttaminen ja KV-hanketoiminto
Metropolia Ammattikorkeakoulu
+ 358 40 555 1044
mona.roman [at] metropolia.fi (mona[dot]roman[at]metropolia[dot]fi)