Paikallisruokaa sisäkasvattamalla: Kasvisten sisäkasvatus vaatii tarkkaa suunnittelua ja mittausta

Tekijät: Pia Laine, Kaj Lindedahl, Oruç Can Hasmaden

Sisäviljely on potentiaalinen tapa tuottaa paikallisruokaa kaupungissa. Sisäviljelytekniikoita ja näillä tekniikoilla kasvatettuja kasviksia on tutkittu, kokeiltu ja kehitetty Metropolia ammattikorkeakoulussa vuodesta 2019 lähtien, jolloin perustettiin Metropolian UrbanFarmLab -kokeilualusta. Tyypillisesti kehitysprojekteissa ovat olleet mukana niin yritykset, opiskelijat kuin projekti- ja hanketekijätkin.

Urban & Local -hankkeen siivittämänä kehitystyöhön on saatu uusia, mielenkiintoisia tuulia. Automaatiotekniikan opiskelijan Teppo Venermon suunnittelemalla ja pystyttämällä tomaattiviljelmällä on kasvanut syksystä ja alkutalvesta vehreät tomaattiköynnökset, joista on saatu poimittua monta kiloa tomaatteja. Teppo on selvittänyt insinöörityössään erilaisten valo-olosuhteiden vaikutusta vesiviljeltyjen tomaattien kasvuun. Keskeisessä roolissa työssä on ollut erilaisten mittausparametrien automatisointi. Tavoitteena on ollut kehittää optimaalista kasvivalaistusta. Köynnöksistä saatu ensimmäinen tomaattisato jalostui Vantaan ammattiopisto Varian leipuriopiskelijoiden käsissä meheviksi Margherita -pitsoiksi.

Toinen tomaattisato kerättiin marraskuun lopulla bio- ja elintarviketekniikan opiskelijan Johanna Rannan insinöörityötä varten. Tässä työssä tutkitaan eri valo-olosuhteissa kasvatettujen tomaattien tilavuutta, tiheyttä, rakennetta ja aistinvaraisia ominaisuuksia: erityisesti kiinnostaa se, onko eri kasvatustavoilla vaikutusta edellä mainittuihin ominaisuuksiin. Kun kaikki sato on kerätty, ja tomaattikasvatus loppuu, kerätään vielä kaikki vihreä köynnösosa talteen. VTT selvittää, voisiko köynnöksiä hyödyntää erilaisten antimikrobisten yhdisteiden lähteenä.

Urban&Local -hankkeessa tehdään paljon yhteistyötä myös hanketoimijoiden kesken. Tästä yhtenä esimerkkinä Metropolian ja Perho Liiketalousopiston yhteistyö, jonka puitteissa rakennetaan erilaisten kasvisten vesiviljelysysteemit. Metropolian energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat saivat tehtäväkseen rakentaa viljelysysteemin, jossa huomioitaisiin kestävän kehityksen näkökulmia. Tavoitteena oli, että rakentamisessa käytettäisiin mahdollisimman vähän uutta materiaalia. Kasvatusastioina hyödynnetään muun muassa Perhon vanhoja suurkeittiömittakaavan jogurttiastioita. Vesiviljelysysteemissä vesi ja ravinteet kiertävät, ja niitä voidaan käyttää uudelleen. Kasvisten siemenet, jotka olivat kaikki luomusertifioituja, saatiin Perhosta. Valmis kasvatussysteemi nousee Perhon Töölön kampukselle vielä tämän vuoden puolella. Perhon ravintolan asiakkaat pääsevät nauttimaan kasvatussysteemin sadosta tulevina kuukausina.

Hankkeen projektit ovat lähteneet hyvin käyntiin ja yhteistyökuvioita hiotaan edelleen. Uusia mielenkiintoisia kokeiluja ja projekteja on suunnitteella ensi vuodelle.

Raportti Metropolian vierailusta Lepaan HAMK:in viljelytiloissa Lepaalla, 10/2-2023

Sisältö

1. Tausta
2. Tutkimustoiminta, miten heiden sisäviljely on kytketty arvoketjuun
3. Biotalous 4.0, kemialliset analyysit
4. Turvallisuus
5. Mahdollista jatkokehitystä

Kirjoittajat: Pia-Tuulia Laine, Marja-Leena Åkerman, Oruç Can Hasmaden, Kaj Lindedahl

Jakelu: Urban & Local projektiryhmä sekä projektin nettisivut.

1. Tausta

Lepaan puutarhaoppilaitos on osa HAMK (Hämeenlinnan Ammattikorkeakoulu) toimintaa, jossa koulutetaan pääosin hortonomeja. Henkilökuntaa oli paikan päällä vierailun aikana hyvin vähän, isännän (Mika Järvinen) lisäksi 4 henkilöä.

Tutustuimme Salla Leppäkoskeen, teknilliseen asiantuntijaan. Hän esitteli heidän sisäviljelyä isossa varastohallissa, jossa lämpötila oli arvoilta noin 5-10 °C. Kontti, joka oli heidän sisäviljelykokeilua varten tilattu, tuli valmiiksi koottuna ja valmiina oli myös mittaukset sekä automatisointi (arvioitu viljelypinta-ala noin 8 kertaa 1,5 m2). Kontti oli hyvin eristetty ja siinä oli kahdet ovet, jotka johtivat viljelytilaan.

Itse operaattorin eli käyttäjän oli kuitenkin istuttava kontin ulkopuolella. Tämä oli tietoinen valinta, jotta sisätilat eivät kontaminoidu ja viljelyhygienia säilyy mahdollisimman hyvänä. Kontti oli tilattu Italiasta ja automatiikka Tanskasta (Senmatic-ohjelma). Heillä ei ole ollut varsinaista yhteistyötä muiden osastojen kanssa koskien kontin nykyistä automatisointia eikä sinänsä mitään suurempaa muutosta olla tehty kontin sisustukseen.

Lepaalla oli maatalousopetusta, ja siellä oli vielä 2000-luvun alussa kotieläimiä. Tila sijaitsee noin 100:n hehtaarin maa-alueella ja sen pelloilla ja ympäristöissä kasvaa edelleen paljon hyötykasveja. Muun muussa useita hehtaareja tilasta on varattu omenapuille. Omenista ja marjoista (vadelmista) aloitettiin tekemään viiniä EU:n liittymisen jälkeen. Viinituotanto on noin 7000 pulloa vuodessa. Vadelmat kasvavat suurissa ns. tunneleissa ja niiden taimet tuodaan ulkomailta ja koulitaan ensin noin kuukauden ajan sisätiloissa Lepaalla ennen kuin ne siirretään tunneleihin lopullista tuotantoa varten. Vadelmatuotannon määristä ei ollut sen tarkempaa tietoa annettu vierailun aikana.

Lepaan tilat lämmitetään omalla kiertovesilämmityksellä. Kuuma kiertovesi tuotetaan haketta polttamalla, noin 1 MW kattilassa. Mikäli tämä ei ole riittävä kylminä pakkaskausina, silloin on vielä kahdet varajärjestelmät, jotka voivat tuottaa lisälämpöä. Tämä lämmitys on käytössä sekä rakennuksissa että kasvihuoneissa.

2. Lepaan tutkimustoiminta & sisäviljelyn kytkentä arvonketjuun

Biotalous 4.0 -hankkeessa on tehty yhteistyötä kosmetiikkaa valmistavan yrityksen kanssa. Kerrosviljellyistä kasveista on uutettu kosmetiikan ainesosiksi tähtääviä yhdisteitä (anti-aging yms.). Lepaalla kerrottiin, että kuluttajien kiinnostus kasvipohjaisiin ainesosiin kosmetiikassa on kasvanut, ja siksi yritys oli kiinnostunut mahdollisuudesta tuottaa sisäviljelyn avulla puhtaissa, valvotuissa ja optimoiduissa olosuhteissa tuotettuja kasviyhdisteitä. Kosmetiikkatarkoituksiin oli kasvatettu ainakin piharatamoa. Kosmetiikan lisäksi kasviyhdisteitä voitaisiin hyödyntää mahdollisesti myös elintarvikkeissa ja ravintolisissä.

VETREÄ -hankkeessa on tutkittu kaupalliseen kerrosviljelyyn soveltuvia alihyödynnettyjä kasveja ja niiden terveysvaikutteisten yhdisteiden tuottoa eri kasvuolosuhteissa. Kirjallisuusselvityksen perusteella oli valittu esikasvatuskokeisiin seuraavia kasveja: kirjorevonhäntä (Amaranthus tricolor ´Early´), tarhaportulakka (Portulaca oleracea subsp. sativa), vihannessinappi (Brassica rapa Perviridis-Ryhmä) ja sareptansinappi (Brassica juncea). Esikasvatuskokeiden kasveja oli myös pienimuotoisesti arvioitu aistinvaraisesti.

ArvoLiike -hankkeessa kerättiin tietoa kerrosviljelyn aloittamisesta Siikosen vanhalla sikatilalla Tammelassa ja Niipalan sopimusviljelyyn perustuvalla luomutilalla Hollolassa. Sikatilalla oli sikojen jälkeen kasvatettu sirkkoja, mutta sen jälkeen tila oli jäänyt tyhjäksi. Koekasvatuksissa kerrosviljeltiin komatsunaa eli vihannessinappia. Hankkeessa yhtenä tavoitteena oli löytää sopiva markkina kerrosviljellylle komatsunalle. Niipalan luomutilan tapauksessa selvitettiin, että olisiko kerrosviljellyille kasveille (salaatille, yrteille) mahdollista saada luomu-status. ArvoLiike -hankkeessa on myös selvitetty ja tehty laskelmia, voisiko biokaasun hyödyntäminen kerrosviljelyn energianlähteenä olla kannattavaa. Laskelmissa on tehty maatila-kerrosviljelystä symbioosimalli, jossa biokaasulaitosinvestoinnin toteuttaisi erillinen yritys tai osakeyhtiönä toimiva maatila ja sähköenergian ostaisi kerrosviljely-yritys. Syötteeksi biokaasulaitokselle oli lupaavimmassa mallissa ehdotettu maatilalta muodostuvia jakeita lantaa, nurmea, perunakuorijakeita ja pilaantunutta rehua.

Lepaalla kasvatetaan kasvihuonetomaatteja (kuvassa oikealla), joita toimitetaan pääasiassa lähiseudun kauppoihin myyntiin ulkopuolisen kuljetusfirman autolla. Lepaan tomaatteja on haluttu brändätä ja ne tunnetaan alueella hyvin. Tomaattien kasvatuksesta tulee vähän ”hukkaa/jätettä”, vain vähän on sellaisia tomaatteja, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia (kuvassa alla vasemmalla). Laatuvirheet voivat olla esimerkiksi värivirheitä. Lepaan vierailulla selvisi, että oikeastaan ainoa, josta voisi tulla ”hukkaa”, on kaupoissa myymättä jääneet tomaatit. Tomaattien tuottajahinta on nykyisillä kasvatuskuluilla pieni, ja vierailulla pohdittiin, voisiko hävikkitomaatteja mahdollisesti jalostaa korkeamman lisäarvon tuotteeksi (esimerkiksi tomaattisäilykkeiksi tms.). TKIO-toimintaa on vain vähän tomaattien kasvihuoneviljelyssä, kasvatuksesta on pääasiassa vastuussa 3–4 henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä, opiskelijoita on satunnaisesti mukana kasvatuksessa.

Hiilidioksidi mittari oli toimitettu Vaisalasta. Ja heillä oli automaattinen hälytys suoraan GSM-puhelimella.

3. Biotalous 4.0, kemialliset analyysit

HAMK:n kemian laboratoriossa pääasiassa mitataan ravinneliuoksen pH ja johtokyvyt. Sen lisäksi, laboratoriossa voitaisiin analysoida tomaattien ravinnearvoja (yhteyshenkilö Marika Tossavainen).

Vierailun isäntä ryhmä ei voinut vastata kemiallisten analyysien kysymyksiin.

4. Turvallisuus

Lepaalla todettiin, että glyfosaatin käyttö on kielletty kasvihuoneissa. Pelloilla glyfosaatti käyttö on vielä jatkoajalla sallittu. Viljelykontin ulkopuolella sijaitsi Vaisalan CO2-näyttö, josta näki kontin sisällä vallitsevan hiilidioksidipitoisuuden ja samalla se kertoo, onko hiilidioksidipitoisuus turvallisissa rajoissa. Kontin ulkopuolella oli myös muovisia vaihtokenkiä kasvitautien ennakointiin.

5. Mahdollista jatkokehitystä

Lepaalla todettiin, että glyfosaatin käyttö on kielletty kasvihuoneissa. Pelloilla glyfosaatti käyttö on vielä jatkoajalla sallittu. Viljelykontin ulkopuolella sijaitsi Vaisalan CO2-näyttö, josta näki kontin sisällä vallitsevan hiilidioksidipitoisuuden ja samalla se kertoo, onko hiilidioksidipitoisuus turvallisissa rajoissa. Kontin ulkopuolella oli myös muovisia vaihtokenkiä kasvitautien ennakointiin.

• Kasvihuoneviljellyt tomaatit toimitetaan kauppoihin tällä hetkellä kertakäyttöisissä pahvilaatikoissa. Pahvilaatikot kierrätetään. Lepaalla pohdittiin, olisiko järkevämpää kestävän kehityksen näkökulmasta, että tomaatit toimitettaisiin uudelleenkäytettävissä elintarvikekelpoisissa muovilaatikoissa kertakäyttöisten pahvilaatikoiden sijaan. Uudelleenkäytettävät kuljetuslaatikot täytyy pestä käytön jälkeen, ja pohdintaa oli, kuka ja missä pesu pitäisi tehdä. Uudelleenkäytettäviä laatikoita on yleisesti käytössä esimerkiksi leipomo-, liha- ja kasvisteollisuudessa. https://uusiomuovi.fi/pakkaus-kiertaa/muovien-kierratys/

• HAMK ei ole tehnyt mitään sivuvirtojen kuuluva projektia. Sivuvirroista uudeksi myytäväksi tuotteeksi. (Ylijäämä tomaatit kaupasta, esim. K-citymarket Myyrmanni)

• Metropolian kemian laboratorioissa erilaisia kemiallisia analyysia ylijäämä tomaateista, esim. C- vitamiinit, hivenaineet.

• Mika Järvinen lupautui konsultoimaan tarvittaessa Urbanfarmlabin kasvatus ja viljely asioissa.

Lähteet

Vierailu Lepaalla: https://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/kampukset-ja-kartat/lepaa/

HAMK internet-sivut: www.hamk.fi

Raportti SeAMK vierailusta, 9/3-23

Sisältö:

1. Tausta
2. SeAMK:n projektit
3. Huomiot vierailun yhteydessä
   1. Hygienia
   2. Tutkimus-Kehitys-Opetus
   3. Tulevia yhteistyömahdollisuuksia
   4. Muuta

Kirjoittajat: Merja Rehn, Marja-Leena Åkerman, Pia-Tuulia Laine, Andrea Patané, Kaj Lindedahl

1. Tausta

Koulutusala: Agrologi (AMK), insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka, Tuotantoprosessit (suuntautumisvaihtoehdot)

Korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030

Liikevaihto 2021: noin 33 MEURO, henkilökuntaa noin 330 hlö.

Frami Food Lab-esittelykierros hoiti Karri Kallio ja Juuso Kumpulainen. Paljon hyviä ja hienoja tiloja.

Kuva 1 Karri Kallio kemian laboratoriossa

2. SeAMK projektit

-Ruokaprovinssi -esittely (Elina Huhta)

Tietoa löytyy täältä: Ruokaprovinssi. www.ruokaprovinssi.fi.

Ruokaprovinssissa tapaavat lähiruoan tuottajat ja ostajat työpajojen merkeissä. Lisäksi on pyöreän pöydän väki, jossa on joka tasolta henkilöitä pellolta toimitusjohtajaan.

Tuoreen Ruokaprovinssistrategian mukaan Etelä-Pohjanmaa on paras paikka ruokabisnekselle. Strategian tiivistelmä löytyy täältä.

Vertikaalinen viljely ruokatuotannossa -hankkeessa on toteutettu muun muassa HACCP-selvitys. Elintarviketuotannossa käytössä olevan vaarojen arvioinnin ja kriittisten hallintapisteiden menettelyn kautta – Hazard Analysis and Critical Control Points, HACCP.

-Food Living Labs Connecting People ja muu yritysyhteistyö (Merja Mäkipelkola, Karri Kallio, Markus Ojala), SeAMK Projektit

Askeleet onnistuneeseen living labiin

Pysyvään toimintaan tähdätään neljään askeleen avulla:

• Luottamusvyöhykkeen rakentaminen
• Digit, tekniikoiden käyttämän käytännön
• Ruoka- ja tekniikan alan asiantuntijat yhdessä
• Pienillä askeleella saadaan testattua ideoita.

-Vertikaaliviljelyhankkeen esittely (Karoliina Jylhä , Anu Palomäki, Taru Mäki - tutkimus ja kehityspäällikkö- Laasasenaho Kari)

Alajärven Kurejoelle on rakennettu vertikaaliviljelmä, joka toimii yhteistyössä Järviseudun Ammattiinstituutti Jamin kanssa. Vertikaaliviljelmällä on tehty muun muassa kasvualustakokeita ja kasvatettu koeluontoisesti salaatteja ja yrttejä.

Vertikaaliviljelyn varjopuolena on korkeat perustamiskustannukset. Vertikaaliviljelmä on myös energiasyöppö. Valojen lisäksi sähköä tarvitaan, jotta viljelmän lämpötila pysyy tasaisena. Energialaskua pystyy pienentämään esimerkiksi lämmön ja ilmankosteuden talteenotolla.

”Vetytalouden mahdollisuudet ruokaketjussa -selvityshanke (VEP)- (Typpilannoite)”

1.2.2023 alkaen. (TkT, Vebicin johtaja, Suvi Karirinne, Vaasan yliopisto, TkT, professori Mika Valden, Tampereen yliopisto). Hankkeen kokonaisbudjetti on 486 867 € ja se saa rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiöltä. Hankkeessa on myös toteuttajien omarahoitusta. Hanke on 2,5-vuotinen ja päättyy 31.7.2025.

HIGHFIVE: Enhancing digital and green growth in the food processing industry via interregional innovation investments.

Goal: to foster, enable and facilitate SME targeted (SeAMK WP 4 Support actions: 300 000 €, yritykset saavat tätä kautta yhteensä noin 8 miljoonaa euroa).

Paju sitoo hiiltä.

3. Huomiot vierailun aikana

Viljely tapahtuu: avomaalla tai turvesuolla

Kasvit joita on tutkittu ovat: Mansikka, Punajuuri, härkäpapu, Sipuli, Sinilupiini, Mustaherukka

Vilja: Kaura vs. Luomukaura

Tässä artikkelissa käsitellään toimivan ja turvallisen kerrosviljelmän perustamiseen liittyviä asioita. Aihetta on lähestytty Tällä hetkellä kerrosviljelmällä kasvaa tilliä, vihreää ja punaista basilikaa, pinaattia ja kolmea eri salaattia. Ensimmäisen kasvatuserän aikana laitteiston toimivuus testataan ja etsitään oikeita säätöjä mm. kastelurytmin suhteen. Kun testierä on saatu onnistuneesti kasvatettua, alkaa viljelmällä kasvualustakoe. Tarkoituksena on testata turvetta korvaavia kasvualustoja ja niiden soveltuvuutta vertikaaliviljelyyn. Oli tehty myös kysyntäselvitys vertikaaliviljelykasveista?

SeAMK:ssa on vahva painotus elintarvikealaan. Elintarvikepuolen tuotanto- ja koeprosessitiloihin on tehty suuria satsauksia, ja tila on laajenemassa ja laitteistoa (mm. pilot-koon sumutuskuivain, suodatuslaitteistoja, panimo) on tulossa lisää lähitulevaisuudessa (rahoitus oli jo saatu).

SeAMK:ssa myös oma tila, joka oli tarkoitettu toiminnanohjausjärjestelmien opiskeluun/opetteluun. Olemassa oli muutamia koko elintarvikkeen tuotantoprosesseja, joita voitiin simuloida ohjelmistoilla. Ammattikorkeakoululla oli yhteistyösopimus Siemensin kanssa.

3.1 Hygienia

Puhdastilakäytänteisiin liittyen, ennen elintarviketuotanto- ja koetiloihin sisäänmenoa puimme kenkäsuojat, työtakit ja myssyt tähän tarkoitukseen olevassa tilassa. Tilassa olevilla opiskelijoilla oli näiden lisäksi käytössä vielä maskit sekä suojalasit. Tila kokonaisuudessaan oli suunniteltu puhdastilaksi, jossa mm. materiaalivalinnat olivat oikeaoppisia.

3.3 Yhteistyötä

Yhteistyö: Järviseudun koulutusyhtymän kanssa. (Kasvihuoneet noin 1000- 2000 m2) Liikevaihto noin 5-6 MEURO

Elintarvikepuolella tehtiin paljon yhteistyötä lähialueen vireän elintarviketeollisuuden kanssa. Useassa kohtaa mainittiin yhteistyöstä Atrian ja Valion kanssa. SeAMK:n avainkumppaniyritykset.

3.4 Muuta

SeAMK:n TKI-toiminta on jaoteltu tutkimusryhmien alle, ja Kestävät ruokaratkaisut -teemaan kuuluu kaksi tutkimusryhmää: Kestävä ja vastuullinen ruoantuotanto sekä Ruokaturvallisuus ja elintarviketeknologia.

Vinkkilista podcastien tuottamiseen TKI-toiminnassa Palomäki, Anu; Laasasenaho, Kari (2022)

Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin ilmastotiekartta: kohti hiilineutraalia ruokaketjua

OMNIA Vierailu, 14/03-23

Paikka: Omnia Kirkkokatu 16 A,

Kirjoittajana: Merja Rehn, Marja-Leena Åkerman, Pia-Tuulia Laine, Andrea Patane, Kaj Lindedahl

Isäntinä toimii: Kai Martiskainen, Johanna Issakainen, Hannu Ripatti sekä Tanja Griffith

Sisältö:

1. Omnian projektit ja kansainväliset yhteistyökuviot
2. Keto-hankeen tuloksia
3. Tehdyt havainnot
4. Mahdolliset yhteistyökuviot

Jakelu: Urban & Local -projektiryhmä

1. Tämänhetkinen tilanne Omniassa

OMNIA-KOULUTUSKONSERNIKOULUTUSKONSERNIn kuuluu

• Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
• Omnia koulutus Oy
• Omnia Education Partnerships Oy (OEP)Oy
• Wenhe Oy; Osakkaina Careeria, Hyria, Live-säätiö ja Omnia

Omniassa on noin 1080 vakituista henkilöä ja noin 8000 ammatillisen koulutuksen saavaa opiskelijaa.

Strateginen viitekehys sisältää: Kestävä tulevaisuus, joka rakentuu taloudellisesta, sosiaalisesta, ekologisesta ja kulttuurisestä kestävyydestä.

200 opiskelijaa lähtee vuosittain ulkomaille. Kansainväliset yhteistyöverkostot ovat: UNESCO-UNEVOC, ETF, XARXA fp

Kuva 1 Metropolian Urbanfarmlabin väki vierailulla Omniassa

2. Keto-hankeen tuloksia

Keto-hanke: Kestävän kasvun kehitysympäristön toteutuspolku, yhteistyössä: VTT, Aalto ja Espoon kaupunki. Osa REACT-hanketta.

”Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku” -hankkeessa kehitetään yritysten ja oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja luodaan konkreettisia oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kehitysympäristöjä vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseksi. Hankkeessa toteutetaan sekä nopeasti käyttöönotettavia ratkaisuja, että luodaan edellytyksiä tulevaisuuden työpaikoille ja kilpailukyvylle. Hanke toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin, VTT:n, Aalto-yliopiston, Omnian ja useiden kumppaniyritysten kanssa.”

Omnia osallistui erityisesti hankkeen työpaketti neljään, ”Puhtaan teknologian demonstraatiot” -osuuteen: Ruokajärjestelmän ja kiertotalouden virtuaalinen testialusta ja living lab-osio. Työpaketissa VTT loi virtuaaliyritysalueen beta-version ja Omnian tehtävänä oli kehittää kestävän ruokajärjestelmän living labosaamista. Omnian vihreän teknologian kokeiluympäristönä toimi Arctic Farmingin aeroponiset vertikaaliviljelykaapit, joiden haasteita he avasivat hyvin. Kasvatuskaapissa kasvatettiin neljää erilaista yrttiä (basilika, korianteri, lehtipersilja ja timjami). Omnia oli tehnyt kasvatuskaapin ylläpidosta yhteistyösopimuksen Arctic Farmingin kanssa. Oppimisympäristönä toimivassa lounasravintola Henricuksessa olleista vertikaaliviljelykaapeista saatiin yrttejä ravintolan annoksiin. Lisäksi tutustuimme kasvatusympäristöön, jossa kasvatettiin Helsienen kanssa yhteistyössä osterivinokkaita ravintolassa käytettäviksi. Sienten kasvatusalustassa on käytetty Omnian opiskelijaravintoloista kerättyä kahvinporoa. Lounaalla saimme maistaa näitä Omniassa kasvatettuja, friteerattuja osterivinokkaita, jotka oli maustettu Henricuksessa kehitetyllä omalla mausteseoksella. Sienten kasvatus tapahtui puutarha-alan koulutuksen Puistosalissa, jossa saimme tutustua kiinnostavaan sisähiekkalaatikkoon, jossa voidaan harjoitella viherrakentamisen taitoja myös talvella.

Kuva 2 Yrttien aeroponiset vertikaaliviljelykaapit

KETO-hankkeeseen liittyy myös Bioruukki ja Cleantech Garden - esittelyvideo Kiviruukkiin suunnitteilla olevasta kiertotalouteen painottuvasta innovaatiokeskuksesta. Nähtävänä täältä.

3. Tehdyt havainnot

Hyvin organisoidut ja hoidetut asiakastapaamiset. Hyvin edustavat ja toimivat ympäristöt. Käytännön tekeminen on keskeinen tavoite Omnialle.

Omniassa kerrottiin, että hankkeiden opinnollistamisessa heillä koetaan välillä haasteita, sillä 2. asteella heitä velvoittaa tarkasti määritellyt tutkinnon vaatimukset. Omniassa arveltiin, että ammattikorkeakouluissa pelivaraa tässä kohtaa on enemmän. Parhaiten Omniassa hankkeiden opinnollistaminen on onnistunut silloin, kun heidän roolinsa / tehtävänsä on ollut riittävän rajattu ja selkeä, ja hankkeessa tehtävä työ/opinto on vastannut tutkinto-opetuksen sisältöihin.

4. Mahdollisia yhteistyökuvioita

Lyhyt keskustelu mahdollisista yhteistyökuvioita syntyi. Seuraavat aiheet kiinnostavat: työharjoittelu sekä yhteistyö projektit, jossa viherrakentaminen ja sisätiloissa viljeleminen on molempien intresseissä.

Lähteet:

Omnia verkkosivut: https://www.omnia.fi/

Kai Martiskaisen esitys (PowerPoint -pdf) sekä Johanna Issakaisen esitys Keto-projektista.

Lähiruoka- ja luomumessuraportti, 31/03-23

Kirjoittajat: Oruç Can Hasmaden, Marja-Leena Åkerman

Urban & Local -hankkeen tiimoilta käytiin tutustumassa lähiruoka- ja luomumessuilla Pasilan Messukeskuksessa 31.03.2023.

Kuva 1 Messukeskuksessa Silmusalaatti, Artesaani Seitan ja Pornaisten Levy osastot

Messuilla tavattiin jo olemassa olevia yhteistyökumppaneita ja juteltiin mahdollisten tulevien yhteistyöyritysten kanssa. Uusia yhteistyökumppaneita voisivat olla seuraavat yritykset: Fin Berry, Porvoon Puutarhayhdistys ja Rainingon Luomutila.

Juttelimme Silmusalaatin Samuli Laurikaisen kanssa mahdollisesta tulevasta yhteistyöstä. Yhteistyö olisi mahdollista aloittaa aikaisintaan ensi Syksynä 2023.

Fin Berryn kanssa keskustelimme pakurikäävän kasvattamisesta ja sen analyyseistä. Heillä oli yhteistyötä analyysien suhteen Turun Yliopiston ja Tampereen Yliopiston kanssa.

Käväisimme pikaisesti Heinän Puutarhan osastolla, jonka tuotteisiin tutustuimme jo Syksyllä 2022 Saloon yrityshautomovierailulla.

Yksi mahdollinen yhteistyökumppani voisi olla Ruokatieto Yhdistys Oy.

”Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.” -Ruokatieto Yhdistys Oy

Puutarhamessut

Vierailimme myös samaan aikaan pidetyillä puutarhamessuilla, josta ostimme projektiimme liittyvää kirjallisuutta:

• Suomen luonnon lääkekasvit, Sinikka Piippo, Tammi, ISBN:9789513196097
• Ötökät lähiluonnossa, Leena Luoto & Heikki Luoto, readme.fi, ISBN:9789523731899

Ostimme messuilta seuraaviin kasvatuskokeisiin; sitruunachilin, punaisen tammenlehtisalaatin ja lehtikaalin siemeniä.

Kuva 2 Puutarhamessut 2023

LUKE Vierailu 2/05-23

Paikka: Luonnonvarakeskus Piikkiö, Kaarina

Läsnä: Merja Rehn, Marja-Leena Åkerman, Timo Nykopp, Can Hasmaden, Andrea Patané, Kaj Lindedahl

Kutsujana sekä vierailun emäntänä toimitti: Titta Kotilainen, LUKE

Aiheet:

1. LUKEn projektit ja yhteistyökuviot
2. Tehdyt havainnot
3. Mahdolliset yhteistyökuviot

Jakelu: Urban & Local -projektiryhmä

1. Tämän hetkinen tilanne Lukessa

Luke Piikkiöllä on kolme täysmittaista kasvihuonetta sekä yksi täyseritetty kasvihuone,

Katso kuva 1. alla. Tämä kasvihuone on uudella tavalla rakennettu, VIS-teknologialla puurakenteen kosteutta minimoiva ratkaisu. Koivuvanerista valmistettu ontto elementtirunko on suunniteltu kantamaan jatkuvaa, lähes tyhjiötä vastaavaa alipainetta elementin sisällä. Tämä lisäksi elementti on pinnoitettu niin tiiviiksi kuin mahdollista. VIS on lyhenne Vacuum Insulation Solution sanoista eli tyhjiön kautta saavutetaan mahdollisimman pieni lämmönjohtavuus rakennuksen sisä- ja ulkopintojen välille. Yritys joka on tämän ratkaisun rakentanut on Vacuum Wood.tech. He ovat ensimmäisenä maailmassa yhdistämässä puuelementtirakentamista ja tyhjöteknologiaa.

Kuva 1. LUKEN täyseristetty kasvihuone Piikkiössä, Kaarina.

Ja sisältä tämä ko. kasvihuone näyttä kuten kuvasta 2.

Kuva 2. Salaatinviljelyä täysin eristetyssä kasvihuoneessa kokeet käynnissä.

Lukella on tällä hetkellä noin 30 vakituista henkilöä ja noin 30-40 ha viljelypinta-alaa Piikkiöissä.

Yksi heidän haasteista on miten heidän koetuotantoa saadaan hyödylliseen käyttöön. Tuotantoa kun kuitenkin tulee useita satoja kiloja viikossa tämä tarkoittaa sitä, että tuotteet pitää käsitellä jollain järkevällä tavalla. Tällä hetkellä tuotanto lahjoitetaan kokonaisuudessaan vähävaraisille Suomessa.

LUKE ja Titta Kotilaisen mukaan tällä hetkellä ollaan vertikaaliviljelyssäjuuri pääsemässä ylös pettymyksen kuopasta ( katso kuva alla , kuva 3.)

Kuva 3, Odotukset ja Aika kehittyvissä teknologioissa

2. Projektit jotka ovat tällä hetkellä käynnissä

Vertikaalipilotti, vertikaalituotantoympäristössä mm. etsitään sopivia tuotanto-olosuhteita ei kasvilajeille.

• Mansikan taimia tarvitaan vuosittain n. 25 milj. kpl. josta varmennettu taimituotanto kattaa noin 15 %.
• Taudit leviävät tuotantotaimien mukana (punamätä, tyvimätä, virukset, resistentit tautikannat)
• Punaherukalla juurtuminen hankalaa, juurrutushävikki voi olla jopa 30-70 % pistokkaista.
• Limaskaa kalarehuna, jätevesien ravinnesiepparina, tulevaisuuden proteiinilähde ihmisille?

Mitataan eri säätöjen aiheuttamaa sähkönkulutusta.

Energiakustannuksia ja ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään rakentamalla laitoksen yhteyteen aurinkovoimala, sekä kehittämällä ilmastohallintaa.

Yhteistyössä: Netled, Robbes Lilla trädgård, Kainuun ammattiopisto. Rahoitus ; EU ja ELY-keskus.

KUVANTAMISYKSIKKÖ

Uusi kuvantamisyksikkö: Liikuteltava kuvantamisyksikkö, jolla pystyttäisiin havainnoimaan kasvien yhteyttämistä ja kasvua, esim. kasvihuoneissa. Tällä laitteilla voidaan pyrkiä myös nopeuttamaan huonokuntoisten kasvien löytämistä sekä tuho- ja kasvitautien aikaista havainnoimista, sekä idätys- että kasvatusvaiheessa.

• RGB imaging (P.S.I. 12,3 MP)
• Thermal imaging (FLIR A645)
• Chlorophyll florescence Imaging (Open FluorCam 3535 with two replaceable cameras- TOMI-2 and ultrafast TOMI-3)
• Quenching analyses and light curves
• State transitions
• Photoinhibition assays
• O(J)P imaging
• QA oxidation imaging.

Yhteistyössä: Helsingin yliopisto, Photon System Instruments, ja MMM.

2. Tehdyt havainnot

Kasvualustana sekä kurkuille että tomaateille käytetään kivivillaa. Lämmitys kasvihuoneissa on kiertokauko- lämmitys, jossa kasvihuoneiden sisällä kiertää lämmitysputkisto ko. kasvihuoneen lattiarajassa.

Taimikasvatuksessa käytettiin kivivillaa, mutta tomaatit ja kurkut istutettiin eri kasvualustoihin. Kivivillakuutiot asetettiin erilaisten kasvualustojen päälle, jolloin kasvit juurruttivat itsensä uuteen alustaan. Kivivillojen päällä oli runsaasti erivärisiä materiaaleja, jotka vaikuttivat biomassalta. Kivivillojen värittyminen oli Titan mukaan normaalia. [KT(1)]

Kasvien tuholaisten leviämistä estetään biologisin menetelmin.

Kasvihuoneiden sisäänkäynnillä oli kenkiä pesevä matto, josta pursui desinfioivaa nestettä kengänpohjiin. Sisällä käytettiin kuitenkin jalkasuojia. Kasvihuoneita kierrettiin tietyssä järjestyksessä, jotta vahingoittavien hyönteisten leviäminen ehkäistiin.

Hyvin organisoitu ja hoidetut asiakas tapaamiset. Hyvin edustavat ja toimivat ympäristöt. Käytännön tekeminen on keskeinen tavoite Lukelle. He tuottavat lisätietoa sekä tekevät pilottikokoiset kokeilut suomalaisille asiakkailleen.

Titan esitelmän ja keskusteluiden aikana havaittiin kolme tärkeintä teemaa, jotka olivat sähkö, kasvualustat ja kasvivirukset.

Nousseiden sähköhintojen myötä lisävalaistujen kasvihuoneiden ja sisäviljelyn kannattavuus on koetuksella, jonka myötä sähkönkulutusta helpottavia ratkaisuja tutkitaan. Sähkökustannuksiin liittyvistä tutkimuksista mainittiin esimerkiksi valaistuksen ajoittaminen sähköpörssin mukaan.

Kasvualustoita tutkitaan turpeen korvikkeeksi, jos kasvualustaturpeen tuotanto lakkautetaan. Luken tutkimuskasvihuoneessa oli käynnissä kasvualustatutkimuksia, jossa viljeltiin kurkkua ja tomaattia.

Keskustelujen aikana kävi ilmi myös kasvivirukset, jotka voivat olla kasvihuoneviljelylle hyvin vahingoittavia. Esimerkiksi tomaateista mainittiin, että virusta voi levitä taimien mukana, eikä virusta ainakaan vielä pysty silmin havaitsemaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Titan mukaan kasvihuoneviruksia vastaan taistellaan jalostamalla uusia virusta kestäviä lajikkeita. Titta kertoi myös, että olisi hyvin hyödyllistä, jos virusta pystyttäisiin havaitsemaan ajoissa. Sellaista menetelmää ei ole vielä keksitty, mutta siitä ollaan toiveikkaita.

[KT(1]Levät ja maksasammalet kasvavat herkästi erilaisilla alustoilla kasvihuoneessa, on normaalia siis.

2.1. Turvallisuus- ja hygieniahavainnot

Pihalla ennekuin pääsimme sisätiloihin, oli varoitus kameravalvonnasta.

Kuva 4. Luonnonvarakeskuksen varoitus elektronisesta valvonnasta alueella

Kuva 5. Kenkäsuojien pukeminen ennen kasvihuoneille pääsyä

Kun lähdimme kierroksille kasvihuoneisiin, puimme jalkinesuojat ja neuvoteltiin kasvattajien kanssa missä järjestyksessä kasvihuoneet kierretään. Päätettiin kiertojärjestys kasvien herkkyyden mukaan, mistä tilasta siirrytään toiseen.

Kuva 6. Kuvassa vasemmalta: Titta Kotilainen, Andrea Patané, Merja Rehn ja Timo Nykopp kierroksella kasvihuoneessa kurkkujen viljelytilassa

Kuva 7 Tomaattien viljely ja niiden varsien sidontaa

3. Mahdollisia yhteistyökuvioita

Kuvantamisyksiköstä mieleen tullut ajatus oli tarjota Lukelle robotiikkaan ja mittaustekniikkaan liittyviä projekteja. Titalle esitettiin tällainen mahdollisuus ja kerrottiin, minkälaisia tutkintoja Myyrmäen kampukselta löytyy (elektroniikka, automaatio, yms.). Kemiallisia analyysejä kurkuista ja tomaateista voitaisiin myös tehdä esim. laboratorioanalyyttikkojen innovaatioprojekteina.

Tämän lisäksi keskusteltiin mitkä korkean arvon kasveja meidän kanttaisi kokeilla viljellä Urbanfarmlabillla. Puhuttiin lääkeaine- ja kosmetiikkateollisuuden käyttämistä kasveista.

Meitä muistutettiin myös toimimisesta Nagoyan protokollan mukaisesti. Nagoyan pöytäkirja suojelee kasveja ja biologista monimuotoisuutta. Nagoyan yleissopimus koskee myös geenivarojen saatavuutta sekä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakamista.

Lisäksi turpeen korvaavia kasvatusalustakokeiluja kannatettiin.

Lähteet:

LUKEn verkkosivut: https://www.luke.fi/fi

Titta Kotilaisen esitys ( Powerpoint -pdf )

Puunvuoro-lehti artikkeli: nro 2/2023. Puun ja biotalouden lehti.