KIRADigi - palveluasumisen digitalisaation pilottiympäristö

Hankeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Metropolian uudelle kampusalueelle Myllypuroon palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö, jossa eri toimijat voivat testata ja pilotoida omia ratkaisujaan ja niiden toimintaa osana palveluasumisen ja mielekkään kotona asumisen ympäristöä.

 

Pilotoitavia ratkaisuja ovat esimerkiksi:
- Erilliset henkilökohtaiset tietotekniset ratkaisut ja niiden kommunikointi keskenään ja asunnon / rakennuksen automaatio- ja turvateknisten ratkaisujen kanssa.
- Usean eri kanavan kautta tulevien tietojen yhdistely ja analysointi pilvipalvelussa.
- Uuden teknologian mahdollistamat kustannustehokkaat palvelumallit.
- Uusien palvelujen ja ratkaisujen tarvitsemat uudenlaiset liiketoimintamallit.


Kolmiportainen pilotointiprosessi



Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa yhdistetään alan teknologiayritykset, tutkimusorganisaatio, palveluntuottajat ja asukkaat siten, että ratkaisujen ensimmäisen vaiheen pilotointi tapahtuu tässä hankkeessa kehitettävässä digilaboratoriossa. Toisena vaiheena voidaan pilotointia jatkaa simulaatiokodissa ja kolmantena vaiheena ratkaisua testataan aidossa ympäristössä. esimerkiksi Myllypuron palvelukeskuksessa.

 

Varhaisvaiheen pilotointiympäristö hyödyttää laajasti julkista sektoria ja yrityksiä, jotka haluavat kehittää palveluasumiseen ja mielekkääseen kotona asumiseen liittyviä tuotteita, järjestelmiä tai palveluja. Metropolian Myllypuron kampuksella sijaitseva tila muodostaa myös luontevan kohtaamispaikan alan yrityksille ja tutkijoille. Pilotointiympäristö täydentää Myllypuron kampuksen toimintaa osana toimivaa innovaatioympäristöä samalla kampuksen palvelut ovat helposti käytettävissä pilotointiympäristössä.

 

Hankkeen tuloksia

Palveluasumisen käyttäjätarpeiden selvityksen tuottamat välineet

Pilotointiympäristön on tarkoitus tarjota eri toimijoille mahdollisuus kehittää monialaisesti älykkäitä tuotteita ja palveluja sekä testata ja kokeilla niiden käytettävyyttä osana palveluasumisen ja mielekkään kotona asumisen ympäristöä. Jotta ympäristön rakentamisessa kyettäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin, haluttiin heti suunnittelun alkuvaiheessa kuulla palveluasumisyksikön toimijoita ja muita sidosryhmiä. 

Aineistoa koottiin kolmella eri tavalla: lautapelien avulla Liikuntamyllyssä, teemoitettujen ryhmäkeskustelujen avulla Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa sekä yhteiskehittäen sidosryhmille järjestetyssä työpajassa. Toiminnan vaiheet on esitetty kuvassa 1. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulokseksi muodostui ensimmäinen versio pilotointiympäristön toimintakonseptista sekä käyttäjälähtöisten tarpeiden jäsentämisen merkitysverkko sekä älykkään teknologian käyttäjälähtöisyyden arvokenttä.

 

 Kuva 1.  Käyttäjälähtöisen tiedon hankintaprosessi (Harra, T., Lintula, L.,2018).

 

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että älykäs teknologia voi palvella asukkaan ympäristön hallintaa ja omistajuutta sekä toimijuutta ja päätöksentekoa palveluasumisessa. Uusien käyttäjäsukupolvien ja ympäristössä tapahtuvien muutosten takia tulevaisuuden palveluasumisen suunnittelua ei voida perustaa sen varaan, millaista palveluasuminen on tällä hetkellä. Siksi pilotointiympäristössä täytyy toimia monialaisesti, jotta käyttäjälähtöiset tarpeet saadaan esiin ja sidosryhmien yhteiskehittelyssä onnistutaan. Se edellyttää asiakas- ja asiaymmärrystä sekä kykyä valita tilannekohtaisesti sopivat välineet, joiden avulla kyetään katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen. Pilotointiympäristön menestys edellyttää lisäksi älykkään teknologian ratkaisuja ja arvointi- ja suunnittelumalleja, joiden avulla voidaan visualisoida ja testata tulevaisuuden palveluasumista sekä siihen liittyviä tuotteita ja palveluja nopeasti, helposti ja edullisesti.

 

Käyttäjäselvityksien tulokset ja johtopäätökset on koottu projektissa erilliseen julkaisuun, Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä, (Harra, T., Lintula, L.,2018).

 

Pilotointi Tieto Oyj:n Emphatic Building alustalla

 

Projektissa päätettiin edetä pilotoinneissa nopeiden kokeilujen kautta, jolloin erilaisia alustoja ja tiedonsiirron mahdollisuuksia voidaan selvittää monipuolisesti eikä liian aikaisessa vaiheessa lukkiuduta vain yhteen toimintamalliin nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä automaation ja IoT:n kentässä. Koska Metropolian Myllypuron toimipiste valmistuu alkuperäisestä aikataulusta poiketen vasta vuoden 2018 lopussa, päätettiin ensimmäinen pilotointi tehdä Metropolian Leppävaaran toimipisteessä. Pilotoinnin alustaksi valittiin Tieto Oyj:n Emphatic Building - sovellus, joka pilotoinnin aikaan vuonna 2017 tunnettiin vielä nimellä Tieto Intelligent Building.

Pilotoinnissa haettiin sisäolosuhdetietoja (lämpötila, kosteus) kohteen TAC Vista rakennusautomaatiojärjestelmästä. Ulkoilman tietoja haettiin Vaisalan sääasemasta. Läsnäolotiedot saatiin suomalaisen Quuppa Oy:n bluetooth pohjaisesta sisäpaikannusjärjestelmästä, joka konfiguroitiin pilotointialueelle, jona toimi talotekniikan henkilöstön siipi. Vaihtoehtoisena tapana henkilöiden paikannukseen käytettiin infrapunavideokameroita, jolloin tieto läsnäolosta saatiin työpaikan lämmön kohoamisesta. Infrapunakameralla voidaan myös päätellä, kuinka kauan on kulunut siitä, kun henkilö oli paikalla, koska paikka pysyy lämpimänä ja jäähtyy hitaasti jonkun aikaa henkilön lähdön jälkeen. Alustalle lisättiin henkilöiden tietoihin myös Nokia (Whithings) älykellosta ja - vaa’asta saatavia terveystietoja. Tietojen siirto Emphatic Building alustalle saatiin toimimaan hyvin ja alustalla voidaan kohteen ja henkilöiden tietoja tarkastella helposti ja yhtäaikaisesti. Varsinaista tietojen analysointia ei alustalla tehty.

 

Älykäs ovikello

Metropolian Leppävaaran kampuksella testattiin myös ”älykästä ovikelloa”, jossa oveen on yhdistetty videokamera, joka lähettämää kuvaa tulijasta verrataan tietokannassa oleviin kuviin. Riippuen tulijan käyttöoikeuksista, sovellus antaa luvan avata oven, estää pääsyn tai lähettää hälytyksen. Sovellusta voisi käyttää esimerkiksi muistisairaiden kulun valvontaan ilman henkilöihin kiinnitettäviä tunnuksia.

 

Hengityksen, ruuminlämmön ja sykkeen analysointi

Nukkuvan tai sängyssä muuten makaavan henkilön tilan analysointia ilman, että henkilöllä on kehoon kiinnitettyjä laitteita, esimerkiksi ranneketta, pilotoitiin Metropolian Leppävaaran kampukselle rakennetulla koelaitteistolla. Pilotissa tieto henkilön läsnäolosta saatiin sekä infrapunakameralla että kiihtyvyysanturilla. Kiihtyvyysanturit olivat Murata Electronics Oy:n toimittamia. Niiden avulla voidaan tarkkailla myös sängyllä makaavan henkilön sydämenlyöntejä.

Tarkkuus ei riitä varsinaiseen lääketieteelliseen analyysiin, mutta sitä voidaan käyttää indikoimaan ongelmia asettamalla hälytysrajat oikein. Laitteistoa voidaan käyttää myös unen laadun arviointiin. Infrapunavideokameralla voidaan puolestaan tarkkailla henkilön ruumiinlämpöä ja voidaan siten huomata esimerkiksi kuumeen nousu. Antureilta ja videokamerasta saatu tieto lähetetään pilveen, jossa tietoja analysoidaan ja raportoidaan Metropolian opiskelijoiden tekemän sovelluksen avulla.

 

Lisätietoja:

 

Projektipäällikkö Lauri Heikkinen
P. 040 688 5598

S-posti: etunimi.sukunimi@metropolia.fi