Kaupunkisuunnittelupeli ensitestissä Metropoliassa

4.4.2019 - 13:00

Metropolian Myllypuron kampuksella testattiin 26. maaliskuuta kaupunkisuunnittelupeliä, jonka tavoite on herättää kansalaiset ja päättäjät pohtimaan kaupunkisuunnittelun ratkaisujen vaikutuksia ja merkityksiä ihmisten hyvinvointiin. Peli kantaa nimeä "The Meeting: Planning of the Living Environment" ja sitä kehitetään HPP-projektissa (2016-2019).

Central Baltic -rahoituksella tuetussa projektissa Viron ja Suomen toimijat ovat tuottaneet koulutusohjelmallisia ratkaisuja tulevaisuuden osaamistarpeisiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen parissa työskenteleville ammattilaisille ja asiantuntijoille. Hankkeen päätoimijoita ovat Tallinnan Yliopiston Haapsalu College, Haapsalun ammatillinen koulutuskeskus ja Metropolia. Hankkeen päätuotteena on syntynyt useita uusia opintokokonaisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Oppimista edistämään on luotu myös testattavana oleva kaupunkisuunnittelupeli, jonka idea syntyi Haapsalun collegessa.

”Tämä on ollut toistaiseksi ihana matka ja todella toivon, että pian kykenemme tarjoamaan opiskelijoille ja konferenssiin osallistujille opettavaisen ja hauskan kokemuksen terveellisten elinympäristöjen suunnitteluprosessista”, sanoo projektijohtaja Kairi Märk Tallinnan Yliopiston Haapsalu Collegesta.

Peli konkretisoi kaupunkisuunnittelun haasteet

Metropolian Myllypuron kampuksella 26.3. järjestetty ensimmäisen version pelitesti oli järjestyksessään kuudes ja se toteutettiin HPP -hankkeen projektipäällikkö Kairi Märkin johdolla. Aiemmat viisi testiä ovat olleet Tallinnassa. Metropolian Innovaatiokeskittymien toimijat Mona Roman, Minna Elomaa-Krapu, Päivi Keränen, Jalmari Sarla, Suvi Hartikainen ja Petra Lassenius ottivat tuntumaa kaupunkisuunnitteluun. Pelaamisen ohella arvioitavana olivat mahdollisuudet kehittää peliä edelleen ja nostaa esiin ideoita tuleviin hankeaihioihin.

Pelissä osallistujat joutuvat erilaisten asiantuntija- ja ammattiroolien kautta arvioimaan yhdessä, miten kunkin ratkaisut vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ristiriitatilanteita syntyy väistämättä silloinkin, kun kaikki pyrkivät omasta roolistaan käsin yhteiseen hyvään.

”Peli osui kaupunkisuunnittelun ytimeen, kun tehtävänä oli miettiä, miten kaupungin uudet eri toiminnot sijoitetaan kaupungin alueelle ja miten niitä keskenään priorisoida. Oli hyvä asettua toisen henkilön rooliin ja miettiä siitä näkökulmasta kaupunkikehittämistä. Yllättävän helposti peli ja siihen liittyvät keskustelut sujuivat. Varmasti siksi, että peli on kuitenkin peliä ja on eri asia, jos todellisuudessa omaan pihaan rajoittuva kaupungin metsä olisi hakkuu-uhan alla ja siihen tilalle suunniteltaisiin vaikkapa juuri sitä tehdasrakennusta”, kertoo kokemuksestaan Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymän johtaja Mona Roman.

Peli tuo hyvin esiin sen, että ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden huomioiminen ei ole vain sosiaali- ja terveysalan asia. Itse asiassa on arvioitu, että 80 prosenttia ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään sosiaali- ja terveyshallinnon ulkopuolella. Kun päätetään kaavoituksesta, rakentamisesta, tehtaiden paikoista, kouluista, julkisista palveluista tai viheralueista, vaikutetaan näillä ratkaisuilla kauaskantoisesti ihmisten hyvinvoinnin edellytyksiin. Peli opettaa näin ollen arvioimaan kaupunkisuunnittelun ratkaisuja monialaisesta näkökulmasta; miten tehdä elinvoimaisia ja kestäviä elinkeinoelämää kehittäviä ratkaisuja siten, että ne huomioivat myös ympäristöarvot, ihmisten asumishyvinvoinnin, liikkumismahdollisuudet ja edistävät kuntalaisten omaa osallistumista ja aktiivisuutta.

”Terveysalan ammattilaisena oli upea suunnitella terveellistä kaupunkia. Pois omasta roolista lähteminen oli minusta juuri se juttu. Tykkäsin kovasti. Työryhmä oli heti pelimoodissa ja meille syntyi mukava leikkimielinen pelihetki. Hienoa oli, että pelinkehittäjät kuuntelivat palautteen ja ennen kaikkea kehittämisehdotukset. Monialaisuus on tärkeää”, kommentoi Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän johtaja Minna Elomaa-Krapu.

Peli muuttuu ja kehittyy

Testauksen kautta pyrkimyksenä on myös kehittää peliä edelleen. Pelaajat esittävät yleensä palautteessaan kaupunkisuunnittelupeliä helpottavia ratkaisuja. Tavoitteena on kuitenkin luoda todellisuutta heijastavia tilanteita, jotka pakottavat neuvotteluun ja kompromisseihin pelissä jaetusta roolista käsin.

Metropoliassa pohdittiin pelin kuluessa muun muassa suunnittelukorttien joustavampaa käyttömahdollisuutta. Esiin nousi myös tarve laajentaa kaupunkisuunnittelun kohteita sekä rooleja. Pelin nykyiseen lautapelimäiseen ulkoasuun Metropolian design-asiantuntijat esittivät huomionarvoisia ratkaisuja.

”Olemme muokanneet pelisuunnitelmaa paljon, koska se tuppaa olemaan liian helppo tai sitten se luo kaupungista liian kapean näkemyksen. Puhkomme jatkuvasti elementtejä, jotka loisivat keskusteluihin enemmän tarkkaa sisältöä. Tämä luonnistuu lisäämällä henkilökohtaisia terveyteen ja ympäristöön liittyviä aiheita ja huolia, tai persoonallisia kiinnostuksen kohteita, jotka opettaisivat toisia keskustelun aikana ja houkuttelisivat heitä katsomaan tilannetta toisesta kulmasta”, Märk kertoo.

Pelillisyyden hyödyntäminen tulevissa hankkeissa

Viimeaikainen tutkimus on tuonut esiin ympäristötekijöiden, kuten viheralueiden, turvallisuuden ja puhtaan ilman keskeisen vaikutuksen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ympäristöteema on nostettu keskeiseksi myös tulevassa 4.6.2019 Tallinnassa pidettävässä Health Promotion konferenssissa. HPP-projekti on mukana konferenssijärjestelyissä yhdessä Viron Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden edistämisen instituutin kanssa (Tervise Arengu Instituut /National Institute for Health Development).

”Pelillisyyttä voisi hyödyntää myös tulevissa hankkeissa. Metropolia on hankekumppanina laajassa kansainvälisessä Horizon -hankehaussa, sen ensimmäisessä vaiheessa. Hankkeessa Metropolian tavoitteena olisi muun muassa kehittää keinoja, kuinka osallistaa kuntalaiset mukaan kaupunkisuunnitteluun. Tässä pelillisyys voisi olla yksi keino. Toimintaympäristö vaikuttaa eniten haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten lapsiin ja ikäihmisiin, tai vähemmistöryhmiin ja sosiaalisesti huono-osaisiin. Olisikin tärkeää löytää monimuotoisia keinoja, joilla varmistetaan, että ympäristö kotona, päiväkodissa, koulussa, työssä ja asuinyhteisöissä auttaa edistämään ja ylläpitämään terveyttä ja tukemaan terveellisiä valintoja koulutuksesta, iästä tai alueesta riippumatta”, sanoo Metropolian HPP-tiimin projektipäällikkö ja lehtori Kaija Matinheikki-Kokko.

Lisätietoa

Health Promotion Programme

Simulation Game: "Planning our Living Environment"