Kohti hiilineutraalia Suomea - liikkumistapojen ja tyytyväisyyden yhteyttä tutkittu

30.9.2019 - 12:00

Arto O Salosen henkilökuva.Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun välisessä yhteistyössä toteutetussa tutkimuksessa osoitetaan, että kestävyyspyrkimyksissä ei välttämättä ole kyse luopumisesta vaan tyytyväisyyden parantumisesta. Tutkimuksen toteuttivat Sakari Höysniemi ja Arto O. Salonen.

Suomesta halutaan tehdä maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Tutkimuksen tuoma näkökulma mahdollistaa täysin uuden lähestymistavan muutoksen tavoitteluun. Havahtuminen siihen, että kestävämmät, terveellisemmät ja yhteiskunnan vakautta edistävät elämäntavat eivät ainoastaan säästä yhteisiä resursseja ja ylläpidä yhteiskunnan eheyttä, vaan ne myös parantavat oman elämän laatua, antaa mahdollisuuden siirtyä tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa kokonaan uudelle tasolle.

"Tutkimme kulkutapojen ja kansalaisten kokeman tyytyväisyyden suhdetta. Ne suomalaiset, jotka ovat lähteneet muuttamaan kulkutapojaan kestävämpään suuntaan ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, jotka olemassaolevista vaihtoehdoista huolimatta jatkavat entiseen tapaan. Tämä tarjoaa uuden lähestymisnäkökulman kulkutapamuutosten aikaansaamiseksi, sillä tuskin kukaan haluaa itselleen tympeää elämää. Sen sijaan tyytyväisyys kiinnostaa", Salonen kertoo.

Miksi suomalaiset ovat muuttaneet kulkutapojaan?

Suomalaiset kokevat, että keskimäärin joka kolmanteen heidän tekemäänsä matkaan on vaihtoehto olemassa. Tutkimustulokset osoittavat, että kun määrätietoisesti vähentää oman auton käyttöä lisäämällä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä, lisääntyy tyytyväisyys, jos todellinen vaihtoehto liikkumiselle on olemassa.

Salonen täsmentää: "Jos sen sijaan venyy vielä pidemmälle kulkutapamuutoksissa, eli alkaa tarjoamaan kimppakyytejä ja antaa autonsa korvausta vastaan yhteiskäyttöön, ei tyytyväisyys enää tulostemme mukaan lisäänny. Saattaa olla kuitenkin, että juuri nämä suomalaiset kokevat elämänsä arvokkaammaksi kuin muut suomalaiset, sillä he elävät huomattavan epäitsekkäästi."

Tutkimuksen mukaan keskeinen syy muutoksiin oli oman hyvinvoinnin lisääntyminen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja muut yhteiseen etuun viittaavaa ekologiset syyt tulivat kulkutapamuutoksia tehneiden perusteluissa esiin, mutta ei läheskään niin vahvana syynä kuin omaan hyvinvointiin viittaavat syyt, kuten oman terveyden vaaliminen.

"Kun halutaan vaikuttaa kansalaisten kulkutapojen muuttumiseen, itsekkäät omaan etuun viittaavat hyödyt ovat vaikuttavin tapa saada aikaan käyttäytymisenmuutoksia. Oleellista on vedota oman hyvinvoinnin parantumiseen. Ympäristökysymykset edellä kulkutapamuutoksiin vaikuttaminen ei sen sijaan ole kansalaisten näkökulmasta se tehokkain toimintapa liikenteen hiilineutraalisuuteen pyrittäessä", Salonen selventää.

Tutkimus toteutui Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston välisessä yhteistyössä ja siinä hyödynnettiin Sitran kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa. Aineiston laajuus (n = 2052) sallii tulosten yleistämisen koko Suomeen, Ahvenanmaa poissulkien.

Englanninkielinen, vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu on luettavissa sveitsiläisessä tiedelehdessä: Höysniemi, S. & Salonen, A.O. (2019). Towards Carbon-Neutral Mobility in Finland: Mobility and Life Satisfaction in Day-to-Day Life. Sustainability 11(19), 5374