Metropolian kampukset avautuvat vaiheittain - pääsääntöisesti etätyöskentely ja -opiskelu jatkuvat.

Katso miten koronavirustilanne vaikuttaa Metropolian toimintaan.

Kulkutavat vaihtuvat

Itsekulkevat ja jaetut ajoneuvot ovat osa tulevaisuuden liikkumispalveluja. Muutostarve perustuu turvallisuuteen, ruuhkattomuuteen, päästöttömyyteen ja kaupunkitilan hyötykäyttöön parkkipaikkojen sijasta. Mitkä tekijät määrittelevät tämän muutoksen onnistumista? Kiperin kysymys liittyy siirtymiseen omasta autosta joukkoliikenteen ja jaettujen kyytien pariin.

Suomalaisten asenne uusia teknologioita kohtaan on myönteinen. Ratkaisevassa asemassa liikkumistottumusten muutoksessa on kuitenkin yksilön kokemat käytännön hyödyt - näppärin, kokonaistaloudellisin ja nopein palvelu tullaan todennäköisimmin valitsemaan jatkossakin. Lisäarvoa valintaan tulee sen ympäristömyötäisyydestä – vuosi vuodelta enemmän.

Tulevaisuuden kyydissä ensimmäisten joukossa 

Uudet liikkumispalvelut ja niihin liittyvä teknologia kehittyy koko ajan. Automaattisia, sähköisiä minibusseja on kokeiltu Metropolia Ammattikorkeakoulun hankkeissa vuodesta 2015 alkaen - hanke kerrallaan vaatimustasoa nostaen, suljetulta asuntomessualueelta avoimelle tielle muun liikenteen sekaan siirtyen.

Vuonna 2018 päättynyt SOHJOA-hanke tarjosi ensimmäisten joukossa maailmassa yleisölle mahdollisuuden istua itsekseenajavan pikkubussin kyytiin Espoossa, Helsingissä ja Tampereella. Ensimmäistä kertaa elämässään itsekseenajanutta ajoneuvoa kokeilleita matkustajia myös haastateltiin.

Näistä kokemuksista Espoon Otaniemessä loka-marraskuussa 2017 kertyneen tutkimustiedon pohjalta Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta ja Noora Haavisto Metropolia Ammattikorkeakoulusta ovat julkaisseet vertaisarvioidun artikkelin kansainvälisessä Sustainability -lehdessä (englanniksi). Tutkimuskohteena olivat aidot käyttäjäkokemukset – robottibussimatkustajien ennakkoluulot, ensimmäiset tuntemukset ja näkemykset. Ne saatiin selville robottibussin kyydissä olleita matkustajia haastattelemalla ja haastatteluaineisto analysoimalla.

Suomalainen luottaa teknologiaan

Haastatellut toivat esiin kokemuksensa uutuusarvon, robottibussi koettiin mielenkiintoisena. Suomalainen matkustaja ei koe teknologian luotettavuutta kynnyskysymyksenä siirtyä autonomisen ajoneuvon käyttäjäksi. Asiayhteys ratkaisee - jos autonominen ajoneuvo ja sen tarjoama palvelu on parempi kuin muut tarjolla olevat liikkumisvaihtoehdot, se hyväksytään.

Kiskomaisen tasainen kulku luo turvallisen tunnelman

Haastatteluvastausten perusteella myönteinen suhtautuminen itsekseenajavaan ajoneuvoon perustuu kiskoliikennemäisestä, ennakoitavasta etenemisestä. Eniten jännitti muun liikenteen läsnäolo ja reagointi automaattibussin kulkuun. Bussihan kulki Otaniemessä aidosti muun liikenteen joukossa.

Käytännöllisyys ratkaisee

Robottibussimatkustajat – myös vannoutuneet oman auton käyttäjät – kokivat autonomisella ajoneuvolla matkustamisen todelliseksi vaihtoehdoksi omille arkisille liikkumistottumuksilleen. Oleellisin tekijä käytettävyyden näkökulmasta oli todellista tarvetta palveleva reitti ja palvelun joustavuus. Myös Kutsuplus-palvelun päivitetystä versiosta haaveiltiin. Sellaisesta liikkumispalvelusta, joka vastaa joukkoliikenteen keinoin joustaviin matkustustarpeisiin. Toisin kuin ihmiskuljettajien kohdalla, autonomiselle ajoneuvolle ei kuitenkaan sallita yhtään virhettä. Jos sellaisesta kuullaan, horjuu luottamus tähän kulkutapaan välittömästi.

 

Lisätietoja

Arto O. Salonen, p. 050 3590613, arto.salonen [at] uef.fi

Salonen, Arto O. & Haavisto, Noora (2019). Towards autonomous transportation. Passengers’ experiences, perceptions and feelings in a driverless shuttle bus in Finland. Sustainability 11(3), 588. Linkki tutkimukseen: https://www.mdpi.com/2071-1050/11/3/588

 

Tietoa hankkeista

SOHJOA-loppujulkaisu

Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymä