Hankkeen tarve kumpuaa autonomisten ja älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämisestä, jossa Suomessa ollaan etenkin käyttöönoton kokeilun kannalla erittäin pitkällä. Autonomisten ja robotisoitujen ajoneuvojen, käsittäen niin henkilökuljetukseen kuin tavarankuljetukseen tarkoitetut maa-ajoneuvot, vesillä ja ilmassa kulkevat ajoneuvot kuin automaattiset työkoneetkin, vaativat päätöksentekoketjussaan ihmisen valvontaa ja tarvittaessa manuaalista päätöksentekoa.

Suomessa toimii useita yrityksiä, jotka kehittävät automaattisesti toimivia ajoneuvoja ja niihin liittyvää muuta teknologiaa, mutta varsinaiseen etähallintaan keskittyviä yrityksiä, pilotteja ja toimenpiteitä ei ole merkittävissä määrin toteutettu, ja aihe on globaalistikin varsin alkutekijöissään erityisesti käytännön toteutuksen toimenpiteiden kannalta. Etäohjauksen käytännön toteutukseen liittyy monia haasteita, alkaen tietoliikenneyhteyksien turvallisesta toteutuksesta ihmisvalvojien fysiologisiin ja kognitiivisiin suorituskykyihin sekä ajoneuvojen teknisten ratkaisujen yhteensovittamisesta hallintajärjestelmään.

Traficom on jo vuodesta 2017 alkaen peräänkuuluttanut tutkimusdataa siitä, kuinka monta automatisoitua ajoneuvoa yksi ihminen voi tehokkaasti hallita etäjärjestelmien avustuksella. Aiemmin rahoitetuissa hankkeissa, kuten SOHJOA-hankkeessa (rahoitettu 6Aika-ohjelmasta, päättynyt 31.05.2018), Robusta-hankkeessa (TEKES, päättynyt 31.12.2018) sekä FABULOS-hankkeessa (Horizon 2020, päättyy 31.3.2021) on havaittu, että erityisesti ajoneuvojen autonomiseen ohjaamiseen sekä ajoneuvotekniikkaan keskittyvien yritysten on ajoittain vaikeaa löytää sopivaa ratkaisua ajoneuvojen etähallinnan sekä erityisesti ajoneuvolla toteutettavan palvelun tarjoamisen toteuttamiseen, eikä tällaisen järjestelmän kehittäminen usein ole mahdollista tai mielekästä näissä ajoneuvotekniikkaan keskittyvissä yrityksissä.

Hankkeella voidaan tarjota Suomessa toimiville alan yrityksille konsultaatiota ja koulutusta siitä, minkälaisia ratkaisuja etävalvontajärjestelmän käyttöönotossa tulee huomioida, ja miten niitä kannattaisi kehittää. Aiemmin päättyneiden hankkeiden tuloksia ja löydöksiä on käytetty taustana hankkeen valmistelussa, paitsi tukeutumalla hankkeiden tuottamaan materiaaliin, myös hankehenkilöstölle muodostuneen kokemuksen kautta.

Aiemmissa hankkeissa on pääasiallisesti keskitytty autonomiseen ajoneuvoteknologiaan, ja vain osa hankkeiden toimenpiteistä on keskittynyt ratkaisemaan etävalvontaan liittyviä haasteita – esimerkiksi ihmiskuljettajan fysiologisiin ja kognitiivisiin mittauksiin ei olla aiemmin mainituissa hankkeissa vielä otettu kantaa ja tietoliikenteen tietoturva on ollut käsiteltynä vain pintapuolisesti.

Hanke vastaa tämän kehitystyön tarpeisiin toimenpiteidensä kautta, ja liittymällä yhteen muualla Suomessa toteutettavien sisarhankkeidensa kanssa. Metropolia Ammattikorkeakoulu keskittyy tässä osahankkeessa oman erikoisosaamisalansa, eli monialaisen tutkimustyön ja vaativien ajoneuvoteknisten teknologiankehitystoimenpiteiden tuomiseen osaksi muiden sisarhankkeiden muodostamaa kokonaisuutta.

Hanketta on valmisteltu Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) aloitteesta, yhdessä Metropolian sekä VTT:n kanssa. Kaikilla hanketta valmistelleilla toimijoilla on kokemusta automaattisten ajoneuvojen käytännön toimivuudesta muussa tieliikenteessä, sekä Metropolialla ja VTT:llä on myös tutkimuskokemusta robottiajoneuvojen ja -laitteiden kehittelystä muussa toiminnassaan.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa sekä kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa autonomisten ajoneuvojen ja liikenteen valvonnan alalle. Hankkeessa tehtävien toimenpiteiden seurauksena kyetään viemään eteenpäin paitsi autonomisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja siten vahvistaa alan toimijoiden kehitystä ja Suomen kilpailukykyä autonomisen liikenteen kehityksen kärjessä, myös tuottamaan uutta liiketoimintaa kehittämällä valvonta- ja hallintapalveluita ja näiden osa-alueita jopa tuotteistettavaksi asti.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös edistää kestävää liikenneinfrastruktuuria ja sen suunnittelua. Autonomisten ajoneuvojen lisääntyminen osana liikennejärjestelmiä on nouseva trendi erityisesti länsimaissa, Kiinassa, Japanissa, Koreassa ja Australiassa ja näiden järjestelmien mukaanotto nykyisiin liikenteen hallintajärjestelmiin tuottaa omia haasteitaan. Toimivalla etähallintajärjestelmällä voidaan tuottaa tiettyjä palveluita, kuten harvemmin asuttujen alueiden joukkoliikenteen syöttöliikennettä ja kutsuohjattua liikkumista kustannus- ja resurssitehokkaammin kuin nykyisillä ratkaisuilla.

Näiden lisäksi voidaan toteuttaa esimerkiksi huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä kaupunkiympäristössä tehokkaammin ja turvallisemmin, kun tietyistä tehtävistä voidaan vähentää ihmisen altistumista työperäisille haitoille. Toimiva ja turvallinen, ajoneuvoagnostinen etäkäyttöisten ajoneuvojen hallintajärjestelmä mahdollistaa myös ns. hybridiajueiden käyttämisen siten, että esimerkiksi miehittämätön ilma-alus tukee sensoripankillaan maassa toimivan järjestelmän (esimerkiksi huoltoajoneuvo) toimintaa tai päinvastoin, jolloin voidaan luoda uusia, multimodaalisia palvelukokonaisuuksia joita ei nykyään käytössä olevalla teknologialla voida toteuttaa.

Julkisen sektorin toiminnan osalta yksi hankkeen tavoitteista on tutkia tilaaja-toimittaja -mallin kehittämistä siten, että valvontajärjestelmän kautta voisi julkisen sektorin toimijat tai heidän alihankkijansa, esimerkiksi julkisen liikenteen palveluntarjoajat tai kiinteistöjen kunnossapitoyksikön työntekijät, tilata tehtäväkohtaisesti automaattisella ajoneuvolla suoritettavan palvelun (esimerkiksi tilauskyyti tai nurmikentän kunnossapito). Hankkeen tavoitteena on kartoittaa julkisen sektorin nykyisiä toimintamalleja tilausketjun suhteen ja selvittää minkälaisia järjestelmätason muutoksia autonomisilla toimenpiteillä voidaan saada aikaiseksi.

Yksi hankkeen merkittävä tavoite on tarkastella autonomisten ajoneuvojen ja -koneiden käytön saavutettavuutta. Ajoneuvojen suunnittelutyössä on, aiempien hankkeiden perusteella, havaittu puutteita mm. erityisryhmien (näkö- ja kuulovammaiset, invalidit, vanhukset ja lapset) ottamisessa huomioon. Ongelmat korostuvat, kun suunnitellaan ajoneuvoja ja niiden ympärille kehitettäviä palveluita ja järjestelmiä, jotka ovat autonomisia ja käyttäjän tulee itse kyetä toimimaan teknologian kanssa käytännössä itsenäisesti. Havaittuja ongelmia on mm. liikuntaesteisten ihmisten ajoneuvoon kyytiin nousemisessa, ajoneuvojen kutsu- ja odotuslogiikan puutteissa esimerkiksi hitaasti liikkuvien ihmisten kohdalla (ajoneuvo saattaa lähteä ilman matkustajaa, mikäli se kuvittelee, että tämä ei ole nousemassa kyytiin), kyydin tilausohjelmien rajapinnat eivät ole saavutettavia ja turvallisuusratkaisut eivät ole suunniteltu lapsille tai raskaana oleville naisille sopivaksi. Hankkeen tavoitteena ei ole ratkaista näitä ajoneuvoteknologisia suunnitteluvirheitä, mutta ottaa huomioon etäkäyttö- ja valvontajärjestelmässä, että myös erityisryhmien palveleminen on mahdollista ja turvallista. Tämän lisäksi tutkitaan voiko toimivalla etäkäyttöjärjestelmällä, yhdistettynä autonomisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin, lisätä esimerkiksi vammautuneiden ihmisten työkykyä, tarjoamalla työkaluja työtehtäviin, joihin heidän fyysiset suorituskykynsä eivät riitä.

Hankkeen uutusarvo on merkittävä, sillä autonomisiin ajoneuvoihin ja erityisesti teknologia-agnostiseen etähallintaan keskittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä on tehty verrattain vähän, etenkin verrattuna itse autonomisten ajoneuvojen teknologioiden kehityspanostuksiin. Hankkeen seurauksena tuotetaan alan yrityksille näkemystä siitä, minkälaisia ratkaisuja ja palveluita tarvitaan, jotta koko autonomisten ajoneuvojen toimintaketju ja liikenteenhallinta on turvallista ja tehokasta.

Hankkeessa kyetään myös ennennäkemättömällä tavalla käyttämään hyväksi Metropolia Ammattikorkeakoulun lähes ainutlaatuisen monialaista tutkimus-, innovaatio- ja kehitystoimintaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu tuo omalla hankkeellaan hankekokonaisuuteen osaamista niin ajoneuvo- ja automaatioteknologian kuin sosiaali- ja terveysalan kuin palvelumuotoilunkin osaamisalueilta. Poikkitieteellinen ja monialainen lähestymistapa, yhdistettynä sisarhankkeiden toteuttajien osaamiseen ja tuloksiin, tuottaa kokonaisuutena ainutlaatuisen uusia tuloksia.

Hanketta tuetaan REACT-EU-rahoituksesta.

Lisätietoja

Pekko Lindblom,
projektipäällikkö
pekko.lindblom [at] metropolia.fi