Aapo Liukko: Sairaanhoitajasta ensihoitajaksi

Vuonna 2015 Metropoliasta sairaanhoitajaksi valmistunut Aapo Liukko on aina ollut kiinnostunut itsensä kehittämisestä. Jo sairaanhoitajaopintojen aikana Aapo teki syventävän harjoittelun ambulanssissa, ja ajatus ensihoidon AMK-tutkinnosta jäi kytemään. Muutaman vuoden sairaanhoitajana työskenneltyään Aapo haki yhteishaussa Metropolian ensihoidon opintoihin.

”Jo alun perinkin minua kiinnosti akuutti- ja ensihoitotyö, ja tähän pääsisin keskittymään nimenomaan ensihoitajana. Muutaman yrityksen jälkeen tulin valituksi ensihoidon koulutusohjelmaan ja valmistuin vuonna 2020. Koska minulla oli jo entuudestaan sairaanhoitajan tutkinto, kestivät opinnot vain kaksi lukuvuotta”, kertoo Aapo.

Lontoon työharjoittelusta kansainvälistä ensihoitokokemusta

Aapo pitää Metropolian ensihoidon opetusta ja opiskelutiloja todella laadukkaina ja kiittelee motivoitunutta korkeakouluyhteisöä. Opettajat osaavat hienosti konkretisoida, kuinka harjoiteltuja asioita sovelletaan aitoihin asiakaskohtaamisiin. Aapo nostaa esimerkkinä lehtori Jukka Kettusen, jolla on takanaan yli 20 vuoden käytännön kokemus ensihoitajana työskentelystä.

Ensihoitajan opintoihin kuuluu olennaisena osana kaksi harjoittelujaksoa ensihoidossa. Näistä molemmat Aapo suoritti kotiseudullaan, Keski-Suomen Pelastuslaitoksella. Heti valmistumisensa jälkeen Aapo myös työllistyi samaan paikkaan.

Metropoliassa ensihoidon opiskelijat voivat halutessaan kansainvälistyä tekemällä harjoittelun tai osan opinnoista kansainvälisessä ympäristössä. Tämä mahdollisuus kiehtoi Aapoakin, ja hän hakeutui syventävään harjoitteluunsa Lontooseen. Työharjoittelupaikan hankkimisessa ja vaihtoprosessin koordinoinnissa Metropolian kansainvälisen yksikön apu oli kullanarvoista. Antoisa kolmen kuukauden pesti vierähti julkisessa (NHS) Barnett General Hospital -sairaalassa, jossa tutuksi tulivat teho-osastolla ja päivystyksessä työskentely. Kiitos Metropolian kontaktien, Aapo pääsi myös päiväksi tutustumaan paikallisen lääkärihelikopterin tukikohtaan ja ottamaan osaa miehistön koulutukseen.

Ammatillinen kasvu ja ensihoidon kehittäminen tärkeää

Ensi- ja akuuttihoitotyön kehittäminen ja vaikuttamistyö on Aapolle sydämen asia. Hän on hakeutunut mukaan mm. Suomen ensihoitoalan liiton toimintaan ja FinnEm ry:n hallitukseen. Päivystyksessä ja ensihoidossa työskentelevien hoitajien ja lääkäreiden järjestön FinEmin toiminta kokoaa yhteisöt saman katon alle ilman hierarkkisia organisaatiorajoja.

Aidosta innostuksesta kertoo myös vapaa-ajan tekeminen: Aapo tuottaa omalle Instagram-tilillensä säännöllisesti ensihoitoon ja terveydenhuoltoon liittyvää sisältöä ja on mukana Ensihoitoa ja geriatriaa -podcastin tekemisessä. Metropolian alumnina hän myös käy säännöllisesti luennoimassa uusille opiskelijoille ensihoidon opiskelusta, ulottuvuuksista ja työn arjesta.

Ensihoitajan ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua vähintään kahden työkokemusvuoden jälkeen. Näin teki myös Aapo. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää ensihoitotyön kehittäminen laajemminkin, ehkäpä asiantuntija- tai johtotason tehtävissä.

Nopeita lähtöjä ambulanssin kyydissä

Aapon työpäivät ovat pääsääntöisesti 12 tunnin ambulanssivuoroja yhdessä työparin kanssa. Tällä hetkellä työyhteisön kotipesä löytyy Saarijärveltä, noin 70 kilometriä Jyväskylästä. Aiemmin kaupunkialueella työskennellyt Aapo toivoi kokemusta maakunnan työskentelytavoista, jotta kokemusta kertyisi laajemmin erilaisista hoitopoluista. Maakunnassa ajokilometrejä kertyy paljon, esimerkiksi keskussairaala Novaan on tunnin verran matkaa. Pitkien ambulanssivuorojen myötä liikkuvan toimiston jokainen nurkka tulee ensihoitajalle väistämättä tutuksi.

”Tavallisesti työpäivä alkaa aamuyhdeksältä. Aluksi käydään lopettavan vuoron kanssa yhteinen, nopea palaveri ajankohtaisista asioista, ja toki samalla vaihdamme myös kuulumiset. Ensihoitajina tarkistamme myös joka vuoron aluksi auton ja sen yleisimmät hoitovälineet, ja lääkkeet. Työvuorossa minä ja työparini olemme aina 90 sekunnin lähtövalmiudessa”, kuvailee Aapo työpäivänsä rytmitystä.

Lähitulevaisuudessa Aapon työnantaja suurella todennäköisyydellä muuttuu ja hän lähtee hakemaan kokemusta ensihoidosta Pohjois-Pohjanmaalta, jossa tehdään 24h vuoroja. Pidemmät työvuorot mahdollistavat kulkemisen kauempaakin ja tuovat enemmän vapaita.

Henkisen ja fyysisen jaksamisen ylläpito on Aapon mukaan olennaista ensihoitajan työssä. Aapo kiittelee, että stressaavien tilanteiden jälkeen työyhteisössä järjestetään asiantuntijan fasilitoima jälkipurkutilaisuus. Myös Aapo itse on hankkinut tässä tehtävässä vaadittavan osaamisen ja voi tarvittaessa vetää jälki- tai vertaispurkutilaisuuden..

Ensihoitajalla saa olla herkkyyttä

Aapo suosittelee ensihoitajan opintoja vaihtelevuudesta pitävälle ihmiselle. Alalla voidaan toden totta vahvistaa klisee, ettei kahta samanlaista päivää ole. Ensihoitajan työvuoron tapahtumat ovat usein ennalta arvaamattomia ja voivat olla yllättäviä tilanteita täynnä. Opintojaan aloittaville opiskelijoille Aapo antaakin vinkiksi opiskella perusasiat kunnolla heti alusta pitäen, etenkin anatomian ja fysiologian. Ensihoitajan työtä kun ei voi tehdä, jos ei osaa perusasioita, jotka opetetaan koulutusohjelman alussa.

”Sanoisin kuitenkin, että ensihoitajalta vaaditaan resilienssiä. Usein saavumme ensimmäisenä tapahtumapaikalle, joten pitää olla tietynlaista rohkeutta, eikä saa hätkähtää esimerkiksi eritteitä, verta tai neuloja. Alleviivaan kuitenkin, ettei ensihoitajan tarvitse olla karski ja kasvoton toimija, vaan työrooliin voi ja ilman muuta pitääkin tuoda inhimillisyyttä ja herkkyyttä. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat elintärkeät tässä työssä”, pohtii Aapo.